IMG_3383
Originally uploaded by amnellanna
Raitsikkapysäkillä Helsingin keskustassa napattu kuva. Luonto on lähellä kaupunkilaistakin.
My very old blog. Vuodesta 2005-
perjantaina, huhtikuuta 11, 2008
Miksi?
Miksi terve nuori nainen istuu kadulla kerjäämässä? Hankkiiko kerjäämällä enemmän rahaa kuin työnteolla? Onko kukaan tarjonnut tälle naiselle työtä? Aion ottaa tästä lähtien mukaani ruokaa, jota annan näille kerjääville ihmisille. Tee sinä samoin.
Käykö samalla tavalla kuin kävi kerran, kun laitoin nuorena perheenäitinä hyvät päällystetyt voileivät pakettiin eräälle miehelle, joka tuli pyytämään rahaa ruokaan? Näin ikkunasta, kuinka mies heitti vihaisena voileipäpaketin pihalle.
Kerjääminen kannattaa aina. (Helsingin Sanomat)
Poliisi löysi kerjäläisten välinevaraston.Katajanokalta löytyi tyhjästä liikehuoneistosta mm kainalosauvoja ja muuta rekvisiittaa.
HS.fi
Kenelle nämä ihmiset kerjäävät?
torstaina, huhtikuuta 10, 2008
Perinnöllisyys ja ympäristö
Ihmisen älykkyys ilmenee monin tavoin. Älykkyyteen vaikuttavat Matt Ridleyn kirjan "Genome" (1999) mukaan eniten perinnöllisyys (50%), sitten seuraavat koti eli sisarukset ja vanhemmat(20%), ja loput tulee koulusta ja ikätovereilta - ja ajalta, jolloin ihminen oli kohdussa. Aika ennen syntymää on suurempi vaikuttaja kuin vanhempien vaikutus lapsen synnyttyä.
Perinnöllisyyden merkitys on tasa-arvoisessa yhteiskunnassa suurempi kuin vanhanaikaisessa luokkayhteiskunnassa. Tämä on ihan ymmärrettävää. Jos kaikilla on kunnon ruokaa, kunnon koulutus ja vieläpä on tarjolla ohjausta raskaana oleville naisille, erottavaksi tekijäksi tulevat geenit.
Hyvällä koulutuksella voidaan älykkyyttä kohottaa huomattavasti, mutta vaikutus on väliaikaista. Mitä vanhemmaksi ihminen tulee, sitä suuremmaksi tulee perinnöllisyyden vaikutus. Ihminen karistaa muiden ihmisten vaikutuksen ja itsenäistyy.
Lapsikin voi hakeutua ympäristöön, joka sopii nimenomaan hänen luontaisille taipumuksilleen. Se saattaa olla täysin erilainen kuin kotiympäristö. Mitä sen jälkeen tapahtuu, riippuukin yhteiskunnasta, jossa hän elää eli tarjotaanko koulutusta vaikkapa musikaalisille, urheilullisille tai matemaattisesti lahjakkaille lapsille tai kirjastoja lukutoukille.
(Matt Ridley, Genome. 1999. Luku 6 käsittelee älykkyyttä.)
Täällä keskustellaan siitä, periytyykö lahjakkuus.
Perinnöllisyyden merkitys on tasa-arvoisessa yhteiskunnassa suurempi kuin vanhanaikaisessa luokkayhteiskunnassa. Tämä on ihan ymmärrettävää. Jos kaikilla on kunnon ruokaa, kunnon koulutus ja vieläpä on tarjolla ohjausta raskaana oleville naisille, erottavaksi tekijäksi tulevat geenit.
Hyvällä koulutuksella voidaan älykkyyttä kohottaa huomattavasti, mutta vaikutus on väliaikaista. Mitä vanhemmaksi ihminen tulee, sitä suuremmaksi tulee perinnöllisyyden vaikutus. Ihminen karistaa muiden ihmisten vaikutuksen ja itsenäistyy.
Lapsikin voi hakeutua ympäristöön, joka sopii nimenomaan hänen luontaisille taipumuksilleen. Se saattaa olla täysin erilainen kuin kotiympäristö. Mitä sen jälkeen tapahtuu, riippuukin yhteiskunnasta, jossa hän elää eli tarjotaanko koulutusta vaikkapa musikaalisille, urheilullisille tai matemaattisesti lahjakkaille lapsille tai kirjastoja lukutoukille.
(Matt Ridley, Genome. 1999. Luku 6 käsittelee älykkyyttä.)
Täällä keskustellaan siitä, periytyykö lahjakkuus.
keskiviikkona, huhtikuuta 09, 2008
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)