torstaina, heinäkuuta 12, 2012

Teetkö alleviivauksia kirjoihin?

002

Paperisuikaleita tärkeiden tai muuten vain kiinnostavien sivujen kohdilla kirjoissa. Usein suikaleet ovat värillisiä. Leikkelen niitä kasan valmiiksi, kun luen jotain kirjaa, jota en raski tai voi alleviivata.

Kommentti Hannelen kirjallisuusblogin kirjoitukseen Antecknar ni eller stryker under?

- - säästän hyvin paljon aikaa, kun alleviivaan tärkeät kohdat ensimmäisellä kerralla lukiessani, toisella kertaa käyn läpi vain alleviivatut kohdat.

Hienoja ja hyvin kalliita kirjojani - katselukirjoja - en raski alleviivata. Silloin laitan väliin tarralapun tai teen vihkoon tai paperille luettelon. En alleviivaa koskaan kirjaston kirjoja enkä muilta lainattuja kirjoja.

 Tärkeistä sivuista voi ottaa valokopion ja niihin valokopioituihin sivuihin voi tehdä alleviivauksia ja merkintöjä. Samoin voi sivun tai kuvan valokuvata tai skannata.

2.

Minäkin digikuvaan eniten. Otan valokopioita erityistilanteissa, kun pitää saada sivu tai kuva eteen päiväkausiksi seinälle tai pöydälle. 

Tai sitten kokoan valokopioita kansioon, mutta ne vie liiaksi tilaa. Olemme toden teolla hävittäneet kansioita kun muutimmme pienempään asuntoon. Jos mulla olisi oma talo niin kuin Sulla, se olisi varmasti kattoa myöten täynnä kirjoja.:)

Kesäkollaasit: Mandy alone


Mandy alone, originally uploaded by Anna Amnell.
Hackescher Höfe, Berlin. Sisäpihalla olevan kaupan ulkopuolella esillä ollut kaunis asu.
Kesäkollaasit 87
Olen nähnyt tätä väriä harvoin. Lisäksi värisävyt näyttävät minusta monesti erilaisilta eri koossa kuin alkuperäinen kuva.

Värikollaasi 87: Mandy and Gossip


Berliinin syksy, originally uploaded by Anna Amnell.
Värikollaasit 87 kesäekstra
Kaunis asu kuvattu Berliinissä syksyllä 2010.
Kukka kuvattu Helsingissä iltakävelyllä, jolloin huomasin, että näyteikkunoihin olivat ilmestyneet ensimmäiset syksyvaatteet.

Syksyksi


syksyksi, originally uploaded by Anna Amnell.

Hauska idea

keskiviikkona, heinäkuuta 11, 2012

Mucha


Mucha, originally uploaded by Anna Amnell.
Jugendin/Art Nouveaun mestari Alphonse Mucha on taas esillä Suomessakin. Luin juuri lehtijutun, jossa hänet mainittiin tämän tyylin edustajana.

Prahassa kävin Mucha-museossa, jonka katujulisteesta otin tämän kuvan. Mucha oli tsekki, kotoisin Määristä, jossa olin keväällä lomalla.

Helsingissähän oli myös jokin aika sitten Mucha-näyttely, jota kävin katsomassa taiteilijaystäväni kanssa.

Aurora-blogini kertoo 1900-luvun alusta, joten siellä enemmän juttuja ja kuvia Jugenndista. Sehän on meille suomalaisille rakas tyyli.

Julisteen alaosa ei mahtunut samaan kuvaan. Siinä näkyy nimi Theatre Renaissance, jolle Mucha teki vuosikaudet julisteita, ensimmäiseksi Sarah Bernhardtista.

Mucha

tiistaina, heinäkuuta 10, 2012

Jotta emme unohtaisi. Czeslaw Milosz: Vangittu mieli

Miimikko


"Ihmisten välillä siellä vallitsevia suhteita on vaikea kuvata muuksi kuin näyttelemiseksi, sillä erotuksella, että tapahtumapaikkana ei ole teatterinäyttämö vaan katu, toimisto, tehdas, kokoussali ja jopa oma koti. Se on suurta taidetta, joka vaatii älyllistä valppautta. Ei riitä, että arvioi jokaisen sanan mahdollisten seuraamusten kannalta ennen kuin päästää sen suustaan. Myös väärinajoitettu hymy tai vääriä asioita ilmaiseva katse voi herättää vaarallisia epäilyksiä ja moitteita.

 --Idän ihminen järkyttyy suuresti tullessaan länteen. Ihmiset käyttäytyvät täysin rennosti, heissä ei näy jälkeäkään tuosta sisäisestä keskittyneisyydestä, jota kuvastaa maahan luotu katse tai levottomina pälyilevät silmät. Lännen ihmiset puhuvat mitä sylki suuhun tuo ja nauravat äänekkäästi".

Luvusta 'Ketman' kirjassa Czeslaw Milosz: Vangittu mieli (1953, suom. 1983), joka kuvaa älymystön elämää kansandemokratioissa. 
Czeslav Milosz (1911-2004 Krakovassa), diplomaatti ja kirjailija, sai kirjallisuuden Nobel-palkinnon vuonna 1983.


Kuvassa miimikko Krakovan vanhan kaupungin torilla.  Alla Berliinin muuria on jätetty muistuttamaan menneestä. Photos: Anna 
Amnell



Berliinin muuri