Sivut
- Etusivu
- Vakoilijoita pikkukkaupungissa info Weebly
- Suomen Nuorisokirjailijat/Annna Amnell
- Lucia ja Luka (2013)
- Vaahteralaakson Aurora. Yhteispainos. Arvosteluja
- Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora. 2014 Kansi ja info
- Anna Amnell's historical novels
- Anna Amnell in Wordpress.com
- Art deco, vintage
- KOTISIVUBLOGI
- NOJATUOLIPUUTARHURI
- INFO & KAIKKI BLOGINI
- Broken Star -käsityöblogi
- Nukkekotiblogi Auroran talo
- Maria ja Jaakko. Suksimestarin suku
torstaina, toukokuuta 28, 2015
Toukokuun loppu 2015
Iltakävelyllä kuvattua Töölössä
Kukkia Aleksilla
Lisää kukkia Aleksilla
Kuvasin taas raitiovaunun ikkunasta Kiasman
ja musiikkitalon (klikkaa suureksi)
Puistonpenkki Hesperian Esplanadilla Runberginkadun ja Pohjoisen Hesperiankadun kulmassa
keskiviikkona, toukokuuta 27, 2015
Esiliina etehen lapsellesi laita
Löytyi luokkakuva, jossa minulla on esiliina edessä. Esiliina oli aina puhdas, useimmiten vastasilitetty ja tuoksui hyvälle. Esiliinan taskussa oli puhdas kangasnenäliina. Parasta oli, että äidillä oli tapana lausua esiinaa päälleni pukiessaan:
Esiliina etehen lapsellesi laita,
lialta se vaattehet varjella taitaa.
Kun menin oppikouluun, jotkut naapurit sanoivat äidille: Turhaan laitatte tyttöjä oppikouluun, olisit ostanut ennemmin itsellesi turkin. Mutta äiti olisi halunnut itsekin käydä koulua ja opiskella. Äidin kotona oli yksitoista lasta, ja koulu oli kaukana. Hän sai käydä koulua vain kaksi vuotta, jona aikana hän suoritti neljän luokan kurssin. Kouluaikana hän oppi yleistiedot ja hyvän lukutaidon, josta hänelle oli iloa koko loppuelämäksi.
Musiikki oli äidille kaikkein läheisin. Se piti hänet iloisena ja myönteisenä monista vaikeuksista ja köyhyydestä huolimatta. Aina kun äiti oli käymässä meidän luona Helsingissä, meillä oli kotikonsertteja. mieheni säesti, ja he lauloivat yhdessä. Laulujen skaala oli suuri: Kallavesj-laulusta kansanlauluihin ja virsiin. Äiti kuunteli radiosta myös klassista musiikkia, yleensä yksinlaulua. Kävimme yhdessä katsomassa oopperan Viimeiset kiusaukset Helsingin Vanhassa oopperatalossa. Äiti osasi ulkoa myös nuoruutensa vanhojen suomalaisten elokuvien suosikkilaulut, joita hän lauloi keittiössä töitä tehdessään.
Laulua harrastavien ihmisten tavoin äitikin säilytti muistinsa vanhuuteen asti hyvänä. Hän kuoli 97-vuotiaana, ja vielä viikko ennen kuolemaansa hän kertoi minulle sairaalassa yksityiskohtaisesti, millaisia vaatteita hänellä oli ollut nuorena. Eräs lempiasu oli musta, ja siinä oli leuan alla keltainen rusetti, jossa oli mustia täpliä.
Äiti leipoo karjalanpiirakoita keittiössä korkean ikkunan edessä puutalossa. Ikkunalaudalla on paljon kukkia, verhot ovat marimekkoa, samoin äidin mekko ja huivi. Anopillani oli samaa kuviota oleva marimekko. Alkuaikojen Marimekon kauniit, tyylikkäät kuviot ja kauniit värit toivat iloa arkeen ja juhlaan.
Äiti muisti ulkoa myös kaikki sadut, tarinat ja lorut, joita oli koulussa oppinut ja kuullut opettajan lukevan ääneen.Vanhan ajan ihmisten ja vanhan ajan kirjailijoiden tavoin äiti käytti niitä koko ajan joustavasti ja luovasti puheessaan. Se tuo minulle tuttuuden tunteen, kun luen englanninkielistä kaunokirjallisuutta tai sanomalehtiä: esimerkiksi King James - englanti elää edelleen englannissa lukemattomina sanontoina, ja sitä pidetään arvokkaana henkisenä perintönä, jolla on ollut tärkeä osuus englantilaisen kirjallisuuden suruuden syntymisessä.
Meillä ei luettu ääneen, mutta äiti lauloi aina työtä tehdessään, ja kun olimme pieniä, hän lausui meille ääneen koulussa oppimiaan loruja ja satuja hiukan muunneltuina: Olipa kerran kaksi lasta. Tutteli ja Putteli. Tutteli oli tyttö ja Putteli oli poika.. ( Parempi tie - Topelius: Pikku Lauri ja muita satuja). Rakkain oli "Hiiri metsähän menevi, lyhyt jalka lynkyttävi" (Hiiri ja katti).
(family stories, familystories, henkinen perintö, laulut, runot, sadut, Iisalmi, koulut, Pirkko Kolehmainen, vaatteet, äitini, elämänilo, Anna Kolehmainen, Anna Amnell, Marimekko, muisti, esiliina, pallokuviot, täpläkuviot)
maanantaina, toukokuuta 25, 2015
Blue Siniset
A blue vase
Sininen. Blue lisää sinisiä kuvia Pieni lintu -blogin tämän tiistain kuvahaasteessa, johon osallistun näillä kuvilla.
A blue fish in a fish tank of a restaurant in Dubrovnik.
Sininen kala
A blue house in Helsinki
Sininen huvila Kaivopuistossa
Kunnnostin kirpputorilta ostamani 1-12 huonekalut nukkekotiini
Minulla on hyvin (!) paljon kuvia nukkekodeista, nukeista ja leluista.
https://www.flickr.com/photos/amnellanna/collections/72157600875138530/
Sininen siltysrauta kotona
Sininen vesiränni Smolnassa Pietarissa
Let's go! Sininen vespa Runeberginkadulla
Haave kesästä.
Buddy bear Mischka is dreaming of summer
Sinisen värin ystävä!
Muista myös kuuluisa "Alicen sininen" [AliceBlue englanniksi]
lue toisesta blogistani: väri josta tuli suosikki-iskelmä ja elokuva
"Alicen sininen" on Aurora-kirjojeni uuteen yhteispainokseen laittamani termi, josta sovin Kielitoimiston kanssa.- Tälle värille ei ole virallista nimeä suomessa. Katso tarkka väri # FOF8FF
Ja vielä: maailman katolisille tietty sininen on Jeesuksen äidin Marian väri. Kuvan otti maailmaa matkaava sisarenpoikani "jossain". Klikkaa kuva suureksi. Väri on kaunis.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)