keskiviikkona, maaliskuuta 11, 2009

Kiroilulakko: No Cussing Club



Eräs kalifornialainen koulupoika kyllästyi siihen, että hänen koulussaan ja jalkapallojoukkuessaan käytettiin paljon kirosanoja. Hän perusti kerhon : No Cussing Club.

Tämä klubi on levinnyt maailmalle (Argentiina, Australia, Itävalta, Botswana, Ranska, Saksa, Kiina, Intia, Indonesia, Italia, Meksikko, Uusi Seelanti, Nigeria,
Africa,Argentina, Australia, Austria, Botswana, Israel, Japani, Filippiinit, Venäjä, Espanja, Skotlanti, Etelä-Korea, Saudi Arabia, Iso Brotannia, Yhdysvallat, Kanada).

Suomea ei näy vielä. Tässä olisi hyvä idea nuorisokerhoille ja sopiva kiroilulakko aikuisille. Liittyminen on ilmaista.

Kiroilulakossa voi edetä seuraavasti ja saada arvomerkin:
Yhden viikon: oppipoika
Yhden kuukauden: kisälli
Yhden vuoden : mestari

Ehkä kiroilemattomuudesta on tullut sitten jo tapa:

"Sanoista tulee ajatuksia.
Ajatuksista tulee käytös.
Käytöksestä muodostuu luonne.
Luonteesta tulee kohtalo."
(suomennos No Cussing Clubin sivulla olevasta runosta.)

Täällä lisää tietoa ja mahdollisuus tehdä lupaus olla kiroilematta
The NO CUSSING Challenge!

"I won't cuss, swear, use bad language, or tell dirty jokes. Clean language is a sign of intelligence and always demands respect. I will use my language to uplift, encourage and motivate. I will Leave People Better Than I Found Them!"

"En kiroile, sadattele, käytä rumaa kieltä enkä kerro likaisia vitsejä. Kaunis kielenkäyttö on älykkyyden merkki, ja sitä kunnioitetaan. Käytän puhettani kannustamaan, rohkaisemaan ja motivoimaan. En pahenna ihmisiä puheillani."

Los Angelesissa on menossa juuri kiroilemattomuusviikko.

11 kommenttia:

  1. Toivon, että helsinkiläisetkin koululaiset ja varsinkin nuoret naiset - kaikkein pahimmat - innostuvat pitämään edes joskus kiroilulakkoa.

    On tuskallista kuunnella jatkuvaa äänekästä alimman tyylin sanojen tulvaa julkisissa kulkuneuvoissa. Sehän on tietenkin myös kielen köyhtymistä, ei osata kuvata tunteiden skaalaa muutoin.

    Olen monesti ajatellut, että omalla autollaan liikkuva säästyy kaikelta siltä. Saattaa olla yksi syy auton käyttöön.

    VastaaPoista
  2. En paljon kiroile. Yksi tutkimus on kirjoitettu, että kirous ei riippuvainen sukupuolesta, ei iästä eikä koulutuksesta. Eikä ole kielen köyhtymistä.

    VastaaPoista
  3. Nuorten kiroilu kertoo ennen kaikkea kapinasta, ei siitä että he eivät osaisi käyttää rikkaampaa kieltä, vaan halusta ärsyttää ja järkyttää vanhempia ihmisiä sekä käyttää nuorille (teineille) ominaista kieltä. Kyllä ne sitten vanhempana siistivät kieltään, kun pahin teinikapina on ohitettu :)

    VastaaPoista
  4. Ymmärrän teini-ikäisten käytöksen. Kiroilussa on kuitenkin se huono puoli, että se jää monesti tavaksi.

    Kiroilevat ihmiset eivät tule ajatelleeksi, että se on sanallista väkivaltaa toisia kohtaan. Sen on häirintää aivan niin kuin olisi se, että joku päästelisi suolistokaasujaan julkisessa kulkuneuvossa. Samalla tavalla bloggaaja, joka viljelee runsaasti kirosanoja, karkottaa hyvin suuren joukon lukijoita.

    Eniten minua ihmetyttää se, että kauniit, siis tyylikkäästi ja kalliistikin pukeutuneet 20-30-vuotiaat nuoret naiset, hokevat joka lauseessa jotain alimpaan tyylin kuuluva sanaa puhuivatpa he mitä hyvänsä. Kyllä sitä ihmettelee, kun istuu raitsikassa heidän lähellään.

    Kokevatko he kuuluvansa noiden sanojen kautta johonkin erityiseen ryhmään, klaaniin, jonka kieltä se on. Onko kiroilu merkkikieli?

    VastaaPoista
  5. Pohjolan kielten professori Lars-Gunnar Andersson sen tutkimuksen tehnyt. Se on vain enakkoluuloja, että jotenkin vaikka koulutuksen puutteesata tai huonosta sanavarastosta johtuisi, että kiroillaan, "kaikki" kiroilevat.

    VastaaPoista
  6. Pohjolan kielten professori Lars-Gunnar Andersson sen tutkimuksen tehnyt. Se on vain enakkoluuloja, että jotenkin vaikka koulutuksen puutteesata tai huonosta sanavarastosta johtuisi, että kiroillaan, "kaikki" kiroilevat.

    Fult Språk: Svordomar, Dialekter Och Annat Ont
    (Bad Language: Swear Words, Dialects, and Other Evils)

    VastaaPoista
  7. Olika nationer uttrycker svordomar på så olika sätt. I nordiska protestantiska länder förekommer underjorden, med fan och helvetet, ofta, medan man i katolska medelhavsländer gärna drar in himmelriket och sexlivet.

    VastaaPoista
  8. Mutta ainakaan omin korvin en ole kuullut "kaikkien" kiroilevan. Missä hän tehnyt tutkimuksensa?

    VastaaPoista
  9. Ei tutkimus sanokaan että "kaikki" kiroavat, vaan että kiroojien joukosta löytyy kaiken ikäisiä, molempia sukupuolia, kaikenlaista koulutusta...


    Tyypillinen kirooja EI ole sen enempää nuori mies vähäisellä koulutuksella, enempää kuin keski-ikäinen akadeemikko nainen.

    Rutsissa tehty, en enää muista oliko joku tietty kaupunki.

    VastaaPoista