Miksi antiikin kreikkalaisia ihaillaan, vaikka he pitivät orjia ja olivat naisvihaajia?
Antiikin patsaat ovat valkoisia ja elegantteja, mutta alkujaan ne oli maalattu kirkkailla väreillä niin kuin nykyajan huvipuistojen satuhahmot. Järkytyin, kun luin siitä ensi kerran. Se ei tuntunut sopivan kuvaan, sillä Kreikka oli mielessäni jalo sivistyksen kehto, jossa miehet kävelivät henkevästi keskustellen ja filosofoivat. Vapaat miehet, sillä suurin osa miehistä oli orjia ja naiset pysyttelivät kotosalla.
Miksi antiikin kreikkalaisia ihaillaan, vaikka he pitivät orjia ja olivat naisvihaajia niin kuin kuvassa olevan patsaan esittämä Euripideskin? Heidän kaupunkinsa olivat alkujaan sotilaitten majapaikkoja ja leirejä, joissa oltiin koko ajan sotajalalla muita vastaan, haluttiin alistaa, valloittaa, harrastettiin voimalajeja - ja filosofiaa, yhdistettiin väkivalta kulttuuriin eli luotiin pohja länsimaiselle väkivaltaisen kulttuurin ihailulle.
Juutalaiset eivät olleet ruumiillisuuden halveksijoita, he eivät edes tehneet eroa ruumiin ja sielun välillä niin kuin kreikkalaiset filosofit, joilta idea sielusta kehnon ruumiin vankina levisi vasta Paavalin kautta kristinuskoon ja länsimaiseen kulttuuriin (Platon, Paavali, Augustinus, Descartes).
Renessanssin aikana harrastettiin kovasti antiikin filosofiaa. Ehkä miehet saivat sieltä lisäintoa naisten halveksimiseen. Naisten pilkkaamista pidettiin nimittäin silloin erityisen hauskana asiana, jopa jalo Thomas More sortui siihen. Se taisi kuulua antiikin sivistykseen renessanssin miesten mielestä.
Orjien pitäminen ei ollut mikään kreikkalaisten keksintö, sitä harjoittivat tuohon aikaan kaikki kansat. Roomankin talous perustui orjuuteen ja vapaudella sekä demokratialla ylpeilevissä Yhdysvalloissa laillistettua orjuutta oli 1800-luvulle asti. Kreikkalaisten parjaaminen orjuudesta on vähän kuin paheksuisi vain espoolaisia yksityisautoilun harrastamisesta.
VastaaPoistaKreikkalaisten filosofien naisviha on hieman outoa, koska kreikkalaisten eeppiset tarinat Ilias ja Odysseia kertovat pohjimmiltaan naisista. Troijan sodan syy oli kuningatar Helena ja Odysseuksen motivaatio oli päästä kotiin vaimonsa luokse. Sitä paitsi kristittyjen ajattelijoiden kirjoituksista löytyy paljon enemmän naisvihaa kuin kreikkalaisten.
Mitä tulee antiikin Kreikan ihailuun, niin kaikkine puutteineenkin kreikkalainen demokratia oli nykydemokratian kantamuoto. Kautta aikojen on taisteltu kaiken maailman kuninkaiden ja ruhtinaiden puolesta, mutta kreikkalaiset taistelivat Persiaa vastaan voidakseen päättää itse omista asioistaan. Thermopylain taistelu antoi demokratialle mahdollisuuden selviytyä ja kehittyä länsimaiseen nykymuotoonsa.
Jussi,
VastaaPoistaOlisi tietysti pitänyt laittaa otsikko Jo muinaiset kreikkalaiset-kin.
Mutta eikö Rooman ja nuoren Yhdysvaltain valtion viisaiden miesten (Jefferson) esikuvana ollut antiikin Kreikka?
Eivät kaikki kreikkalaiset miehet tietenkään harjoittaneet naisvihaa. Sitä pidettiin huonona ominaisuutena, mutta sieltä se kuitenkin levisi kreikkalaisen ja roomalaiseen ajatteluun perehtyneen Paavalin kautta kristinuskoon, jossa se rehotti kauan. Toisaalta ateisti Nietzsche lienee kaikkein naisvihaisin filosofi.
Suhtautuminen naisiin taisi oli Antiikin Kreikassakin kahtia jakautunut: vaimoja ihailtiin, rakastajattaria halveksittiin ja käytettiin hyväksi.
Juttuni tarkoitus on kysyä: Miksi kreikkalaisia filosofeja ei arvostella orjuuden hyväksymisestä ja naisvihasta?