Leirintäalue metsässä. Ocmulgee, Georgia, USA.
Iineksen kesäpäiväkirjan innostama kommentti:
Minustakin on mukavaa herätä linnunlauluun, mutta sitä ei nykyään tapahdu, kun asun kaupungissa.
Jos ikkuna olisi auki yöllä, kuulisin linnut, jotka laulavat puistossa, mutta silloin tulisivat sisään kaupungin saasteetkin.
Kaunis luontokuva toi mieleen varhaislapsuuden, jonka vietin maalla. Olin niin pieni, että kukkaniityt ovat jääneet muistiini kuin metsänä, jossa vaelsin.
Sitten tulevat mieleen ne lukuisat telttailumatkat, joita teimme Kanadassa asuessamme koko perhe joka kesä, yleensä Yhdysvaltoihin. Siellä oli loistavat valtion ja osavaltioiden leirintäalueet. Ne sijaitsivat parhailla paikoilla. Oli valtavia puita, merenrantaa, vuoristoa. Monesti on ikävä Amerikan maaseutua. Se merkitsee minulle Amerikkaa.
Meillä ei ole ollut koskaan Suomessa autoa, joten en tunne samalla tavalla Suomea kuin tunnen Amerikan, jossa meillä oli tilava farmariauto, johon mahtuivat teltta ja pitkäsääriset teini-ikäisetkin.
Euroopassa olemme matkustaneet koko perhe ja me kahdestaan mieheni kanssa junalla, ja sehän on enimmäkseen kaupunkimatkailua.
Jos teet pienen blogimatkan voit noutaa ystävyyspalkintoja luotani tänään :)
VastaaPoistaPyöräily- ja telttailumatkatkoja mieheni on tehnyt paljon lastemme kanssa. Aikuisena lapsemme jatkaneet sitä.
VastaaPoistaSillä tavalla pääsee luontoa lähelle.
VastaaPoistaAutoa ei pakko omistaa :)
VastaaPoistaSuomessa hienot junatkin.
Junat ovat Euroopassa mukavia. Ruoka on ainakin Suomen junissa niin huonoa, että täytyy pitää mukana eväät.
VastaaPoistaOmalla autolla tulee kylläkin tehtyä enemmän matkoja, koska matkaan lähteminen on vaivattomampaa ja tuntuu ilmaiselta, vaikka se tulee tosi asiassa kalliimmaksi kuin julkiset kulkuneuvot.
Parasta on mielestäni yhdistelmä julkinen kulkuneuvo mukaan luettuna taksi sekä auton vuokraaminen.