Ensimmäiset talvet Kanadassa. Asuimme pienessä pohjoisessa kaupungissa. Olimme adoptoineet kauniin kermanvärisen löytökissan.
Meille sanottiin, että se oli pohjoista rotua, viikinkien muinoin Amerikkaan tuoman arktisen kissan jälkeläinen, vaikka siihen oli kertynyt satojen vuosien aikana monia muitakin perintötekijöitä.
Toby-kissan turkki tuli ensimmäisenä syksynä hyvin tuuheaksi. Miten se osasi aavistaa, mitä oli tulossa: korkeita lumikinoksia ja yli 40 asteen pakkasia?
Toby oli täydellinen lämpömittarin lukija. Se lämpömittari oli Tobyn sisällä, ja siitä se tiesi, että kovat pakkaset olivat tulossa.
Kun mittari näytti 40 astetta pakkasta, kirkkojen urut jäätyivät, autot eivät päässeet liikkeelle, koulut laitettiin kiinni. Mutta Toby lähti ulos. Tuuhea häntä pystyssä, paksu turkki suojanaan se marssi syvässä lumessa tavallisia reittejään.
Lue: Toby oli Maine coon-kissa
Ks myös orange Maine coon -cat
Eläinten turkki tietää mitä ihmeellisimpiä asioita. Meillä oli noin 10 vuoden ajan lemmikkimarsuja, joiden karvanlähdöstä pystyi ennustamaan sekä kevään että talven tulon. :) Molemmilla kerroilla karvaa lähti ihan tuhottomasti, sitä oli pakko harjata pois, muuten sitä olisi ollut joka paikassa. Sitten kasvoi uusi, talveksi paksumpi, kevääksi ohuempi.
VastaaPoistaEi olisi voinut arvata, että marsutkin reagoivat lämpötilan vaihteluihin.
Poista