Ilta

Kun aurinko laskee, saapuu ilta.



Ilta kaupungissa


pimeä ilta

Xmas in Helsinki
Makrokuvat: Ilta

Britit Intiassa: Ne kesät Intiassa

TV:ssä on alkanut juuri pitkä sarja, jossa kerrotaan brittien viimeisistä ajoista Intiassa
Ne kesät Intiassa on 12-osainen, ja vaikuttaa heti hyvin monipuoliselta ja kiinnostavalta.
Mitä hyötyivät intialaiset brittien 200 vuotta kestävästä läsnäolosta? Löysin kiinnostavat sivut, joilla intialaiset kertovat mielipiteitään.

Tyttäreni (yllä kuvassa) oli töissä Bangaloressa tietotekniikkafirmassa, ja käytän hänen ottamiaan valokuvia, jos kirjoitan tästä lisää. Hän pukeutui intialaisittain ja sai paljon ystäviä niin kuin aina, missä hän liikkuneekin. Hän matkusti paljon miehensä kanssa. Kuulin monenlaisia tarinoita Intiasta. Ilmasto on niin kuuma, että emme käyneet siellä mieheni kanssa, mutta sisarenpoikani kävi, hänkin maailmanmatkaaja.

Toistan tähän kirjoitukseni vuodelta 2010, jolloin tyttäreni oli Intiassa:



Eurooppalaisia Intiassa 2010-luvulla ja 1800-luvun alussa

Eurooppalaisia on ollut Intiassa jo ennen Kristuksen syntymää. He ovat jättäneet vaikutuksensa Intiaan. Eurooppalaiset miehet menivät naimisin intialaisten naisten kanssa, jotka intialaisen tavan mukaan seurasivat miehensä uskontoa. Intiassa on runsaasti katolisia ja kauniita katedraaleja. Englantilaiset ovat jättäneet jälkensä lähinnä kieleen. Vaikka Intia oli Britannian siirtomaa, englanti on Intian tärkein kieli. Se yhdistää intialaisia, joilla on sadoittain omia kieliä.

Eurooppalainen kulttuuri on vaikuttanut rakennustaiteeseen ja muuhun kulttuuriin. Englantilaisella kirjallisuudella on ollut suuri vaikutus, mutta viime vuosukymmeninä intialaiset ovat olleet uudistamassa englanninkielistä kirjallisuutta.

Laman vuoksi monet suomalaiset tulevat muuttamaan Intiaan, osittain suomalaisten yritysten muuttaessa sinne. Intiassahan on taloudellista kasvua. Blogi Intiassa asuvista suomalaisista.

Faktoja täällä englanniksi: Europeans in India

Uudet värikollaasit 102-2017

Lumisade matkan aikana.

Värikollaasi 102-2017




Aamulla oli parvekkeelle ilmestynyt lunta.

Jääkaapin ovi - kollaasi

Katso ketkä pääsivät jääkaapin oveen maaliskuuussa 2012 ja ovat siinä edellen ( oletan British Georgian cups 1760-1825)
kollaasi



Sama juliste

Joulu on tullut jo näyteikkunoihin 1

Stockmannin joulun näyteikkunat ilahduttavat lapsia. Lucia ja Senaatintori

Marraskuu

Marraskuu Makrokuvat
mopoauto

marraskuun aamu

Kommentteja, mielipiteitä

Winston Churchill tuli tunnetuksi leppoisana alkoholin ja tupakan suurkuluttajana, joka eli pitkään, 91-vuotiaaksi. Todellisuus oli kuitenkin toista. Winston Churchill ei ollut huoleton elämästä nautiskelija, vaan kärsi pahoista ja pitkäaikaisista masennustiloista. Sunday Times kertoi myös äskettäin, että Churchill eli pitkään, koska osasi vähentää alkoholin ja tupakan käyttöä ja käytti niitä yleensäkin paljon vähemmän, kuin on luultu.

Kun 75-vuotias Churchill pyysi lääkettä pahaan yskäänsä ranskalaiselta herbalistilta Maurice Messeguelta, tämä neuvoi Churchilliä lopettamaan tupakoinnin. Churchill tunnusti silloin, ettei hän tupakoinut enää paljon ollenkaan. Hän piti vain yllä mielikuvaa rautaisen terveyden omaavasta valtiomiehestä - lehtikuvien avulla.

Churchill paljasti Messeguelle kepposensa: aina lasi kädessä ja taskussa puoliksi poltettu kuubalainen sikari, jonka hän nappasi suuhunsa, edes sytyttämättä sitä, kun lehtimiehet ilmestyivät paikalle. Näin syntyi legenda.

"Kukin hoitakoon itse oman törkynsä" saattaa olla pohjoismaisten vasemmistolaisten ihanne, mutta vasemmistolainenkaan ei luuttua itse toimistonsa lattiaa eikä siivoa lastensa eikä omia jälkiään Esplanadilta vapun jälkeen. Miksi ihmeessä sitten vastustetaan kodeissa tehtävää työtä, tekipä sitä kotiäiti tai kotiapulainen? Suurella osalla meistä tavallisista suomalaisista monet suvun naiset ovat olleet omaa työtään arvostavia palvelijoita, mutta monet johtavat vasemmistoradikaalit meillä ja muualla ovat taas olleet varakkaitten perheitten vesoja, joiden omassa suvussa ehkä kotitöitä väheksyttiin ja palvelijoita piioiteltiin.

Äitini kertoi meille lapsille hauskoja juttuja sekä hyvistä että huonoista palveluspaikoistansa. Hän oppi loistavaksi ruuanlaittajaksi ja sai siitä myös uuden ammatin. Jos hän olisi viettänyt nuoruutensa kaduilla työttömänä maleksien, kotini olisi ollut erilainen.

Ei kannata halveksia palvelemista, sillä useimmat meistä harjoittavat palveluammatteja, vaikka me suomalaiset emme halua aina sitä uskoa.

Lapsuuden leikit

Minulla oli pieni terävä puukko, jonka ukkini oli ostanut. Istuin lattialla lastukiemuroitten keskellä. Ukki teki puutöitään ja minä vuolin puupalasta. Olin silloin pieni, alle kouluikäinen. Esiliinaan tuli aina reikä siihen kohtaan, mihin painoin puupalikkaa. (kommenttini Fb:ssa)