Näytetään tekstit, joissa on tunniste palvelijat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste palvelijat. Näytä kaikki tekstit

torstaina, marraskuuta 02, 2017

Kommentteja, mielipiteitä

Kun 75-vuotias Churchill pyysi lääkettä pahaan yskäänsä ranskalaiselta herbalistilta Maurice Messeguelta, tämä neuvoi Churchilliä lopettamaan tupakoinnin. Churchill tunnusti silloin, ettei hän tupakoinut enää paljon ollenkaan. Hän piti vain yllä mielikuvaa rautaisen terveyden omaavasta valtiomiehestä - lehtikuvien avulla.
Churchill paljasti Messeguelle kepposensa: aina lasi kädessä ja taskussa puoliksi poltettu kuubalainen sikari, jonka hän nappasi suuhunsa, edes sytyttämättä sitä, kun lehtimiehet ilmestyivät paikalle. Näin syntyi legenda.

"Kukin hoitakoon itse oman törkynsä" saattaa olla pohjoismaisten vasemmistolaisten ihanne, mutta vasemmistolainenkaan ei luuttua itse toimistonsa lattiaa eikä siivoa lastensa eikä omia jälkiään Esplanadilta vapun jälkeen. Miksi ihmeessä sitten vastustetaan kodeissa tehtävää työtä, tekipä sitä kotiäiti tai kotiapulainen? Suurella osalla meistä tavallisista suomalaisista monet suvun naiset ovat olleet omaa työtään arvostavia palvelijoita, mutta monet johtavat vasemmistoradikaalit meillä ja muualla ovat taas olleet varakkaitten perheitten vesoja, joiden omassa suvussa ehkä kotitöitä väheksyttiin ja palvelijoita piioiteltiin.
Äitini kertoi meille lapsille hauskoja juttuja sekä hyvistä että huonoista palveluspaikoistansa. Hän oppi loistavaksi ruuanlaittajaksi ja sai siitä myös uuden ammatin. Jos hän olisi viettänyt nuoruutensa kaduilla työttömänä maleksien, kotini olisi ollut erilainen.
Ei kannata halveksia palvelemista, sillä useimmat meistä harjoittavat palveluammatteja, vaikka me suomalaiset emme halua aina sitä uskoa.


perjantaina, toukokuuta 24, 2013

Photo Friday: Gatsby's Finnish cook

Finnish girls travelled to America by Anna Amnell

Tytöt haaveilivat pääsevänsä miljonäärin keittäjäksi Amerikassa.
Photo Friday Travelling
Young Finnish girls travelled to America in 1900's. Their dream was to become a millionaire's cook. The Kennedys had a Finnish cook. In the book The Great Gatsby there is a Finnish cook.

Gatsby's neighbour Nick tells: "I had a dog, at least I had him for a few days until he ran away, and an old Dodge and a Finnish woman who made my bed and cooked breakfast and muttered Finnish wisdom to herself over the electric stove."
F. Scott Fitzgerald: The Great Gatsby

There is no Finnish cook in the new Gatsby film. We Finns missed her.
In my books (about the Edwardian period, published in 1991-1999) young  Finnish girls and boys go to Canada and dream of a better life. Girls' dream is to get a job as a millionaire's cook in New York.


21402
Jaana Perttuli tekemät Pekka ja Iida Rikhardinkadun kirjaston näyttelyssä

Yhdysvaltoihin ja Kanadaan muuttaneiden tyttöjen haave oli tulla rikkaan perheen kokiksi. Suomalaiset olivat suosittuja työntekijöitä. Naiset olivat siistejä ja osasivat laittaa hyvää ruokaa. Miehet olivat rehellisiä ja kovia tekemään työtä.
Joseph ja Rose Kennedyn perheellä oli suomalainen keittäjä, joka teki tulevalle presidentille lihapullia. Fitzgeraldin klassisessa 1920-luvun romaanissa "Kultahattu" on suomalainen keittäjä. Gatsbyn naapuri Nick kertoo, että hänellä oli palvelija, suomalainen nainen, joka pettasi hänen sänkynsä, laittoi aamiaista ja mutisi suomeksi viisauksiaan hellan ääressä.

Rikkaan talon tyttökin saattoi lähteä Amerikkaan. Ensimmäisessä Aurora-kirjassani Liina kertoo:
"Hymyillä pitää kuin puuhevonen ja hokea aamusta iltaan 'Yes Madam'. 'Yes, Sir', vaikka haluaisin ennemminkin iskeä niitä kapustalla päähän. Mutta minä en anna periksi. Kotiin en aio mennä ennenkuin minusta on tullut miljonäärin keittäjä. Uskokaa pois. Tämä tyttö lähtee vielä New Yorkiin."
(Aurora. Vaahteralaakson tyttö (1991, 2. p. 1992), 132-133.) (Pirkko Anna Amnell= Pirkko Pekkarinen)

Kuvassa alla on Jaana Perttulin nukkeja kuvaamassa Aurora-kirjojen henkilöitä. Kuvassa Pekka, Iida, Thomas ja Aurora Rikhardinkadun kirjaston näyttelyssä. (Helsingin Sanomat: Aurora-kirjatkin osallistuvat piikakeskusteluun. 18.9.1996)


Näyttely Rikhardinkadun kirjastossa

perjantaina, huhtikuuta 05, 2013

Palvelijat ja isäntäväki ihmisinä kirjallisuudessa



Toronton luonnon, varsinkin sen laaksojen luonnon kuvaus on keskeistä Kanadasta kertoville kirjoilleni. Kuvaus perustuu suurelta osin omiin havaintoihini, sillä kotimme lähelle oleva laakso oli suosituin kävelykohde miehelleni ja minulle.

Palvelijat ja isäntäväki:

Kun kirjoitin Aurora-kirjat 1990-luvulla [1991-1999], ei ollut tietämäni mukaan vielä kirjoja, joissa olisi kuvattu suuren talon elämää tasa-arvoisesti myös palveluskunnan näkökulmasta kuten tein noissa tyttökirjoissa.

Hesarin Irja Båsk kirjoitti 1996 ihan otsikossa, että otin Aurora-kirjoilla osaa "piikakeskusteluun". Kirjoitus oli hauska, ja minusta oli iso kuvakin kaupunkiosastossa. Suvi Ahola taas näki jopa Helsingin suurlakkovuotta kuvaavan kirjankin L. M. Montgomeryn kirjojen jäljitelmänä, vaikka yhteistä niissä on vain 1900-luvun alku. Maud Montgomery asui siihen aikaan Prinssi Edwardin saarella, kaukana Torontosta, jossa hän tuli elämään loppuelämänsä mentyään naimisiin. Hän kirjoitti tyttövuosiensa viktoriaanisesta Prinssi Edwardin saaresta, joka oli ajallisesti ja maantieteellisesti kaukana Edwardin ajan Torontosta ja Helsingistä, joita kuvaan Aurora-kirjoissa. Myös Liisi Huhtala katsoi minun jäljittelevän L. M. Montgomerya. Ehkäpä kaikki tyttökirjat nähdään Suomessa Montgomeryn läpi. Olin lukenut tietenkin Anna - ja Runotyttö -kirjat lapsena. Olisivatko ne voineet vaikuttaa alitajuisesti minuun vielä vuosikymmenien jälkeenkin?

En ollut nähnyt sarjaa Kahden kerroksen väkeäkään, sillä meillä ei ollut TV-tä siihen aikaan, kun tuo TV-sarja nähtiin Suomessa ja asuin 1980-luvulla Kanadassa, jossa se oli näytetty jo ajat sitten. Löysin 1990-luvun lopulla kirpputorilta kirjan Kahden kerroksen väkeä ja luin sen uteliaana. Myöhemmin olen nähnyt sarjan ja sen jatko-osan TV:ssä. Aurora-kirjoissa on samoja aiheita, mutta myös aivan muuta kuten siirtolaisuus ja suomalaiset. Lisäksi Aurora on kahden yhteiskuntaluokan jäsen, sekä palvelija että herrasväen tyttö.

Omasta mielestäni olen saanut vaikutteita E. M. Forsterin romaaneista ja pohjoisamerikkalaisista museoista, joissa kävin tehdessäni lehtijuttua Viktorian tyylist Kotilieteen 1980-luvun puolivälissä.

  Downton Abbey - TV-sarjassahan vasta kuvataan sekä palvelijat että herrasväki ihmisinä, ei vain yhteiskuntaluokkana.
Lue lisää Aurora-blogistani
http://aurorakirjat.blogspot.fi/2006/11/miten-aurora-kirjat-ovat-syntyneet.html