Makrokuvat: K-sanat

Makroviikko K-kuvat
Renessanssityylinen kaakeli moskovalaisen sisustusliikkeen ikkunassa syksyllä 2015.




Kaakeliuuni Loja ja Eliel Saarisen kodissa Hvitträskissä.




Kaakeliuuni Louhisaaren kartanolinnassa, jossa asui muiden muassa marsalkka Mannerheimin suku jonkin aikaa.




Kaakeliuuneja vanhassa talossa Katajanokalla. Poikkeuksellisesti laitan tähän kuvahaasteeseen mieheni ottamat neljä kuvaa Jugend-kaakeliuuneista, joista tein tämän kollaasin.




Kaakeliuuni Romanov-pajarien (= kauppiaiden) talosta Moskovassa. Entistetty talo sijaitsee keskiaikaisessa Moskovassa eli Kremlissä (= linnoitus).  Oli hirvittävä helle, kun olimme tässä museossa ja olin aivan nääntynyt, kun olin ottanut nämä kuvat. Viimesenä kuvana kansiossani on kuva saman ajan englantilaisesta kauppakomppanian talosta, joka kunnostettiin Elisabet II:n valtiovierailua varten. Sinne en jaksanut enää mennä, vaan menimme taksilla kotiin eli sukulaiseni kotiin lepäämään.




Tolstoy House Museum, Moscow
Kaakeliuunit olivat valtavan laajoja, peittivät puoli seinää. Niitä lämmitettiin toisesta huoneesta.




Berliinissä Biedermeier-museossa (paljon huonekaluja ym)  kaakeliuuni ja sen päällä ruukku, joka toimi ilmankostuttajana kuten opas kertoi. Siihen laitettiin hiukan vettä.
Tämä rakennus oli Berliinin keskustassa ainoa yksityistalo (pieni suvun kerrostalo), joka ei tuhoutunut toisen maaimansodan pommituksissa. Myös lähellä oleva suuri synagooga säästyi. Tässä talossa asunut kristitty arkkitehti oli suunnitellut synagoogan.




Mannerheimien ruokasalin kaakeliuuni. Huomaa kupariset ovet, joiden takana oli lämpökaappi, jossa ruuat säilyivät lämpiminä. Meillä oli Suomenlinnassa Nooakin arkissa asuessa samanlainen kaakeliuuni - ilman tuota lämpökaappia. 1700-luvulla rakennetussa Suomenlinnan kerrostalossa olivat huoneet myös hyvin korkeita kuten 1600-luvun Louhisaaressa.




Tämä Louhisaaren uuni muistuttaa eniten meidän Suomenlinnan ajan kaakeliuuniamme.

Ja täällä onkin eräs restauroidun Suiomenlinnan uuni.  Meidän aikana uuninluukut olivat kuluneet, mutta kaunista messinki, ja yläosa oli yksinkertainen ilman tuiota koristelua. Tämä ei ole meidän entinen asunto, vaan jokin toinen.
Nooakin arkki Suomenlinnassa (muistoja)
Nooakin arkki ja Suomenlinna (kuvia)

Rolo-kirjoituspöytä

Biedermeier-lipasto, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Yllä oleva on Berliinin Biedermeier-museossa.

Uutta ja vanhaa Berliinissä

Photo: Anna Amnell

Postmoderni rakennus, jossa sijaitsee Ison Britannian suurlähetystö. Lähetystörakennukset kuuluvat Berliinin kauneimpiin, kuten esimerkiksi kuin ihmeen kautta sodan aikana säilynyt vaaleanpunainen Italian suurlähetystö. Otin lähetystöjen kuvat bussikiertoajelulla, joten useimmat eivät onnistuneet. Tämä kirjoitus kasvoi taas kommentista, tällä kertaa omaan blogiin kirjoitetusta:

Berliinin kulttuuri oli monipuolista. Berliini on vastakohtien, surun kaupunki ja sovinnon monikulttuurinen kaupunki. Se on ollut vasaran ja alasimen välissä, sekä natsihallinnon että kommunistihallinnon aiheuttaman tuhon kohteena.

Jälleenrakennus on ollut saksalaisittain tehokasta ja nopeaa. Kaupunki on valtavan laaja, minkä vuoksi vain kiertoajelu bussilla antoi siitä edes jonkinlaisen yleiskäsityksen.



Berliinin keskustan ainoa yksityinen toisen maailmansodan pommituksissa säilynyt talo. Siinä sijaitsee Biedermeier-museo. Talossa asui suku, johon kuuuluva arkkitehti suunnitteli läheisen synagoogan. Suhteet juutalaisten ja muiden saksalaisten välillä olivatkin aikaisemmin normaalit. Katso kuviani: Biedermeier in Berlin

Katukuvassakin on vastakohtia, uusia hienoja rakennuksia ja karuutta, sillä sodassa Berliinin keskustasta tuhoutuivat melkein kaikki kauniit rakennukset. Uusia rakennuksia pystytettiin sodan jälkeen nopeasti, Itä-Berliinin puolella omaan erityisen rumaan tyyliinsä - osa niistä on purettu jo.

Nuo portaat (sivun alaosassa)  ovat yksi detalji jälleenrakennettua juutalaista kaupunginosaa. Kirja- ja lelukaupassa oli nähtävänä vanha Berliinin juutalaisten puhelinluettelo. Kyyneleet tulivat silmiini, kun selasin sitä. Niin paljon viattomia ihmisiä, jotka tuhottiin natsien hallitessa. Puhelinluettelo oli kulunut, sitä oli tutkittu.

Vanhaa hienoa kulttuuriakin oli rakennuksissa ja tietenkin museoissa, joissa kävin mieheni kanssa. Olin Berliinissä kaksi viikkoa, siitä tosin muutaman päivän Wittenbergissä, ja asuin Särön taiteilija- ja kirjailijaresidenssissä. Se oli ensimmäinen matkani Berliiniin, vaikka luin koulussa pitkän saksan, ja se tuli ihan suunnittelematta. Joku oli perunut matkansa, ja marraskuussa ei ollut lähtijöitä, joten pääsin sinne. Nyt tekee mieli uudestaan.

Kaikki kuvat Berliinin matkalta ryhmiteltyinä: kansiot Berliini ja Wittenberg

Olen käynyt aikaisemmin Hampurissa, Bremenissä ja Lyypekissä, ollut niissä päivän tai pari matkatessani aikoinaan Kanadaan ja takaisin ja sieltä tehdyllä Euroopan Eurorail-kierroksella.