Drosten kaakaon sairaanhoitaja on noin vuodelta 1903, ja sen innoitteena on ollut 1700-luvun maalaus kaakaotytöstä. Haluttiin korostaa kaakaon tervellisyyttä. Nainen ei ole nunna, kuten Suvi Ahola kirjoittaa Hesarissa. Hänellä ei ole ristiä eikä nunnansormusta. Drosten kaakaota tarjoavaa naista sanotaankin sairaanhoitajaksi (verpleegster), ja hollantilainen graafinen taiteilija kirjoittaa, ettei ole koskaan nähnyt tuollaista nunnaa.
Myös Droste-efekti: sairaanhoitaja pitää tarjottimellaan suklaarasiaa, jossa on kuva hänestä pitämässä suklaarasiaa jne. Tätä menetelmää on käytetty jo keskiajalla kirkkotaiteessa.
Venäläisellä suklaata tarjoavalla sairaanhoitajalla (1897) on käsivarressaan punaisen ristin merkki. Mikä lienee näiden yhteys?
Siihen aikaan sairaahoitajat olivat kylläkin useissa maissa naimattomia (Sophie Mannerheim oli eronnut), vaikka eivät olleet nunnia, Suomessakin, jossa kirkon palkkaamat sairaanhoitajat, diakonissat, olivat naimattomia vielä 1950-luvulla. Katolisissa maissa suuri osa sairaanhoitajista oli nunnia. Mutta muistettakoon, että 1880-luvulle asti Oxfordin yliopiston opettajien piti olla naimattomia.
Suvi Ahola kirjoittaa tämän päivän lehdessä myös TV-sarjoista. Hienoa! Muutama kirjoituksessa käsitelty sarja on minulle tuttua, katsottua, suurin osa tuntematonta. Siihen vaikuttaa muun muassa se, että olin 1980-luvun poissa Suomesta.
Hesarissahan on ollut aina paljon politiikkaa ja urheilua, mutta vähemmän muodista, elokuvista, sisustuksesta. Olen pitkään ihaillut Financial Times -lehden viikonloppunumeroita.
