Näytetään tekstit, joissa on tunniste Downton Abbey. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Downton Abbey. Näytä kaikki tekstit

keskiviikkona, marraskuuta 05, 2014

Downton Abbeyn vanhan kreivittären nuoruudenrakkaus






Historiallinen tausta: Kuningatar Viktorian toiseksi vanhin poika Prinssi Alfred (myöh. Edinburghin herttua) meni naimisiin keisari Aleksanteri II:n tyttären Venäjän suuriruhtinatar Marian kanssa Talvipalatsissa Pietarissa tammikuun 23. päivä vuonna1874. Violet Crawleyn mies oli prinssin seurueessa, ja Violet tapasi häissä ruhtinas Kuraginin,  ja nämä rakastuvat.



Downton Abbeyn vanhan kreivittären Violet Crawleyn [Dame Maggie Smith] menneisyydestä löytyi ihailija, venäläinen emigranttiruhtinas Kuragin. Tätä dramaattista henkilöä näyttelee palkittu kroatialainen teatteri- ja elokuvanäyttelijä, entisen Jugoslavian serbi Rade Šerbedžija. Hän asuu länsimailla ja on esiintynyt pitkän uransa aikana myös monissa tunnetuissa länsimaisissa elokuvissa (Mission Impossible II, Harry Potter and the Deathly Hallows, X-men).

Violet Crawleyn nuoruuden romanssi  [kuvia, keskusteluja] on saanut brittikatsojat kiihdyksiin, ja näistä 1870-luvun rakastavaisista keskustellaan kiihkeästi nettipalstoilla. Joku oli keksinyt yhdistää nuoren Maggien ja nuoren Raden kuvat tunnelman tehostamiseksi. Odotamme nyt mielenkiinnolla, mitä seuraa. Tulevat mieleen ajat, jolloin Dickensin henkilöiden kohtalot saivat samalla tavalla lukijoiden tunteet kuohuksiin.





tiistaina, tammikuuta 07, 2014

Tänään katson neljä tuntia TV:tä

Art nouveau -lipasto by Anna Amnell
Art nouveau -lipasto, a photo by Anna Amnell on Flickr.
En ole muuttumassa pysyvästi sohvaperunaksi. Tänään on erikoinen päivä, sillä Suomen TV näyttää kolme mielenkiintoista ohjelmaa:

klo 19.00-20.00 YLEn TV 1: Agatha Christien arvoitus. David Suchet kertoo.
Tämä oli hyvä ohjelma.

klo 20.00-20.50 YLEn Teema: Art Nouveau ajan peilinä, osa 1/3 Pariiisi.
Ohjelma eksyi  useaan kertaan sivupoluille, unohtaen ohjelman kohteen, art nouveaun. Olisin halunnut nähdä Pariiisin kauniita art nouveau -rakennuksia ja huonekaluja, joiden yksityiskohdat kiehtovat, muotia. Näytettiin onneksi edes koruja. Nekin jäljittelivät luontoa, kuten art nouveaun muodot yleensäkin päinvastoin kuin ohjelman alussa väitettiin! Lasin ja loppuosan arkkitehtuutin osuus parasta.
Täällä Art nouveau -sivut! : art nouveau levisi Pariisista muihin maihin, myös Suomeen.

klo 21.00 - 22.35 YLE TV 1: Downton Abbey Lontoossa juhlimassa ongelmaneidin Lady Rosen debydannttivuotta. Tämä merkitsee sitä, että Lady Rose astuu "kodin suojasta" seurapiireihin.

New Yorkissa eräs rouva neuvoi debytantteja: Älkää tehkö tai sanoko mitään, mitä ette kestäisi nähdä The New York Times- lehden etusivulla.
Hänen olisi pitänyt neuvoa Lady Rosea, joka on tehnyt jo kaikenlaista debytantille sopimatonta.

Kuvassa on art nouveau -tyylinen  kaappi Pietarin ja Paavalin linnoituksen museosta. Siellä on kokonainen huone omistettu Art nouveaulle eli jugendille. Pistäytykää ihmeessä siellä, jos käytte Pietarissa. Pietarisssa on muutenkin paljon art nouveauta. Uskon, että sitä käsitellään tässä sarjassa.



Kirjoja jugendista ja Art Decosta. Klikkaa kuva suureksi!


keskiviikkona, marraskuuta 27, 2013

Teetä, sitruunaa, hunajaa ja hyviä TV-sarjoja


Downton Abbey: Rauhallisia hetkiä ja dramatiikkaa. Parasta ovat vaatteet.
Neiti Marplekin vierailee.
Siitä ei ole kauan, kun suomessakin käytettiin sanoja 'neiti' ja 'rouva'. Mikä ne vei?


  IMG_9718

Sairasta tyylillä: kirpputorilta ostettu jättikuppi täynnä hyvää teetä, hunajaa ja sitruunaa sekä sulhaspiirakoita.

IMG_9720

Tämä kuva olisi sopinut tämän viikon makrokuvaksi ('herkullinen')

lauantaina, kesäkuuta 01, 2013

Drosten kaakaotyttö ja TV-sarjat


Drosten kaakaon sairaanhoitaja on noin vuodelta 1903, ja sen innoitteena on ollut 1700-luvun maalaus kaakaotytöstä. Haluttiin korostaa kaakaon tervellisyyttä. Nainen ei ole nunna, kuten Suvi Ahola kirjoittaa Hesarissa. Hänellä ei ole ristiä eikä nunnansormusta. Drosten kaakaota tarjoavaa naista sanotaankin sairaanhoitajaksi (verpleegster), ja hollantilainen graafinen taiteilija kirjoittaa, ettei ole koskaan nähnyt tuollaista nunnaa.

Myös Droste-efekti: sairaanhoitaja pitää tarjottimellaan suklaarasiaa, jossa on kuva hänestä pitämässä suklaarasiaa jne. Tätä menetelmää on käytetty jo keskiajalla kirkkotaiteessa.

Venäläisellä suklaata tarjoavalla sairaanhoitajalla (1897) on käsivarressaan punaisen ristin merkki. Mikä lienee näiden yhteys?

Siihen aikaan sairaahoitajat olivat kylläkin useissa maissa naimattomia (Sophie Mannerheim oli eronnut), vaikka eivät olleet nunnia, Suomessakin, jossa kirkon palkkaamat sairaanhoitajat, diakonissat, olivat naimattomia vielä 1950-luvulla. Katolisissa maissa suuri osa sairaanhoitajista oli nunnia. Mutta muistettakoon, että 1880-luvulle asti Oxfordin yliopiston opettajien piti olla naimattomia.

Suvi Ahola kirjoittaa tämän päivän lehdessä myös TV-sarjoista. Hienoa! Muutama kirjoituksessa käsitelty sarja on minulle tuttua, katsottua, suurin osa tuntematonta. Siihen vaikuttaa muun muassa se, että olin 1980-luvun poissa Suomesta.

Hesarissahan on ollut aina paljon politiikkaa ja urheilua, mutta vähemmän muodista, elokuvista, sisustuksesta. Olen pitkään ihaillut Financial Times -lehden viikonloppunumeroita.

keskiviikkona, toukokuuta 09, 2012

Hienostunut sensaatio televisiossa

IMG_9202


Viihteessäkin on tasoja. Viiihde ei ole massaa, vaan siitä erottuu selvästi joitakin helmiä. Englantilaiset osaavat tehdä erinomaisia TV-sarjoja. Niissä kaikki on kohdallaan. Vanity Fair -lehti on sanonut, että Downton Abbey on "a sophisticated sensation", hienostunut sensaatio. Sellaisia suomalaisille kanavillekin. 


Nythän YLE:llä on rahaa. Sen pitäisi merkitä, että ohjelmien tekijöillä on myös enemmän aikaa. Ohjelmat voisivat olla Suomessa huolellisemmin tehtyjä. Jos suomalaiset ohjelmat olisivat parempia, tulisi katsottua TV:stä muutakin suomalaista ohjelmaa kuin uutiset ja Ruben Stillerin Pressiklubi. 


Katsonhan minä puolella silmällä myös urheiluohjelmia, joiden ystävä mieheni on. Luonto-ohjelmat ja historiaohjelmat katsomme yleensä ulkomaisilta kanavilta, joissa ei tarvitse kärsiä suomalaisten kääntäjien hassusta jälkisuomettuneesta eaa-propagandasta. 

keskiviikkona, tammikuuta 04, 2012

Downton Abbeyn taustaa

1800-luvun juhlapöytä katettuna

Kuvissani on kahden kerroksen elämää Pohjolassa. Nordiska Museet.

Downton Abbey -kuvia

Todellisuus on usein fiktiota ihmeellisempää. Downton Abbeyn taustalta paljastuu kiinnostavia asioita. Ensinnäkin hämmästyttävin asia: TV-sarjan alun dramaattinen tapaus, turkkilaisen diplomaatin kuolema perheen tyttären makuuhuoneessa - sellainen todellakin tapahtui eräässä aateliskartanossa 1800-luvun loppupuolella. Julian Fellowes ja hänen vaimonsa kuulivat asiasta eräältä ystävältään, joka oli löytänyt isoäitinsä päiväkirjan.

Vaikka sarjan käsikirjoittaja Julian Fellowes on diplomaatin poika, aatelinen ja hänen aatelissukua olevan vaimonsa isosetä oli kuuluisa lordi Kitchener, taustalta löytyy kahden kerroksen väkeä, palvelijoista papistoon ja kuninkaallisia lähellä oleviin aatelisiin. Yhteyksien ja sisäpiirin juorujen määrä on luonnollisesti valtava!

Fellowes on paitsi käsikirjoittaja, myös näyttelijä. Myös Gosford Park on hänen kirjoittamansa. Downton Abbeyssä kiinnittää huomion siihen, että isäntäväen ja palvelijoiden suhteet ovat yllättävän välittömät, jopa läheiset. Se herättää kiistaa ja hämminkiä Englannissa. Toiset sanovat, että niin on ollutkin, tietysti aina perheen tavoista riippuen. Mutta toiset sanovat, ettei se voinut olla mahdollista: isännät olivat etäisiä ja kopeita - ja palvelijat haisivat!


Linna, jossa Downton Abbey filmattiin. ( Kuvia. Videoita Downton Abbey -sarjasta.)
Uskon, että kaikki haisivat ennen deodoranttien ja valmisvaateteollisuuden keksimistä. Muistan, kuinka ensimmäinen asia, johon kiinnitin huomioni 1950-luvun lopulla vaihto-oppilasvuonna heti Amerikasta Hollantiin tultuani oli: hollantilaiset haisivat kainalohielle. Amerikassa käytiin suihkussa joka päivä ja vaihdettiin vaatteita usein. Tietysti totuin pian hienhajuun, jota oli varmaankin kaikkialla Euroopassa vielä siihenkin aikaan.

Varsinainen syy hämminkiin Downton Abbeystä on usko englantilaisen luokkasysteemin jähmeyteen. Mutta ei se taida ihan niin jähmeää ollakaan. Julian Fellowes'in isoisänisä oli palveluskuntaa, työssä pienehkössä Penybont Hall-nimisessä aateliskartanossa Walesissa. Toiset ilkkuvat, ettei Fellowes olekaan 'oikea' aatelinen, ei tiedä, miten käyttäydyttiin metsästyksessä tai milloin missäkin. Olen lukenut huvittuneena blogeja ja nettikeskusteluja.

Penybont Hallissa tapahtui juuri se, mitä Downton Abbeyssä pelättiin: aatelisarvo ja sukutalo menetetään, kun ei löydy miespuolista perijää. Näin tapahtuu Fellowsin vaimon suvussa, nainen ei kelpaa jatkajaksi, ja suvun miespuolinen päämies on 90-vuotias. Asia ärsyttää Julian Fellowes'ia.

Kannattaa muistaa myös se, että Britannian tuleva kuningatar Kate (Middleton) on äitinsä puolelta kaivostyöläissukua. Ihmiset löytävät toisensa luokkaeroista huolimatta, ystävystyvät ja rakastuvatkin.

Fellowes'in Downton Abbey ja uusi Kahden kerroksen väkeä ravistelevat vanhoja käsityksiä kahteen suuntaan: paljastamalla yhtä hyvin luokkavihaiset ja kostonhimoiset palvelijat kuin snobit aateliset, mutta tuomalla esille myös ystävyyttä ja uskollisuutta yli rajojen. Uudessa kahden kerroksen väkeä - draamasarjassa näyttelevät ensimmäisen Kahden kerroksen väkeä kirjoittajat, joiden kummankin isovanhemmat ja vanhemmatkin olivat palveluskuntaa, kuten suurin osa englantilaisia 1900-luvun alussa. Palveluskunta piti pystyssä loisteliasta Edwardin aikaa, ja järkevät ihmiset arvostivat heitä, kuten Agatha Christie niin viisaasti kertoo muistelmissaan.

maid