Maailman Design pääkaupunki on kuulemma Helsinki. Nyt on lisäksi Muotoilun syyskuu 2012. Esitän lukijalle näytteitä suomalaisesta huippudesignesta, jota on sijoitettu Design-museon lähettyville näin juhlavuoden kunniaksi.
1.
2.
3.
Ymmärtämättömät turistit kuvaavat ahkerasti taustalla olevaa rakennusta ja Design-museota itseään.
Joku on kuitenkin luonut Muotoilun syyskuun kunniaksi varsinaisen taideteoksen kaunistamaan näkymää.
Nuoret taiteilijat ja kulttuuria ymmärtämätön nuori kulttuuriministerimme ovat tuotetta siitä tietoisesta ja harkitusta pyrkimyksestä, josta eräs kulttuurihenkilö ja nuorten taiteilijoiden kouluttaja tyytyväisenä kehui aatetovereitaan ja itseään eräässä haastattelussa: "Emme me saaneet aikaan vallankumousta, mutta tuhosimme korkeakulttuurin. Heh, heh."
Paljon tinasit, paljon pilasit -- sanoi entinen muori miehensä haudalla.
Nuorten pitäisi päästä ulkomaille opiskelemaan. :)
Sivut
- Etusivu
- Vakoilijoita pikkukkaupungissa info Weebly
- Suomen Nuorisokirjailijat/Annna Amnell
- Lucia ja Luka (2013)
- Vaahteralaakson Aurora. Yhteispainos. Arvosteluja
- Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora. 2014 Kansi ja info
- Anna Amnell's historical novels
- Anna Amnell in Wordpress.com
- Art deco, vintage
- KOTISIVUBLOGI
- NOJATUOLIPUUTARHURI
- INFO & KAIKKI BLOGINI
- Broken Star -käsityöblogi
- Nukkekotiblogi Auroran talo
- Maria ja Jaakko. Suksimestarin suku
Näytetään tekstit, joissa on tunniste design. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste design. Näytä kaikki tekstit
maanantaina, syyskuuta 10, 2012
torstaina, syyskuuta 06, 2012
Kaisa, opiskelijakirjasto
Helsingin yliopiston opiskelijakirjasto (The University of Helsinki City Campus Library, architetects)
Kaunis kirjasto. Kuvat: Matti T Amnell
Opiskelijoiden mielipiteitä : K & K, sivut 8 ja 9 (arkisto, klikkaa 8 ja 9). Samassa lehdessä, samalla aukeamalla "säteilee" Kallion kirjasto, joka on 100-vuotias. Klikkaa tekstä, jotta saat siitä sopivan kokoisen.
Kannattipa rehkiä lukiossa ja tulla tänne opiskelemaan, tuumivat tytöt.
Kaisaniemen Metroaseman vieressä
Kaunis kirjasto. Kuvat: Matti T Amnell
Opiskelijoiden mielipiteitä : K & K, sivut 8 ja 9 (arkisto, klikkaa 8 ja 9). Samassa lehdessä, samalla aukeamalla "säteilee" Kallion kirjasto, joka on 100-vuotias. Klikkaa tekstä, jotta saat siitä sopivan kokoisen.
Kannattipa rehkiä lukiossa ja tulla tänne opiskelemaan, tuumivat tytöt.
Kaisaniemen Metroaseman vieressä
keskiviikkona, syyskuuta 05, 2012
maanantaina, syyskuuta 03, 2012
A public trash can in Helsinki
perjantaina, elokuuta 10, 2012
Kommentti: Kallis laukku
Karkki kirjoittaa muodista.
Kommenttini:
Minulla on yksi kallis olkalaukku. En ostanut sitä merkin vuoksi vaan siksi, kun se oli kaikkein kevyin. Laukut painavat nimittäin yllättävän paljon, pienetkin, sillä niihin laitetaan kaikenlaisia metallikoristeita. Hyvä merkki näyttää myös kestävän. Kuka hyvänsä sen teki, teki hyvää työtä. Toivon, että hän sai kunnon palkan.
Klikkaa hakusanaa 'veskat' ja näet edellisen kevyen (mustan) laukkuni ja muita laukkujani. Kirpputorilta ostettu muutaman markan/euron laukku voi olla yhtä mieluinen. Ks. kuva alla.
keskiviikkona, toukokuuta 30, 2012
perjantaina, toukokuuta 11, 2012
keskiviikkona, huhtikuuta 25, 2012
maanantaina, huhtikuuta 09, 2012
Kukkia Aalto-maljakossa
En pidä Aallon suunnittelemista rakennuksista. "Vohvelikeksikin" pilaa Katajanokan. Hänen nojatuolinsa ovat epämukavia ja jotkut edustustuolit suorastaan vaarallisia. Olen nähnyt vieraan keikahtavan eräillä hienoilla kutsuilla lattialle Aallon nojatuolista.
Pidän Aalto-maljakosta. Kyllä siinä voi pitää kukkia. Olen tarjonnut siitä hedelmäsalaattiakin. Siinä voi säilyttää esineitä.
Onnellista pääsiäistä!
Aalto-vaasi kelpaa kukkaruukuksikin
Pidän Aalto-maljakosta. Kyllä siinä voi pitää kukkia. Olen tarjonnut siitä hedelmäsalaattiakin. Siinä voi säilyttää esineitä.
Onnellista pääsiäistä!
Aalto-vaasi kelpaa kukkaruukuksikin
keskiviikkona, helmikuuta 08, 2012
Tarja Halosen pukeutumistyyli muuttuu
Olen ennustanut jo aikaisemmin, että Tarja Halosen pukeutumistyyli tulee muuttumaan, kun hän vapautuu presidentin tehtävästään. Tuomiokirkossa pidettyyn valtiopäivien avajaisjumalanpalvelukseen ja juhlakahveille eduskuntaan hän oli pukeutunut mustaan niin kuin useimmat muutkin, mutta ei täysmustaan, hänellä oli "demariedusta", jossa oli punaisia ruusuja. Hän ei ole yrittänytkään olla koko kansan presidentti.
Avajaiskonsertissa nähtiin uusi oranssin ja hopeanvärinen versio Tarjasta: Tarja Halonen futuristisessa asussa . Halonen tulee tähyämään väljemmille vesille suureen maailmaan, ja siihen kuuluu kalliiden muotivaatteiden käyttäminen. Ei enää kauhakuormaajan lippalakkeja eikä huonosti istuvia vaatteita.
P.S. Kevään 2012 muotivärejä ovat mm oranssi ja hopea. Oranssia näkee paljon naisten asuissa. Oranssin ja hopean yhdistelmää lähinnä urheiluasusteissa. Jos Halonen haluaa edistää suomalaista designea, yritys on hyvä, mutta lopputulos kömpelö, liian alleviivaava.
lauantaina, syyskuuta 03, 2011
Recycled art in a Berlin shopping mall
Design Café in Berlin
Rycycled art and fine sofas in a design cafe in the Berlin shopping centre.
Taidetta romusta berliiniläisessä ostoskeskuksessa.
Valitettavasti oli kiire, joten ehtinyt kokeilla sohvia.
Taidetta romusta berliiniläisessä ostoskeskuksessa.
Valitettavasti oli kiire, joten ehtinyt kokeilla sohvia.
maanantaina, elokuuta 01, 2011
Design-rasia
Lasikannellinen kotelo muistitikkuja varten. Ostin tällaisen miehelleni syntymäpäivälahjaksi. Hän on siihen tyytyväinen. Rasia on tyylikäs ja käytännöllinen. Samaa rasiaa saa myös kokonaan lasisena ja eri väreissä. Tämä oli mielestäni sopiva miehelle, ja sinne mahtuu joukko muistitikkuja.
maanantaina, heinäkuuta 25, 2011
Huvilatunnelmaa Kirkkonummella 2
Eliel Saarisen Hvitträskin yläkertaa. Samalla kertaa suomalaista ja kansainvälistä. Pohjoinen yksinkertainen huvilatyyli on ajatonta.
Vertaa näihin Saarisen myöhempiin huonekaluihin. (later designs)
Valitse Googlen kuvista "Eliel Saarinen".
Vertaa näihin Saarisen myöhempiin huonekaluihin. (later designs)
Valitse Googlen kuvista "Eliel Saarinen".
perjantaina, heinäkuuta 08, 2011
Site-specific-
Rusakko Independent - Site -Specific
Taidehallin projekti Sparkling design. Tuija Asta Järvenpää ja Susan Elo. Teos varastettiin, ja sen voi nähdä vain näissä kuvissani.
Lue lisää kommentista
blogisisko.blogspot.com/2007/08/rusakko-independent-site-...
Taideteos on asetettu paikalle, josta on purettu kaupunkikuvallisesti mielenkiintoinen rakennus. Tässä tapauksessa huoltoasema, joka oli pitkään mukana televisiosarjassa Kotikatu. Paikalla on sijainnut aikaisemmin myös Helsingin ensimmäinen Sushibaari KALA.
www.taidehalli.fi
Taidehallin projekti Sparkling design. Tuija Asta Järvenpää ja Susan Elo. Teos varastettiin, ja sen voi nähdä vain näissä kuvissani.
Lue lisää kommentista
blogisisko.blogspot.com/2007/08/rusakko-independent-site-...
Taideteos on asetettu paikalle, josta on purettu kaupunkikuvallisesti mielenkiintoinen rakennus. Tässä tapauksessa huoltoasema, joka oli pitkään mukana televisiosarjassa Kotikatu. Paikalla on sijainnut aikaisemmin myös Helsingin ensimmäinen Sushibaari KALA.
www.taidehalli.fi
torstaina, maaliskuuta 24, 2011
Pidän Aalto-maljakoista
Meillä on monta Aalto-maljakkoa, lahjaksi saatuja, eri kokoisia. Käytän niitä koristeina, kukkamaljakkoina, säilytysastioina tai hedelmäsalaatin tarjoiluun. Toisinaan täytän pari pientä Aalto-maljakkoa vedellä ja laitan ne orkidearuukkujen keskelle tuomaan kosteutta.
Yllä oleva Aalto-maljakko on kuvattu näyteikkunasta.
maanantaina, maaliskuuta 21, 2011
Eliel-Saarinen furniture
Kuvakollaasi: Anna Amnell, kuvattu näyteikkunanäyttelystä.
Katso kuvia muista Saarisen huonekaluista
Eliel Saarinen oli suomalaisen papin poika.
Katso kuvia muista Saarisen huonekaluista
Eliel Saarinen oli suomalaisen papin poika.
keskiviikkona, syyskuuta 29, 2010
Käteviä läppärikasseja ja salkkuja
Kirpputorilöytö, aivan uusi salkku, jossa oli pieni naarmu. Erinomainen kannettavan tietokoneen säilyttämiseen. Salkun terävistä kulmista voi olla hyötyä, kuten jouduin kerran opiskeluaikana dramaattisesti kokemaan.
Olisiko iso kuplamuovikuori paras kotelo läppärille? Sen voisi sujauttaa muovikassiin tai ommella sille tyylikkään kangaspussin. Tyttäreni osti Longchamp-laukun läppärilaukuksi, sillä varsinaiset läppärilaukut ovat tunnetusti hyvin rumia. Näin kylläkin ulkolaisessa lehdessä kauniita läppärilaukkuja, muistitikkuja ym. Niitä ei ole näkynyt vielä Suomessa. Maamme on tunnettu kauniista käyttöesimeistä, mutta se ei vielä näy tietokoneissa ym konttoritarvikkeissa, joiden kanssa joutuu elämään päiväkaudet.
Mieheni käyttää edelleen vanhanaikaista kovaa kulmikasta mustaa salkkua. Hän onnistuu löytämään aina kirpputorilta uuden entisen tilalle. Kaupassa ei sellaisia salkkuja enää ole. Siihen aikaan, kun olin opettajana, joillakin miespuolisilla kollegoillani oli valtavat nahkasalkut. He olivat sulloneet niihin niin paljon tavaraa, että en jaksanut edes nostaa sellaista laukkua. He olivat tavallaan yhdistäneet bodaamisen ansiotyöhön, kun kuljettivat salkkuaan kaikkialla mukanaan.
Kerran iäkäs sukulaiseni oltiin ryöstää hänen laskeutuessaan pullea nahkasalkku kädessään Helsingin rautatieaseman portaita. Hän oli sitkeä vanhus, piti salkusta tiukasti kiinni, kunnes mieheni ehti apuun. Ryöstäjät olisivat pettyneet, kun olisivat avanneet salkun, sillä siellä oli vain iso paketti pitkiä makkarapäällysteisiä voileipiä, villaiset välihousut ja tuliaisia lapsillemme.
Teräväkulmainen salkku on pelastanut minut kerran joutumasta raiskaajan uhriksi:
Kerran eräs mies yritti raahata minua pimeään porraskäytävään Fredan ja Ison Roobertin kulmassa. Vaikka huusin suoraa huutoa apua, ihmiset vain kävelivät ohi. He eivät voineet ajatella, että joku pariskunta selvitteli välejään, sillä olin erittäin siististi pukeutunut ja uusi salkku kädessäni menossa kiireesti yliopistolle.
Tämä salkku pelasti minut. Mieheni oli ostanut minulle lahjaksi mielestäni hyvin miesmäisen salkun, jossa oli metallivahvistukset kulmissa. Iskin salkulla hyökkääjää, ja parahtaen hän päästi irti minusta. Jossain kulkee mies, jolla on arpi kasvoissa siitä, että hän yritti tehdä väkivaltaa naiselle, joka oli synnyttänyt kolmannen lapsensa vain kuukausi aikaisemmin.
maanantaina, huhtikuuta 19, 2010
tiistaina, huhtikuuta 13, 2010
Suomalaisen taide-elämän hidas vapautuminen
Kolmekymmentä vuotta sitten kanadalaisessa valtakunnallisessa sanomalehdessä oli kulttuuripalstalla laaja kirjoitus, jossa ihmeteltiin, miksi suomalaiseen designeen erikoistuneessa liikkeessä ei ollut enää mitään uutta ja kiinnostavaa: "For myself it just became boring to go to Karelia, there was no new stimulus" (Debra Sharp: Karelia: Some Success Stories Have Unhappy Endings. The Globe & Mail Dec. 6th 1980). Kirjoitin saman lehden yleisönosastoon kirjoituksen, jossa kerroin tilanteen johtuvan suomalaisen taidekoulutuksen ja yleensäkin taide-elämän politisoitumisesta.
Alkaneella vuosikymmenellä on suomalaisessa taide-elämässä alkanut hiljalleen tapahtua jotain liikettä kohti vapautumista. Tänä aamuna luin Hesarista taiteilija Osmo Rauhalan kirjoituksen, jossa puhutaan samasta aiheesta. Osmo Rauhala: Taidevienti kaipaa uusia tuulia. Helsingin Sanomat/Kulttuuri 13.4.2010.
"Keskittyneen taidehallinnon malli ja ajatus taiteilijasta kansallisena valtion työläisinä levisivät meille Itä-Euroopasta. Samoin menettelytavat joissa kulttuuriväki osallistui yhteiskunnan sulkemiseen ja lahjakkaiden toisinajattelijoiden syrjäyttämiseen alan resurssien jaosta."
Rauhala mainitsee sitten suomalaisia taiteilijoita ja taiteen keräilijöitä, jotka olivat saaneet tunnustusta ulkomailla, mutta joita väheksyttiin Suomessa: Olli Lyytikäinen, J. O. Mallander, Pentti Kouri. "Kaikkia yhdisti suuntautuminen länteen ja siihen liitetty arveluttava maine taidepiireissä."
Rauhala jatkaa: "Taiteen umpioitunutta valtapiiriä yritettiin arvostella, huonoin tuloksin." Rauhala mainitsee Jan Kenneth Weckmanin Suomen Kuvalehdessä 1980-luvun lopulla ja Eero-Pekka Rislakin Image-lehdessä 1990-luvulla ilmestyneet kirjoitukset. Enemmän keskustelua sai aikaan vasta Leena Krohn 2000-luvulla Teemu Mäen videoteoksen ostamisesta Atenemumiin.
Taiteilija Osmo Rauhala kirjoittaa: "Terve luovuus kehittyy moniarvoisessa ilmapiirissä, jossa taiteen tärkeimmistä instituutioista käydään avointa ja säännöllistä kriittistä keskustelua valtamediassa."
Suomessa asuvat lukijani, lukekaa tämä Rauhalan kirjoitus Helsingin Sanomista. Ulkomailla asuville lukijoilleni halusin kertoa, että suomalaisessa taide-elämässä alkaa vihdoinkin tapahtua jotakin liikettä.
Osmo Rauhalan kotisivut
Alkaneella vuosikymmenellä on suomalaisessa taide-elämässä alkanut hiljalleen tapahtua jotain liikettä kohti vapautumista. Tänä aamuna luin Hesarista taiteilija Osmo Rauhalan kirjoituksen, jossa puhutaan samasta aiheesta. Osmo Rauhala: Taidevienti kaipaa uusia tuulia. Helsingin Sanomat/Kulttuuri 13.4.2010.
"Keskittyneen taidehallinnon malli ja ajatus taiteilijasta kansallisena valtion työläisinä levisivät meille Itä-Euroopasta. Samoin menettelytavat joissa kulttuuriväki osallistui yhteiskunnan sulkemiseen ja lahjakkaiden toisinajattelijoiden syrjäyttämiseen alan resurssien jaosta."
Rauhala mainitsee sitten suomalaisia taiteilijoita ja taiteen keräilijöitä, jotka olivat saaneet tunnustusta ulkomailla, mutta joita väheksyttiin Suomessa: Olli Lyytikäinen, J. O. Mallander, Pentti Kouri. "Kaikkia yhdisti suuntautuminen länteen ja siihen liitetty arveluttava maine taidepiireissä."
Rauhala jatkaa: "Taiteen umpioitunutta valtapiiriä yritettiin arvostella, huonoin tuloksin." Rauhala mainitsee Jan Kenneth Weckmanin Suomen Kuvalehdessä 1980-luvun lopulla ja Eero-Pekka Rislakin Image-lehdessä 1990-luvulla ilmestyneet kirjoitukset. Enemmän keskustelua sai aikaan vasta Leena Krohn 2000-luvulla Teemu Mäen videoteoksen ostamisesta Atenemumiin.
Taiteilija Osmo Rauhala kirjoittaa: "Terve luovuus kehittyy moniarvoisessa ilmapiirissä, jossa taiteen tärkeimmistä instituutioista käydään avointa ja säännöllistä kriittistä keskustelua valtamediassa."
Suomessa asuvat lukijani, lukekaa tämä Rauhalan kirjoitus Helsingin Sanomista. Ulkomailla asuville lukijoilleni halusin kertoa, että suomalaisessa taide-elämässä alkaa vihdoinkin tapahtua jotakin liikettä.
Osmo Rauhalan kotisivut
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)