Photo Friday: Gatsby's Finnish cook

Finnish girls travelled to America, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Tytöt haaveilivat pääsevänsä miljonäärin keittäjäksi Amerikassa.

Photo Friday Travelling

Young Finnish girls travelled to America in 1900's. Their dream was to become a millionaire's cook. The Kennedys had a Finnish cook. In the book The Great Gatsby there is a Finnish cook.

Gatsby's neighbour Nick tells: "I had a dog, at least I had him for a few days until he ran away, and an old Dodge and a Finnish woman who made my bed and cooked breakfast and muttered Finnish wisdom to herself over the electric stove."
F. Scott Fitzgerald: The Great Gatsby

There is no Finnish cook in the new Gatsby film. We Finns missed her.
In my books (about the Edwardian period, published in 1991-1999) young  Finnish girls and boys go to Canada and dream of a better life. Girls' dream is to get a job as a millionaire's cook in New York.



Jaana Perttuli tekemät Pekka ja Iida Rikhardinkadun kirjaston näyttelyssä

Yhdysvaltoihin ja Kanadaan muuttaneiden tyttöjen haave oli tulla rikkaan perheen kokiksi. Suomalaiset olivat suosittuja työntekijöitä. Naiset olivat siistejä ja osasivat laittaa hyvää ruokaa. Miehet olivat rehellisiä ja kovia tekemään työtä.
Joseph ja Rose Kennedyn perheellä oli suomalainen keittäjä, joka teki tulevalle presidentille lihapullia. Fitzgeraldin klassisessa 1920-luvun romaanissa "Kultahattu" on suomalainen keittäjä. Gatsbyn naapuri Nick kertoo, että hänellä oli palvelija, suomalainen nainen, joka pettasi hänen sänkynsä, laittoi aamiaista ja mutisi suomeksi viisauksiaan hellan ääressä.

Rikkaan talon tyttökin saattoi lähteä Amerikkaan. Ensimmäisessä Aurora-kirjassani Liina kertoo:
"Hymyillä pitää kuin puuhevonen ja hokea aamusta iltaan 'Yes Madam'. 'Yes, Sir', vaikka haluaisin ennemminkin iskeä niitä kapustalla päähän. Mutta minä en anna periksi. Kotiin en aio mennä ennenkuin minusta on tullut miljonäärin keittäjä. Uskokaa pois. Tämä tyttö lähtee vielä New Yorkiin."
(Aurora. Vaahteralaakson tyttö (1991, 2. p. 1992), 132-133.) (Pirkko Anna Amnell= Pirkko Pekkarinen)

Kuvassa alla on Jaana Perttulin nukkeja kuvaamassa Aurora-kirjojen henkilöitä. Kuvassa Pekka, Iida, Thomas ja Aurora Rikhardinkadun kirjaston näyttelyssä. (Helsingin Sanomat: Aurora-kirjatkin osallistuvat piikakeskusteluun. 18.9.1996)

Kultahattu 3D-elokuvana oli pettymys

IMG_1255, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Menin katsomaan Kultahattua, koska se on romaanina merkittävä ja koska Helsingin Keskuskadulla elokuvaa mainostavat muotikuvat vaikuttivat hienoilta. Otin niistä paljon kuvia, kun sattui olemaan kaunis sää.

Odotimme mieheni kanssa, että näemme hienoa 1920-luvun kuvausta. Elokuvan vauhti ja meteli pilasi kaiken. Elokuva oli myös aivan liian pitkä.




3D-lasit oli varmaankin desinfioitu, mutta ne olivat tahraiset, ja ne oli pakko puhdistaa ensin. Onneksi otin mukaan hyvät kaukolasini, joita käytän esim museoissa, katedraaleissa, taidegallerioissa ja silloin, kun TV:ssä on odotettavissa hienoja yksityiskohtia. Ne mahtuivat hyvin 3D-lasien alle.




Hienot Art Deco-interiöörit ja muotiluomukset menivät ohi yhdessä hujauksessa. Se harmitti. Toivon, että elokuvasta tehdään kuvateos. Elokuva oli kuin karuselli. 3-ulotteisuus oli teennäinen, ollaan kaukana luonnollisuudesta.




Elokuvan Daisy (Carey Mulligan) oli liian tavallinen tämän elokuva sankarittareksi. Sellaisia tyttöjä kävelee Helsingissä koko ajan vastaan. Daisyn serkku ja elokuvan kertoja (Tobey Maguire) oli erittäin hyvä, ja Gatsbykin (tukevoitunut Leonardo DiCaprio) yllättävän hyvä.

Elokuvan loppu teki voimakkaamman vaikutuksen kuin edellinen Kultahattu-elokuva - tai itse romaani. Siinä oli dramaattista ja moraalista voimaa. Kannattaa siis katsoa loppuun asti.

Klikkaa hakusanaa 'Kultahattu' ja katso 1920-luku kansioni Flickrissä
ja lue myös:
Jaana Rinne kirjoittaa IS:ssa hauskasti 1920-luvusta.
Kultahattu ja suomalainen keittäjä