Kun on kylmää ja koleaa ja mereltä tuulee

Tämä minkkistoola on kuulunut 1950-luvulla eräälle kanadalaiselle hienolle rouvalle. "Perin" sen, sillä kanadalaiset sukulaiseni ajattelivat, että eurooppalaisilla kirjailijoilla on hienoja kutsuja, joissa tällainen on tarpeen. Olen kertonut, että minkkistoolalle on ollut käyttöä, mutta hiukan eri lailla, kuin he arvelivat.

(Tämä on kommentti Hallattaren blogikirjoitukseen Vetää kaikista ovista.)

Meillä on muutamia nurkkia, joissa ei ole ulkoseiniä. Niihin linnoittaudumme kylmällä säällä. Vielä joitakin vuosia sitten eli ennen peruskorjausta tässäkin talossa joutui kulkemaan usein täkki hartioilla kylmällä ja tuulisella säällä, sillä sisälämpötila laski jopa kuuteentoista asteeseen. Mereltä tuulee joskus kovaa kuudenteen kerrokseen. Kylmä kosteus tiivistyy kiviseiniin.

Pahinta on kuitenkin silloin, kun pakkanen ulkona laskee ja lämmitys vähenee. Paksut kiviseinät uhoavat kylmyyttä, joka on jäänyt sinne talteen. On niin kuin keskiaikaisessa linnassa.

"Perin" kanadalaiselta sukulaiselta 1950-luvun minkkistoolan. Se harteilla olen monesti istunut vuoteessa monen peiton alla kirjoittamassa.

Nykyaikaiset talot tuntuvat ihan oudoilta, kun niissä ei vedä.:)

Helsinki puolen päivän aikaan

 

Näin saan orkideat kukkimaan

Klikkaa kuvaa, jotta näet sen suurempana. Lisää orkideakuviani Mukana kaksi orkideaa, jotka eivät ole omiani, vaan olivat myytävinä - kaupassa ja myyntinäyttelyssä.

Tämä on uusi, hiukan muutettu ohje.

Olen kasvattanut vain perhoskämmekkäorkideoita, sillä ne ovat helppoja ja kestäviä. Olen saanut ne kukkimaan vuodesta toiseen uudestaan ja uudestaan monta kuukautta kerrallaan seuraavalla tavalla:
- Kastelen ne aina seisoneella vedellä (ainakin 1 vrk:n; järvivesi tai sadevesi olisi vielä parempaa).
- Yleensä annan ruukun olla 1/2 - 1 tunnin "likoamassa" lannoitetussa vedessä, sitten annan veden valua pois ja siirrän ruukun lautasineen ikkunalaudalle (tai pöydälle) kasvulamppujen alle, sillä ikkuna on pohjoiseen päin. Valoa täytyy olla riittävästi. Jos on kiire kastelen päältäpäin. Vettä ei saa kuitenkaan jäädä seisomaan lautaselle pitemmäksi ajaksi.
- Lehtiä ja ilmajuuria voi sumuttaa tai pyyhkiä lehtiä veteen kostutetulla pumpulilla (jos on aikaa ja innostusta).
- Ilmajuuria ei saa katkaista pois kuten minä tein alussa, kun ne näyttivät niin rumilta!
- Lehtisilmukoihin ei saa mennä vettä.
- Orkideoihin ei saa laittaa koskaan tavallista multaa, vaan ainoastaan orkidekasvualustaksi valmistettua sekoitetta, jossa on kaarnaa yms.
- Kukinnan jälkeen katkaisen varren aika ylhäältä, jolloin siihen voi tulla useitakin kukkia samaan varteen tai varsi taipuu kauniisti alas kukkien painosta. Jos varsi kuivuu, se leikataan pois.
- Toisissa orkideoissa pidän kukkakepin pitämässä niitä pystyssä.
- Orkideat eivät kestä vetoa eivätkä suoraa kirkasta auringonvaloa.
- Orkidea saattaa joskus olla pitkään, jopa vuosia, "unessa", kukkimatta ja yhtäkkiä tulee taas kukka. Siksi on hyvä, jos on jokin paikka, jossa pitää näitä uinuvia orkideoja luonnonvalossa tai kasvulamppujen alla ryhmänä.




Eräs ensimmäisiä digikameralla otettuja valokuviani. Orkideani tammikuussa 2006.

Kun muistaa perussäännöt, hoito merkitsee vain kerran viikossa tapahtuvaa kastelua.

Jos on hyvin kuiva keskuslämmitysilma, voi orkidearuukkujen lähelle asettaa juomalasin tai vadin, jossa on vettä.

Orkidearuukkuja voi nostaa kokonaisen ryhmän pöydän keskelle koristeeksi isoon kuparikattilaan tms kauniiseen astiaan.

Uutta: Aikaiasemmin neuvottiin laittamaan orkidea kasvamaan lasiseen tai muuhun läpinäkyvään ruukkuun, mutta viimeksi eräs orkidea-asintuntija neuvoi, että ruukun ei tarvitse olla läpinnäkyvä. (Pidän kuitenkin ruukkuja lasiastioissa, sillä silloin näen, että vesi ei ole seisomassa orkidearuukun alla!)

Kannattaa käydä orkideanäyttelyissä ja kysyä ohjeita hoidosta.

Lisäys 5/2009

Lehti orkidean varren päässä eli keiki, uuden orkidean alku.
Orkideat ovat uskollisia, sama orkidea voi kukkia vuosikausia. Se vain lepää välillä.
Kukka kestää yleensä 3-4 kk, joskus kauemminkin.