lauantaina, kesäkuuta 06, 2020

Mitä koronakriisissä on oikein tapahtunut? Minna Haaviston kirjoitus

Erinomainen selostus siitä. mitä on tapahtunut. Miten on mahdollista, että terveysviraomainen Salminen haluaa taudin leviävän? Halutaanko Suomesta tehdä koelaboratorio rokotetehdasta varten. Mikä on yhteys Ruotsiin, jossa vaaditaan yksimielisyyttä? Minullekin on useaan otteeseen sanottu, että ei saa arvostella hallitusta ja koronapandemian hoitioa, vaan pitää olla yksimielinen. Pitkä oikein hyvä artikkeli, joka kertaa tapahtumat.
https://www.minnahaavisto.fi/2020/05/06/havaintoja-viranomaistoiminnasta-koronakriisissa

https://www.minnahaavisto.fi/2020/05/06/havaintoja-viranomaistoiminnasta-koronakriisissa/?fbclid=IwAR35Fdu_2jr8y4dq7VK3p4EGHg8ak31f-KsvmeDBIJ7ldKtEmWAA58b9J-A

lauantaina, toukokuuta 30, 2020

sunnuntaina, toukokuuta 24, 2020

Hyvää Id al-Fitr -juhla-aikaa



Hyvää Id al-Fitr -juhla-aikaa!
 Id al-Fitr on muslimeille samantapainen juhla kuin joulu. Juhlapäivien aikana järjestetään virallisia vastaanottoja, vieraillaan ystävien luona, annetaan lahjoja, ostetaan uusia vaatteita ja käydään sukulaisten haudoilla", kertoo Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Id_al-Fitr


Kuvat otti sisareni Indonesian matkallaan


Kukkavaunut Jakartassa

maanantaina, toukokuuta 18, 2020

maanantaina, toukokuuta 11, 2020

torstaina, toukokuuta 07, 2020

Koronakriisi, vanhukset


Vanhoillle ihmisille korona on elämän ja kuoleman kysymys. Sen kanssa ei leikitä. Kotivoimistelua ja erilaisia harrrastuksia on mahdollista käyttää hyödyksi. Ihminen voi harrastaa liikuntaa kotonaan ja kotipihallaan. Hän voi kommunikoida ystäviensä ja omaistensa kanssa puhelimitse ja muilla nykyajan keinoilla. Tilanne helpottuu vasta sitten,
kun tehokas rokote on keksitty. Vastuullinen ihminen ei houkuttele iäkästä ihmistä joutumaan alttiiksi ihmisjoukoille tai sukulaisille. Lähiomaisiani asuu eri puolella Suomea ja ulkomailla. Yhteys säilyy jopa toiselle mantereelle. Puheet vanhusten eristämisestä vaikuttavat kansan mielistelyltä. Se ei ole todellista huolenpitoa. ihan hävettää sellainen populismi. Mielenterveysongelmat ja uniongelmat ovat täysin eri asia ja kuuluvat asiantuntijoille, ei ainakaan pikkulasten hoidettaviksi.


tiistaina, toukokuuta 05, 2020

Kasvomaski suojelee, pidä välimatka




Yle selvitti: Kasvomaskit pakollisia jo yli 50 maassa – määräykset perustuvat tutkimusnäyttöön, mutta Suomessa suositusta ei toistaiseksi tule

Mutta älä ryhdy hallituksen koekaniiniksi! Sinulla ja omaisillasi on vain yksi elämä. Odota rokotusta!

https://yle.fi/uutiset/3-11336804?fbclid=IwAR1Uuh5MdCOcDL6bjqYKgLj3xaN0zI4YpTlYE7m0xkKa2lz1ULKaws84U1Y




koronakriisi.  Pidä etäisyys

perjantaina, huhtikuuta 03, 2020

Blogisisko ® Anna Amnell: Haastattelu Suomen Maakuntakirjailijat Ry:n Rovins...



Haastattelu Rovinssi-lehdessä. V.W.: Pöytälaatikosta kirjailijaksi – yhdellä klikkauksella. Anna Amnell - Rovinssi 4/2013, sivut 29-30.

1.       Miten sinusta tuli kirjailija? Milloin päätit, että haluat kirjoittaa ja julkaista kirjan?

Lainasin alaluokilla koulun kirjastosta Sakari Topeliuksen Välskärin kertomuksia. Se oli ensimmäinen paksu kirja, jonka luin, kaunis vanha painos, kannet himmentynyttä kultaa ja punaista. Sivelin kirjan selkämystä ja kuiskasin : Minusta tulee kirjailija.
Sakari Topeliuksen Välskärin kertomuksia on historiallinen romaani, ja niitähän minä olen tähän asti kirjoittanut.
Tuosta hetkestä kului kuitenkin vuosikymmeniä, ennen kuin kirjoitin ensimmäisen kirjani. Aina tuntui olevan jotakin kiireellisempää tekemistä. Kirjoitin lapsena runoja ja opiskeluaikana pari lehtijuttua ja siirtolaisena Kanadassa lisää lehtijuttuja, sekä sikäläiseen siirtolaislehteen että Suomeen.

2.       Nyt marraskuussa ilmestynyt Lucia ja Luka on seitsemäs historiallinen nuorisoromaanisi. 

Mistä syntyi idea näiden kirjojen kirjoittamiseen? Mistä saat inspiraatiota kirjoittamiseen?
Minua kiinnostaa ihmisen kohtalo historian myllerryksessä.  Lähteinä ovat  tieto- ja kaunokirjallisuus, museot ja oma kokemus arjessa ja matkoilla. 1990-luvulla ilmestynet Aurora-kirjat  kertovat Kanadasta, jossa olin asunut yhdeksän vuotta, sen luonnosta ja yleensä 1900-luvun alun elämästä.
Lucia Olavintytär –kirjoilla (2004, 2006, 2013) on myös pitkä alkuhistoria.  Ihastuin Italian matkalla vuonna 1991 renessanssiin ja tutkin sitä vuosikaudet, kävin museoissa, luin tieto- ja kaunokirjallisuutta ja katsoin elokuvia.
Varsinainen idea kirjaan syntyi hetkessä, voisin sanoa silmänräpäyksessä. Näin televisiossa lyhytkasvuisen naisen ratsastavan hevosella ja siinä samassa näin mielessäni tytön ratsastavan renessanssimaisemassa vihreä viitta ja punainen tukka hulmuten.  Kyynärän mittainen tyttö seikkailee 1500-luvun Euroopassa. Hänessä yhdistyvät kaikki ne asiat, joita olin oppinut 1500-luvusta.
Tuolla tavalla ei tietenkään kirjoiteta kirjoja nopeaa tahtia.  Mutta kirjoittamisessa ei ole tärkeää vain kirjan vaan kirjoittaminen, sillä jokaista kirjaa kirjoittaessaan kasvaa ja kehittyy ihmisenä.

3.       Miksi päätit julkaista kirjasi omakustanteena? Tarjositko käsikirjoitustasi ollenkaan kustantamoille, vai oliko alun perin selvää, että haluat kustantaa kirjasi itse?

Aikaisempi kustantajani ilmoitti, ettei se julkaise enää historiallisia nuortenkirjoja. Monet muutkin kustantajat olivat luopuneet kokonaan nuortenkirjojen julkaisemisesta, toiset eivät halunneet jatkaa eri kustantajan sarjaa.
Olin lukenut onneksi omakustantamisesta jo Kanadassa asuessani. Netistä löytyi pitkä luettelo maailmankuuluja kirjoja, jotka on julkaistu aluksi tai kokonaan omakustanteina.

4.       Millaisen vastaanoton kirjasi on saanut?

Sitä myydään netissä ja joissakin kirjakaupoissakin.  Se on mukana Enemmän kuin tuhat sanaa?  Turun linna kirjallisuudessa ja taiteessa -näyttelyssä, joka avautuu pian. Lastenkulttuurilehti Tyyris Tyllerön 4/2013 :n teema on Turun linna kirjallisuudessa, ja minunkin kirjani esitellään. Lisäksi minulta pyydettiin samaan lehteen kirjoitus siitä, miten olen tehnyt tutkimustyötä kirjaani varten ja miksi innostuin tähän aiheeseen ja aikakauteen.

5.       Miten markkinoit kirjaasi?

Olemalla mukana kirjamessuilla ja kirjoittamalla blogeihini. Olen mukana myös Facebookissa. Ajatukseni ovat aika paljon jo seuraavassa kirjassani, jota kirjoitan, nyt täysin uudesta aikakaudesta ja ilman stressiä siitä, saanko uudelle kirjalleni kustantajan.



Rovinssil-lehden teemana oli kirjoittaminen ja kirjan julkaisu. Yhdellä klikkauksella viittaa omakustantamisen helpottumiseen. Kirjailijaksi valmentautumisesta kertoo artikkeli Suomen Maakuntakirjailijat Ry:n ja Skripta Kirjoittajaopiston Elämä tarinaksi -kirjoittajavalmennuksesta.

Rovinssi on Suomen maakuntakirjailijat Ry:n lehti.

Blogisisko ® Anna Amnell: Haastattelu Suomen Maakuntakirjailijat Ry:n Rovins...: Haastattelu Rovinssi-lehdessä. V.W.: Pöytälaatikosta kirjailijaksi – yhdellä klikkauksella. Anna Amnell - Rovinssi 4/2013, sivut 29-30...

sunnuntaina, maaliskuuta 08, 2020

Naistenpäivää vietettiin Amerikassa jo 1909


Hyvää naistenpäivää! Tänään muistan May Wood Simonsia, jota voidaan sanoa naistenpäivän äidiksi. https://www.epl.org/womens-history-month-may-wood-simons/
May Wood Simonsin osuus Kansainvälisen naistenpäivän syntyyn on pyyhitty pois, sillä May Wood Simons oli alkujaan sosialisti, mutta luopui sosialismista, sillä hän koki, että se ei ajanut naistenoikeuksia. Hänen miehensä Algie Martin Simons erosi myös sosialismista Leninin vuonna 1917 muodostaman hirmuvallan jälkeen.

Naistenpäivän vietto alkoi Yhdysvalloissa jo vuonna 1909 . Sitä vietettiin kaikkialla Yhdysvalloissa helmikuun 28. päivänä. Myöhemmin taloustieteen tohtoriksi Evanstonin yliopistossa väitellyt May Wood Simons toi idean vuonna 1910 Kööpenhaminan kansainväliseen kokoukseen, josta naistenpäivän idea levisi Saksaan ja muualle Eurooppaan ja vuonna 1911 vietettiin ensimmäistä kansainvälistä naistenpäivää.

lauantaina, maaliskuuta 07, 2020

Pelmenit

A sleigh in GUM

Koristeellinen reki GUM-tavaratalossa Pietarissa. Tällä ei lähdetty rekiretkelle pakkasilla. Evästynnyrillekään ei olisi ollut tilaa. Photo by Anna Amnell

Tänään poikani kertoi, että sana 'pelmeni' on suomensukuista kieltä ja tarkoittaa 'korvaleipää'. Alkuperäinen resepti lienee Aasiasta. Meille pelmeni on ollut venäläinen ruokalaji, ja se sopi hyvin varsinkin opiskeluaikojeni lempikirjallisuuteen elli Tsehoviin. Olen aina pitänyt venäläisestä kulttuurista yleensä, samoin ihmisistä, vaikka sen naapurivaltakunnan politiikka ei ole koskaan ollut minulle mieleen. Laitoin opiskeluaikana usein pelmenejä, sillä opiskelija-asuntolamme keittiö oli primitiivinen: kaasua vuotia hellasta - täytyi pitää keittiönikkuna auki ruokaa laittaessa. En käyttänyt uunia. Pelmenit toivat mielikuvia rekiretkistä, joita romaanien henkilöt tekivät talvipakkasilla. Eväinä oli heillä pelmeneitä jäisinä tynnyreissä. Pelmenit valmistetaan ja lämmitetään keittämällä. Laitoin niitä teen kanssa nautittaviksi, myös vierasvaraksi. "venäjään sana [pelmeni] on lainattu permiläisistä kielistä: komin ja udmurtin пельнянь (pel'n'an'). Permiläiset kielet ovat suomalais-ugrilaisten kielten alaryhmä." 

torstaina, helmikuuta 27, 2020

Vaakunat kiinnostavat edelleen


Vaakunat (Wikipedia) Kuvassa Islannnin vaakuna
Vaakunoita on monenlaisia, on valtioiden, sukuseurojen, ja yksityisten ihmisten vaakunoita. Lue lisää Wikipediasta.
Vaakunoista on rekisteri, josta näkee, millaisia vaakunoita on jo olemassa.
http://www.heraldica.fi/fi/vaakunarekisteri/

tiistaina, helmikuuta 11, 2020

Iisalmen teinikunnat mukana tutkimuksessa


Iisalmen lyseo ja Iisalmen Tyttölyseo. Kuvat: Anna Amnell
Osallistuin mieheni Matin kanssa loppuvuodesta 2016 Essi Jouhkin väitöskirjatutkimuksen tutkimushaastatteluun, jossa keskustelimme Iisalmen teinikuntatoiminnasta. --Väitöskirja ”Teinikuntatoiminnan sukupolvet. Muistitietohistoria oppikoulujen koululaisliikkeestä 1950–1970-luvuilla” on nyt valmistunut, ja se tarkastetaan Oulun yliopistossa perjantaina 21.2. Oulun yliopiston L6-salissa klo 12.00 alkaen.


Väitöskirja on jo saatavilla ja ladattavissa sähköisenä Oulun yliopiston kirjaston sivuilla: http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-2517-3. Se on lainattavissa kaikista yliopistokirjastoista ja luettavissa sähköisenä versiona. https://www.flickr.com/…/431346…/in/album-72157623181306913/

JULTIKA.OULU.FI
This dissertation studies Finnish upper secondary school students’ associational life from the beginning of the1950s through the 1970s. The study focuses on the student generations of that time as well as their memories of participation in…

torstaina, helmikuuta 06, 2020

Sardonyx-kollaasi


Tämä on jälleen vanhaa "tuotantoa". Kävin katsomassa ryhmämme muiden kuvia, ja ne olivat hyvin kauniita. Olette edenneet kovasti luovuudessa. Koetan tulla mukaan.

uudet värikollaasit sardonyx

värimallit




tiistaina, joulukuuta 31, 2019

Uusi vuosi Helsingissä

Helsingin Tuomiokirkko

Uudenvuoden aattona 2017

Ilotulitus Helsingissä

Happy New Year 2007 from Helsinki, Finland

Kuvasin tämän ilotulituksen vuonna 2007 Ullanlinnassa olevan kerrotaloasuntomme kattoparvekkeelta, jonne talon asukkat kerääntyivät uuden vuoden aattoina.  Otin kuvan ensimmäisellä digikamerallani, jonka olin saanut joululahjaksi vuonna 2005.
Lisää kuvia samasta paikasta Ilotulitukset Fireworks

perjantaina, joulukuuta 06, 2019

Tuhansia sukunimiä vapautunut


Tiesitkö tästä? Tämän vuoden alussa on vapautunut 5000 suomenkielistä ja 500 ruotsinkielistä sukunimeä. Oletko tyytymätön sukunimeesi jostain syystä? Haluatko sukunimesi muistuttavan enemmän sukusi vanhaa, alkuperäistä nimeä? Jos joku ehtii varata nimen, sitä eivät toiset enää saa. Tästä pääset selostukseen ja siitä nimiluetteloihin? https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/ehdotuksia_uusiksi_sukunimiksi

tiistaina, marraskuuta 26, 2019

Itä-Suomen ensimmäinen kirjakauppa


Italialainen kulkukauppias kirjakoreineen 1500-luvulla. Myytävänä kirjoja "lapsille", luultavimmin ohuita kirjasia, joissa on rakkautta, seikkailuja ja hartautta

Kuopio oli Suomen suuriruhtinaskunnan ensimmäinen maaseutukaupunki, jossa oli silloisen pääkaupungin Turun ulkopuolella oma kirjakauppa. 

Itä-Suomen ensimmäinen kirjakauppias oli Petteri Väänänen, joka sai monien anomusten jälkeen luvan perustaa kirjakaupan Kuopioon. Väänäsen kirjakauppa (1819-46) sijaitsi nykyisessä Kanttilan korttelissa.

Kansan lukutaito ei ollut ollenkaan niin huono kuin on väitetty. Tämä on tavallaan jatkoa aikaisempaan kirjoitukseeni, joka käsittelee Suomen kansan lukutaitoa ja kirkon osuutta siihen. 
https://blogisisko.blogspot.com/2008/09/hggman-tarkka-greer-lukutaito-ja.html

 Kansan lukutaito ei ollut ollenkaan niin huono kuin on väitetty. Kirjakaupan perustamista vastusti varsinkin maaherra Aminoff. Lukuisten pappien kirjoittamien suositusten ja pyyntöjen jälkeen vasta arkkipiispa Jacob Tengströmin pyyntö vaikutti ratkaisevasti tuen myöntämiseen. 

Ei ole totta nykyajan tutkijoiden väite, että kirkko oli esteena kansan lukutaidon kehitykselle. Väänänen möi tasapuolisesti eri suuntia edustava uskonnollista kirjallisuutta, sillä sitä kansa halusi lukea. Hän myös suomensi kirjoja. Suomentajana saattoi olla Väänäsen poika, josta tuli kääntäjä ja kirjailija. 

Yksi tytär meni naimisiin papin kanssa, toinen ravintoloitsijan kanssa ja kolmas tehtaanomistajan kanssa. Väänänen on minulle kuudes serkku ja miehelleni toinen serkku, kummallekin neljän sukupolven  takaa. En olisi häntä ilman GENIä löytänytkään.

keskiviikkona, marraskuuta 13, 2019

perjantaina, marraskuuta 01, 2019

torstaina, lokakuuta 31, 2019

Anna Amnell: Kirjoitin Halloweenista jo 1987

Anna Amnell: Kirjoitin Halloweenista jo 1987: Pirkko Pekkarinen (vuodesta 1998 Anna Amnell): Halloween Kurpitsakekkerit. Koululainen 2/1987. Kuvat. Pirkko Anna Amnell (Pekkarinen) ...