Rain in October, Korkeavuorenkatu, Helsinki
Photos: Anna Amnell
Rain, Mannerheimintie, Helsinki
Rain at the flea market, Hietalahti, Helsinki
Sivut
- Etusivu
- Vakoilijoita pikkukkaupungissa info Weebly
- Suomen Nuorisokirjailijat/Annna Amnell
- Lucia ja Luka (2013)
- Vaahteralaakson Aurora. Yhteispainos. Arvosteluja
- Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora. 2014 Kansi ja info
- Anna Amnell's historical novels
- Anna Amnell in Wordpress.com
- Art deco, vintage
- KOTISIVUBLOGI
- NOJATUOLIPUUTARHURI
- INFO & KAIKKI BLOGINI
- Broken Star -käsityöblogi
- Nukkekotiblogi Auroran talo
- Maria ja Jaakko. Suksimestarin suku
perjantaina, maaliskuuta 23, 2012
torstaina, maaliskuuta 22, 2012
Säähavaintoja ja muuta muistiinpantua
Tasan kaksi vuotta sitten sää oli Helsingissä talvinen: lunta puiden oksilla ja kaduilla, tuiskua. Nyt katu on lumeton, eilen näin joidenkin puiden oksissa silmuja.
Kaksikymmentä vuotta sitten löysin Kansanvalistusseuran kalenterin vuodelta 1903. Joku oli kirjoittanut siihen huolellisesti säähavaintoja, joiden pohjalta kirjoitin routavuosien takatalvesta:
"Suomeen oli tullut takatalvi. Vaikka oli jo kevät, järvet olivat kovassa jäässä ja korkeat lumikinokset kohosivat pienen kirkonkylän talojen ympärillä. Järven rannalla oli keltainen talo.." ( Anna Amnell: Aurora ja Molly. 1999)
Oli routavuosiin sopiva sää.
Miten paljon enemmän voivatkaan tulevaisuuden historioitsijat ja kirjailijat saada aineistoa tästä ajasta, jolloin tavalliset kansalaiset ottavat enemmmän valokuvia kuin Venäjän viimeinen tsaariperhe - ahkerat valokuvaajat - ja koululaisetkin pitävät blogeja.
Eräs sukulaiseni on kuvannut jo kauan oman kotiseutunsa perhealbumeja ja vanhoja postikortteja ja julkaissut omakustanteena useita historia- ja valokuvateoksia. Jos joku innostuu kirjoittamaan romaaneja tuolta seudulta, nuo kirjat ovat hänelle aarre.
Kaksikymmentä vuotta sitten löysin Kansanvalistusseuran kalenterin vuodelta 1903. Joku oli kirjoittanut siihen huolellisesti säähavaintoja, joiden pohjalta kirjoitin routavuosien takatalvesta:
"Suomeen oli tullut takatalvi. Vaikka oli jo kevät, järvet olivat kovassa jäässä ja korkeat lumikinokset kohosivat pienen kirkonkylän talojen ympärillä. Järven rannalla oli keltainen talo.." ( Anna Amnell: Aurora ja Molly. 1999)
Oli routavuosiin sopiva sää.
Miten paljon enemmän voivatkaan tulevaisuuden historioitsijat ja kirjailijat saada aineistoa tästä ajasta, jolloin tavalliset kansalaiset ottavat enemmmän valokuvia kuin Venäjän viimeinen tsaariperhe - ahkerat valokuvaajat - ja koululaisetkin pitävät blogeja.
Eräs sukulaiseni on kuvannut jo kauan oman kotiseutunsa perhealbumeja ja vanhoja postikortteja ja julkaissut omakustanteena useita historia- ja valokuvateoksia. Jos joku innostuu kirjoittamaan romaaneja tuolta seudulta, nuo kirjat ovat hänelle aarre.
Vanhat ruusut
Työrauhaa
Pieni työhuone Särön Berliinin taiteilijaresidenssissä (Katso kaikki kuvani residenssistä)
Tämä on kommentti, joka kasvoi:
Luin koko kouluajan läksyni keittiössä. Siellä leikkivät pikkusiskot, äiti lauloi ja laittoi ruokaa, naapurit ja maalaissukulaiset pistäytyivät kertomaan kuulumisia, radiosta tuli ohjelmaa. Opin keskittymään missä hyvänsä. Siitä on ollut hyötyä, sillä minulla ei ole ollut koskaan työhuonetta.
Tai oli minulla viimeisenä Kanadan vuonna, kun sekä tytär että poika olivat lähteneet Pariisiin opiskelemaan. Silloin kirjoitin pojan huoneessa lehtijuttuni ja aloittelin ensimmäistä Aurora-kirjaa. "Työhuoneena" on ollut keittiö, makuuhuone, olohuoneen nurkka, ruokasali. Sama juttu miehelläni. Joka paikka on täynnä kirjoja. Asumme oikeastaan kirjastossa.
Sen olen huomannut täällä uudessa asunnossa, että yöllä on rauhallisinta, kun ei kuulu liikenteen melu.
Kirsti, Sinä keksit sellaisia aiheita, että kommenttini kasvaa tässä kirjoittaessa blogikirjoitukseksi.
Siis elämänohje: opettele kirjoittamaan missä hyvänsä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)