Kirjoittaminen on kutsumusammattti

1.
Kirjoittamisen välineistä: En osannut alussa ajatella kirjoituskoneeen kautta. Avasin tien kirjoittamalla: "En osaa ajatella tämän kirjoituskoneen kautta. ...jne, jne." Vähitellen ajatukset vilistivät niin kovaa, että sormet eivät pysyneet perässä. Tietokone on minulle helpompi kuin käsin kirjoittaminen tai koneella kirjoittaminen. Jostain syystä minulla on näin, vaikka ollaan sitä mieltä, että käsin kirjoittamalla on suorempi yhteys aivoihin. (Ehkä pitää olla parempi käsiala, kuin mikä minulla on nyt. ) Olen muuten sitä mieltä, että kaunokirjallisuuden kirjoittaminen on kutsumusammattti, vaikka hyvät neuvot ovat siinä erittäin tarpeellisia.(Kommenttini FB:ssa)

Työrauhaa

Pieni työhuone Särön Berliinin taiteilijaresidenssissä (Katso kaikki kuvani residenssistä)

Tämä on kommentti, joka kasvoi:

Luin koko kouluajan läksyni keittiössä. Siellä leikkivät pikkusiskot, äiti lauloi ja laittoi ruokaa, naapurit ja maalaissukulaiset pistäytyivät kertomaan kuulumisia, radiosta tuli ohjelmaa. Opin keskittymään missä hyvänsä. Siitä on ollut hyötyä, sillä minulla ei ole ollut koskaan työhuonetta.

Tai oli minulla viimeisenä Kanadan vuonna, kun sekä tytär että poika olivat lähteneet Pariisiin opiskelemaan. Silloin kirjoitin pojan huoneessa lehtijuttuni ja aloittelin ensimmäistä Aurora-kirjaa. "Työhuoneena" on ollut keittiö, makuuhuone, olohuoneen nurkka, ruokasali. Sama juttu miehelläni. Joka paikka on täynnä kirjoja. Asumme oikeastaan kirjastossa.

Sen olen huomannut täällä uudessa asunnossa, että yöllä on rauhallisinta, kun ei kuulu liikenteen melu.

Kirsti, Sinä keksit sellaisia aiheita, että kommenttini kasvaa tässä kirjoittaessa blogikirjoitukseksi.

Siis elämänohje: opettele kirjoittamaan missä hyvänsä.

Kirjailijan työhuone

Kirjailijan työhuone, originally uploaded by Anna Amnell.

Minulla ei ole ollut koskaan työhuonetta. Kirjoitin lehtijuttuni Torontossa keittiönpöydän ääressä ja myöhemmin poikani huoneessa, kun hän oli Pariisissa opiskelemassa.

Paras tilanne oli alussa Korkeavuorenkadulla, kun käytin ruokasalia työhuoneena. Samassa talossa erään asukkaan keittiö remontoitiin, ja sain vanhat kaapit itselleni. Laitoin ne yhdelle lyhyelle seinälle ruokasaliin ja päällystin ne tapetilla. Siinä oli työhuoneeni.

Nuorin lapsistani opetti minut käyttämään tietokonetta. Siitä olen kiitollinen. Kirjoitin alussa hänen tietokoneillaan, sitten eräs lasteni ystävistä osti halvalla Nokialta ikivanhoja poistokoneita ja toi miehelleni ja minullekin omat tietokoneet.

Leveille ex-siivouskomeronhyllyille laitoin ensinnäkin opetusmateriaalin. Opetin englantia aikuisille, pidin mm suggestopedisia kursseja, joihin tarvitaan paljon opetusmateriaalia, ainakin minä tarvitsin kuvia, musiikkia jne.

Toisille hyllyille levitin aineiston, jota tarvitsin kirjoittamiseen. Lopetin lehtijuttujen tekemisen melkein kokonaan ja aloin kirjoittaa historiallisia nuortenkirjoja.

Olin tutustunut Viktorian aikaan kirjoittaessani siitä artikkelia Kotilieteen vuonna 1984. 1980-luvun lopulla aloittelin kirjaa sortovuosista. Ensimmäinen valmistui työn ohella 1991. Minulla oli oma työpöytä, ja ikkunasta näin fantastisen kulttuurimaiseman, joka inspiroi minua, kun kirjoitin Aurora-kirjat. Tuo kuvassa näkyvä lehmus lohdutti minua vaikeina aikoina.

Kun mieheni virka-asunto pieneni rajusti peruskorjauksen vuoksi, aloin kirjoittaa makuuhuoneessa. Istuin yleensä jalat ristissä kuvassa näkyvän sängyn päällä ja kirjoitin lopulta omalla läppärilläni!

Kirjoitin yhteensä kuusi kirjaa tuossa huoneessa. Kollaasissa on tunnearvoa.

Teen paljon tutkimustyötä kirjoihini, varmaankin liikaa. Rakastan historiaa, varsinkin Viktorian ja Edwardin aikaa sekä renessanssia, josta kirjoitin kirjat Kyynärän mittainen tyttö ja Pako Tallinnaan ja kirjoitan nyt jatko-osaa Turusta. Kuten kuvasta näkyy, Nestor-kissakin väsyy kirjoihin, joita on joka paikassa.

Nestor on pojan ja miniän kissa, joka on meillä hoidossa silloin tällöin, nimetty romaani- ja sarjakuvasankari Nestor Burman mukaan. Kirjallinen kissa.

Työhuonekuvat olivat esillä viime vuonna Turun ja Helsingin kirjamessuilla.