Tasan kaksi vuotta sitten sää oli Helsingissä talvinen: lunta puiden oksilla ja kaduilla, tuiskua. Nyt katu on lumeton, eilen näin joidenkin puiden oksissa silmuja.
Kaksikymmentä vuotta sitten löysin Kansanvalistusseuran kalenterin vuodelta 1903. Joku oli kirjoittanut siihen huolellisesti säähavaintoja, joiden pohjalta kirjoitin routavuosien takatalvesta:
"Suomeen oli tullut takatalvi. Vaikka oli jo kevät, järvet olivat kovassa jäässä ja korkeat lumikinokset kohosivat pienen kirkonkylän talojen ympärillä. Järven rannalla oli keltainen talo.." ( Anna Amnell: Aurora ja Molly. 1999)
Oli routavuosiin sopiva sää.
Miten paljon enemmän voivatkaan tulevaisuuden historioitsijat ja kirjailijat saada aineistoa tästä ajasta, jolloin tavalliset kansalaiset ottavat enemmmän valokuvia kuin Venäjän viimeinen tsaariperhe - ahkerat valokuvaajat - ja koululaisetkin pitävät blogeja.
Eräs sukulaiseni on kuvannut jo kauan oman kotiseutunsa perhealbumeja ja vanhoja postikortteja ja julkaissut omakustanteena useita historia- ja valokuvateoksia. Jos joku innostuu kirjoittamaan romaaneja tuolta seudulta, nuo kirjat ovat hänelle aarre.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti