torstaina, maaliskuuta 29, 2012

Monikulttuurisuus ja suomalaisuus


Finnish national costumes, originally uploaded by Anna Amnell.

Tämä on kaikkein suosituin Flickrissä olevista kuvistani. Sitä on katsottu yli 11000 kertaa. Se on mukana joillakin kansainvälisillä sivustoilla. Nappasin kuvan raitsikkapysäkillä ryhmästä, joka oli ollut mukana kansantanssijuhlissa.

Suurin koko kuvasta/a larger size

Koetan tuoda aina esille Suomea ja suomalaisuutta joka paikassa, sillä Suomi on pieni maa lukemattomien muiden maiden joukossa. Tiedän, miten huonosti se tunnetaan maailmalla. Kun lähetin Kanadasta kirjeitä Suomeen, ne menivät monesti ensin Uuteen Seelantiin tai Fidzi-saarille.:)

Samalla tavalla tuon esille lapsuuteni ja kouluvuosien Iisalmea ja savolaisuuutta tai Helsinkiä, pitkäaikaista ja rakasta kotikaupunkiani. Olen samalla ehdottomasti monikulttuurisuuden kannattaja. Mutta monikulttuurisuus ei saa tukahduttaa kunkin kansan omaa luonnetta. Tämä on tärkeä asia monikulttuurisuudesta puhuttaessa.

Kommenttini Hannelen blogissa:
Ihminen voi olla samalla aikaa vaikkapa savolainen, helsinkiläinen, suomalainen, eurooppalainen, kanadalainen, länsimainen, afrikkalainen (sieltä me tulemme), maailmankansalainen.
Vain sotatila voisi tuoda ongelmia tuohon yhdistelmään, jonka koen omakseni. Toivon, että sellaista ei tule.

keskiviikkona, maaliskuuta 28, 2012

Kommentti: Kirkon kuviteltu rikkaus


Temppeliaukion kirkko on joko suosituin tai eräs suosituimpia nähtävyyksiä Helsingissä. Suosittuja ovat myös Tuomiokirkko ja Uspenski. Kun asuin Johanneksen kirkon lähellä, ulkomaalaiset turistit kertoivat, että oli vaikeaa löytää sitä, sillä se puuttui suomalaisesta turistikartasta. Kirkkojen suosio on kova pala monille. (Pyhän Olavin kirkko nyt)
Kommenttini kirjoitukseen ja kommentteihin, joissa käsitellään mm kirkkoa

Uusin eli neljäs kommenttini (29.3.2012):
Mafiamiesten katumus: todellisuus on tarua ja elokuvia ihmeellisempää. 
Minua kiinnostaa renessanssi, myöhäiskeskiaika. Muutos alkoi sisältä, ihmismielestä.
En ole katolinen, vaan protestantti.
Keskiaika ei ollut myöskään ahdas, niin kuin luullaan.
Kannattaa tutustua historiaan.

Mistä "asenne länsimaisia ihmisiä kohtaan"?
Havainnoista. Kulttuurista.
 "ihania, lämpimiä, syvällisiä ihmisiä"
Sellaisista me kaikki pidämme. 
Miksi se lämpö ja syvällisyys ei saa näkyä nykyajan länsimaisessa kulttuurissa?
Sellaiset ihmiset joutuvat hakemaan useimmiten kulttuurinsa, taiteen, kirjat ja musiikin menneestä ajasta.

1.kommentti
Katolisen kirkon “rikkaus” on rakennuksissa ja taideaarteissa, ja nehän ovat museotavaraa, kunkin kansakunnan omaisuutta, jota museovirastot ym ankarasti valvovat. Ne tuovat turismilla rahaa maahan, elättävät kauppiaita ja palveluammattien harjoittajia.
Katolinen kirkko on todellisuudessa huonoissa varoissa, se ei pysty maksamaan papistolleen kunnollista palkkaa – ja se on tärkein syy, miksi papeilla ei ole oikeutta mennä naimisiin. Sillä palkalla ei voisi elättää perhettä.
Protestanttisissa maissa uskonpuhdistus merkitsi 1500-luvulla usein sitä, että kuningas (esim Englannin Henrik VIII ja Ruotsi-Suomen Kustaa Vaasa) ottivat kirkon omaisuuden itselleen, käyttivät sen sodankäyntiin tai kuningashuoneen rikastuttamiseen. Henrik VIII lahjoitti luostarit suosikeilleen, aatelisuvuille. Esim Downton Abbey, kuvitteellinen linna, samoin kuin oikea linna, jossa sarja on filmattu, on entinen luostari. Linnan keskiosa, suuri sali on entinen munkkien ruokasali. Luostarit olivat sairaaloita, majataloja, kirkko opetti kansaa.
Sairaanhoito ja kansanopetus romahtivat uskonpuhdistuksen jälkeen. Kesti parisataa vuotta, ennen kuin tuli jotain vastaavaa tilalle. Uskonpuhdistukseen asti Suomi oli osa sivistynyttä Eurooppaa. Pojat opiskelivat ulkomailla kirkon rahoilla. Kansalliskirjastossa alkaa kesällä näyttely, jossa on esillä keskiajalla Suomessa käsikirjoitettuja tekstejä. Niiden olemassaolo on ollut julkinen salaisuus. Suomessa oli kirjoja ennen Agricolaa. Valitettavasti suuriosa noita arvokkaita käsikirjoituksia joutui Kustaa Vaasan tilikirjojen kansiksi.
Suomessakin kirkon omaisuus on rakennuksissa, jotka ovat erittäin ahkerassa käytössä viikon jokaisena päivänä. Sunnuntaiaamu on vain pieni osa kirkon työtä.:) 
Tuomiokirkko ja Temppeliaukion kirkko ovat suosituimpia nähtävyyksiä. Viime kesänä teimme kotimaan kierroksen , ja lounais_suomen vanhoissa kirkoissa oli turisteja monista maista, vähemmän suomalaisia. Suurin osa kirkon työntekijöistä on muita kuin papistoa. Kirkko pitää huolta niistä, joita me muut emme usein jaksa sietää ollenkaan. :)
Sallittehan hiukan faktaa tähän keskusteluun, joka haiskahtaa propagandalta. Kaikella ystävyydellä Blogisisko.

2. Kommentti
Nykyajalle vierasta? Kristittyjä on maailmassa tällä hetkellä 2 miljardia 280 miljoonaa, ja määrä kasvaa koko ajan. Kristittyjä vainotaan eniten Pohjois-Koreassa. 

3. Kommentti

Miksi ottaa aina huonoja esimerkkejä uskonnosta? Sillä on valtava vaikutus meihin ihmiisiin, sillä me olemme kuolevaisia.
Otetaan vaikkapa Michelangelo, joka oli hurskas mies. Hänen kirjeenvaihtonsa Vittoria Colonnan kanssa käsitteli syvällisiä uskonnollisia kysymyksiä. (Markiisitar Colonna kävi kirjeenvaihtoa sihteerinsä välityksellä.) Ihmiset olivat tuolloin tosissaan uskonnosta. He eivät olleet täydellisiä aivan niin kuin emme ole mekään, mutta he tunnustivat epätäydellisyytensä.
Rutto, väkivalta, julmuudet, sodat, sairaudet, elämän arvaamattomuus ja lyhyys synnyttivät tuona aikana ihmisille syvän kaipuuun Jumalaa kohtaan. Syntyi renessanssi ja uskonpuhdistus, sillä ihmiset kokivat, että mikään muu ei riittänyt. Ihminen uudistui tuona aikana ja tuli optimistiseksi, alkoi tutkia maailmaa.
Köyhien kehitysmaiden ihmiset kohtaavat meidän aikanamme elämän karuuden ja ihmisen oman heikkouden. He eivät tyydytä itseään kevyellä ja pinnallisella tavalla kuten me eurooppalaiset, jotka kuvittelemme hallitsevamme elämää, mikä ei ole tietenkään totta. Me olemme kyynisiä ja kyltymättömiä, mutta meidän väheksymiemme kehitysmaiden ihmiset arvostavat ihmisten läheisyyttä, perhettä, lapsia, uskontoa. Niissä maissa on optimismia.

Muistan hyvin Kummisedän. Katsoin vähän aikaa sitten kaikki kolme osaa peräkkäin, uudestaan. Sehän on kuin renessanssin elämää hyvässä ja pahassa. Hyvääkin oli. Muistatko, miten Kummisetä kohtasi paavin, murtui, ripittäytyi? Muistan myös sen, että Kummisetä on romaani ja elokuva, ei dokumentti mafian ja katolisen kirkon suhteista.

Bloggaustauko

Flunssa

tiistaina, maaliskuuta 27, 2012

Alkukirjainhaaste 57: häpeäpaalu



Häpeäpaalu, originally uploaded by Anna Amnell.
57: HÄ
Häpeäpaalu Raippatorilla Tammisaaren vanhassa kaupungissa. 1700-1840 raippatuomio annettiin julkisesti. Tämä häpeäpaalu on jäjennös alkuperäisestä.
Otin kuvan viime kesänä.

Täsärangaistanpahoja

Jalkapuu Tammelan kirkosta. Siihen on kaiverrettu "Tässärangaistanpahoja".