Blogisisko ® Anna Amnell: Mistä syntyi riita tieteen ja uskonnon välille?

Lehden kannessa sanat: Divided over Darwin.

ks. myös https://www.questia.com/magazine/1G1-194331029/america-s-difficulty-with-darwin

Mistä on syntynyt riita uskonnon ja darwinismin välille? Ei ainakaan Darwninista itsestään. Uusin History Today -lehti [vuosi 2009 on blogikirjoituksen vuosi] kertoo artikkelissaan, kuinka Darwin ei pitänyt riidoista uskonasioissa. 
Jumala [Creator)on mukana teoksen "Lajien synty" ensimmäisellä ja viimeisellä sivulla: --

Blogisisko ® Anna Amnell: Mistä syntyi riita tieteen ja uskonnon välille?: Lehden kannessa sanat: Divided over Darwin. Mistä on syntynyt riita uskonnon ja darwinismin välille? Ei ainakaan Darwninista itsestään. ...

Tuhosivatko Stalin ja Hrutsov suomalaisten ja virolaisten sielun?

Totuus ei pala tulessakaan, sanottiin lapsuudessani Savossa. "Suomi on kylmä, etäinen ja kova maa", kirjoittaa 20 vuotta ulkomailla opiskellut ja elänyt neurologi ja ylilääkäri Aimo Karinen tänään HS/Mielipide 20.3.2018.
"Stalinin vainojen jälkeen vuonna 1957 Neuvostoliiton johtaja Nikita Hrutsov käynnisti ohjelman uskonnon kitkemiseksi. Koekenttänä olivat Viro ja Liettua", kirjoittaa Kaja Kunnas kolumnissaan Helsingin Sanomissa. Me, jotka muistamme nuo ajat, tiedämme, että neuvostopropagandan innostamina suomalainen opiskelijanuoriso meni vapaaehtoisesti mukaan kokeiluun kristinuskon pilkkaamiseksi.

Tänään Viro on pakanallisempi kuin Suomi, mutta Suomessa yritetään edelleen kitkeä uskontoa maasta pois. Suomessa on vaivihkaa kansalta kysymättä alettu esimerkiksi käyttää Neuvostoliiton "meidän aikamme" vastaavia eaa ja jaa -lyhenteitä länsimaisen kristillisen ajanlaskun nimenä. Katsokaa vaikkapa Wikipediasta, niin näette, että kristillisellä ajanlaskulla on läntisissä sivistysmaissa BC ja AD ja niitä vastaavat lyhenteet. Etkö huomannut Stalinin voittioa ajanlaskun nimeämisessä monilla aloilla Suomessa vai luuletko, että se on tapana kaikkialla? Mutta kuten Kaja Kunnas kirjoittaa tänään Hesarissa "Uskonnon hiipuminen ei johda järjen voittoon." AD 2018

Ehkä pitäisi sanoa "uskon sieluun", sillä sehän juuri tuhottiin tai ainakin yritettiin tuhota. Ortodoksinen usko on tullut Virossa ja Suomessakin uudeksi kodiksi monelle, mikä on hyvä asia.

Aku Ankka -lehti ja Rion Kristus -patsas

Disneyn satuhahmot seikkailevat Aku Ankka -lehdessä. Suomalainen Aku Ankka oli aikoinaan erittäin korkeatasoinen ja suosittu koko perheen lehti.

Rion Kristus-patsas, yksi maailman seitsemästä ihmeestä ei kelpaa suomalaiselle Aku Ankka -lehdelle.  Lapsista yritetään tehdä ateisteja, mutta heistä tulee samalla sivistymättömiä ja suvaitsemattomia aikuisia, jotka eivät kunnioita oman kulttuurinsa perinteitä eivätkä myöskään muita kulttuureita ja muita uskontoja.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun olen huomannut uskonnonvastaisuutta Aku Ankassa, joka oli ennen hauska lastenlehti. Sitä lukivat aikuisetkin.

Kun muutimme 1970-luvun lopulla Kanadaan, lapsemme sanoivat: Täällä on kodikasta. Kaikki on niin kuin Aku Ankassa.

Oli tuttua, että ikkunat avattiin nostamalla ruutu ylös kehyksineen ja sanomalehdet jakoi koulupoika, joka ajoi kovaa vauhtia talon ohi ja heitti lehden talon edessä olevalle nurmikolle.

Moni muu asia tuli tutuksi suomalaisille lapsille Aku Ankasta. Ainakin ennen aikaan kieli oli hyvää Aku Ankassa.

Aku Ankka -lehti 60 vuotta Suomessa, originally uploaded by Anna Amnell.
Otin valokuvat Päivälehden museossa, kun näyttelyä oltiin vasta kokoamassa.

En ole ostanut aikoihin Aku Ankkaa. Kyllästyin, kun näin, että sekin oli mennyt mukaan outoon eaa-villitykseen, jota vastaavaa ei lapsille tyrkytetä muissa maissa. Mutta Aku Ankkahan on Hesarin kotieläin, ja Hesari käyttää usein eaa -lyhennettä e.Kr:n sijasta.

Aku Ankka ja eaa  alkoi vuonna 2000. Lue, merkinnän alkuperästä.

Lisäys:



Kristus Vapahtajan Katedraali, Moskova

Stalin vihasi kristinuskoa niin paljon, että räjäytti Kristus Vapahtajan katedraalin Moskovan keskustasta. Kansa rakennutti sen uudestaan, kun Neuvostoliitto romahti.
Samalla tavalla tuhotaan eri puolilla maailmaa synagogeja ja temppeleitä. Uskonnon harjoittaminen on yksi ihmisen perusoikeuksista. Sivistynyt ja suvaitsevainen ihminen kunnioittaa näitä rakennuksia.

David Bowie surprised the world with his final album

Bluebird of Happiness

The bluebird, an old symbol of happiness in many cultures, is a symbol of freedom in David Bowie's  "Lazarus".

In memory of David Bowie, who surprised the world with his final album. The bluebird, an old symbol of happiness in many cultures, is a symbol of freedom in David Bowie's "Lazarus". Bowie käyttää tätä vanhaa onnellisuuden symbolia ylösnnousemuslaulussaan "Lazarus" vapauden symbolina. "Bluebird" on pohjoisamerikkalainen lintu. 

En tunne paljon ollenkaan Bowien musiikkia, mutta niinä harvoina kertoina, jolloin näin hänet vain lyhyen hetken TV: ssä, Bowien olemus kosketti, jäi mieleen. Tämä ei ole masentava video. Jos on Lasarus, on myös Jeesus. Ehkä Bowie palasi siihen, mitä oli oppinut saadessaan uskonnollisen kasvatuksen: kuolema ei ole loppu. Bowie laulaa: I'm in heaven.

David Bowie, Lazarus, the lyrics, laulun sanat
Lasarus videota on kuunneltu jo yli 30 miljoonaa kertaa. (Kaappi näyttää Narnia-kuvitusten kaapilta. Silläkin on siis kaksoismerkitys. Briteille Narnia-kirjat ovat lapsuuden vakiokirjoja.)

Sheffieldin piispa kirjoittaa Bowie ja Lazarus. Hän mainitsee myös muita kuolemaa koskevia lauluja Bowien tuotannossa.
http://www.sheffield.anglican.org/blog/bishop-of-sheffield/david-bowie-lazarus-and-resurrection





Butterfly is a symbol of resurrection.
David Bowie (8. 1.1947 – 10.1.2016)
The great star of popular music

Populaarimusiikin suuren tähden muistolle on myös tämän viikon värikollaasini  (Uudet värikollaasit 12, oranssi, keltainen ja vihreä) "Butterfly". Perhonen on ylösnousemuksen symboli.

Kristus Vapahtajan Katedraali

Kristus Vapahtajan Katedraali



Suurikokoisia patsaita rakennuksen ulkopuolella. Kirkon sisällä ei voi kuvata, mutta kävimme toisena päivänä kuvaamassa lisää kirkkoja ja sen ympäristö. joka on suosittu ulkoilupaikka viikonloppuisin.

Tänään kävimme katsomassa katedraalin, joka on rakennettu alkuperäisen katedraalin mukaan,  sen jonka Stalin räjäytti. Kirkon paikalla oli pitkään iso uima-allas. Tunnelma katedraalissa oli harras, ja ihmettelimme sitä,  miten paljon nuoria ihmisiä siellä oli. Suurimman osan kuvista laitan vasta Suomessa. Tähän tulee myöhemmin linkki muihin kuviin tästä katedraalista ja sen ympäristöstä.

Kirkko ja kaupunki -lehti piristynyt

Helsinkiläisen Kirkko & Kaupunki -lehden pilapiirtäjä Ville Ranta on vihattu ja rakastettu kuten K & K -lehti tai luterilainen kirkkomme. Hauska pilapiirros on piste iin päälle lehdessä, joka on huomattavasti piristynyt suurten kirkostaerolukujen ja maailmassa leijuvan kylmän sodan huurujen vuoksi. Joulunumerossa aiheina mm uskontojournalismi, kirkkoon palaavan kirjailija Joonas Konstigin haastattelu ja toimittaja Juhani Huttusen joulusaarna, jonka kuvituksena Maria ja Jeesus lapsi leijuvat sodan tuhoaman maailman yllä.
Klikkaa kuva suuremmaksi, jotta näet myös mitä lukee Jumalan kainalossa olevassa matkaoppaassa.
Lue lehteä täältä

Luterilaista ruokaa ja muuta kirkollista herkkua

Tukevaa ruokaa ja tunnelmaa. Lutherin aikaisen kirkon juurella on Wittenbergissä kahvila-ravintola,  jossa on näytteillä mm vanhoja silitysrautoja. Siellä sai kunnon "luterilaista" ruokaa. Paikallinen pariskunta kertoi, että tällä kahvilalla on ollut terapeuttinen merkitys, sillä siellä on muisteltu vanhoja hyviä aikoja ennen DDR:ää. Siksi noita vanhoja esineitä näytteillä.

katso koko kansio

Ruokahistoria on kiinnostavaa.

1000-luvulla munkit toivat tislauksen taidon Arabiasta Eurooppaan. Luterilaiset ovat taas olleet aina oluen tekijöitä, mm Lutherin vaimo oli kuuluisa oluestaan. Wittenbergissä oli yllä olevan kahvilan lisäksi ravintola, joka tarjoili vain "luterilaista ruokaa": isot annokset raskasta liharuokaa ja isot oluttuopit. Hiivalle allergisena en maistanut.

Valamon luostari liittyy luostariperinteeseen.

Ei ole ihme, että vanhoillislestadiolaisten suviseuroihin ryntää väkeä:
Ruoka on siellä kadehdittavan halpaa.

Shaker-lahko

Shaker-tuolit. Kuva: Matti Amnell

Ihmettelin, miksi Wikipedia oli viitannut mm minun artikkeliini Shaker-lahkosta ja tehnyt (tökeröhkön) jutun shakereistä. Sehän johtuu  Tero Saarisen tanssiteoksesta, josta kerrotaan HS:n Kulttuuriosastolla (Hannele Jyrkkä: Näyttävä loikka tanssielokuviin HS ).Minulla on copyright tähän artikkeliin: Anne Leen henkeä ei enää ole, mutta esineet elävät[Shakerit.] – Kotiliesi. 62 (1984): 19, s. 26-29, 35.
 Se oli aikoinaan Kotiliedessä, mutta siihen aikaan lehti ei saanut ainaisoikeutta ostamiinsa
lehtijuttuihin.

 

Shaker-museo. Pleasant Hill. Kuva: Matti Amnell
Pleasant Hill, Shaker-historiaa ja kylä nyt

Monikulttuurisuuden realiteetit

Suomalaisia maahanmuuttajia/emigrantteja/siirtolaisia/pakolaisia oli Amerikoissa paljon 1900-luvun alussa.  Heitä haukuttiin pallopäiksi ja juopoiksi, naisia kehuttiin siisteydestä ja miehiä ahkeruudesta. Uusimpia tulokkaita vieroksutaan aina. Suomalaiset olivat uusimpia 1900-luvun alussa. Kuva on Mirja Aholan kirjasta. Kuvassa näkyy myös aito ja alkuperäinen kukkahattutäti, jollaisia ilmestyi Suomeen sukulaisvierailuille.

Kommenttini FB:ssa

Nykyajan monikulttuurisuus on aivan uusi asia useimmille suomalaisille. Pitäisi olla lisää myönteistä ja realistista tietoa siitä, miten eri kulttuureita ja uskontoja edustavat ihmiset voivat elää sovussa. Ihmisten pakolla yhteen tunkemisesta on vain huonot seuraukset.  Se pitäisi hyväksyä realiteettina, niin tilanne rauhoittuisi.

Yhteiskunnassa on aina ollut ja on edelleen paljon ryhmiä, jotka toimivat omissa oloissaan, mutta kohtaavat muita monissa tilanteissa. Naapuruus, koulu ja opiskelu ovat tilanteita, joissa voi syntyä luonnollisella tavalla kestäviä ystävyyssuhteita hyvinkin erilaisten ihmisten kanssa. Vanhoissa monikulttuurisissa maissakin eri ryhmät elävät kuitenkin enimmäkseen omissa oloissaan, mutta suhtautuvat toisiinsa kohteliaasti riippumatta siitä, mitä sisimmässään ajattelevat.
Lisäys 21.11. : Uussuomalainen on hyvä sana käytettäväksi niistä hwnkilöistä, jotka ovat tulleet aikuisina Suomeen.

Jää. Lundbergin jäädytetty totuus

Myöhäinen kommentti. Luonnon ja saaristolaisten kuvaus oli Jäässä kaunista ja tarkkaa. Kirjailijahan on tehnyt antropologisen tutkimuksen Kökarista. Kirjassa oli kuitenkin jotain outoa, jota en tajunnut lukiessani.

Suhtautuminen isään oli kriittinen. Ajattelin, että se oli pikkulapsen suuttumusta isälle joka kuoli huolimattomuutensa vuoksi. Posti-Anton oli "kaikkitietävä"  henkilö, joka tiesi edeltäkäsin isän kohtalon. Romaani nähtiin hänen näkökulmastaan. Romaanissahan kaikki on mahdollista ja kiinnostavaa. Mutta asia ei olekaan aivan niin.

Kun luin pari Lundbergin haastattelua, tajusin mistä oli kyse - kahdesta maailmankuvasta, joista toiseen Lundberg suhtautuu kriittisesti ja toiseen ihannoivasti. Isä edustaa kristinuskoa ja Posti-Anton shamanismia. Lundberg hylkää kristinuskon maailmankuvan: "Toisin kuin kristinuskon helvetti ja taivas, [shamanismin] ylämaailma ja alamaailma eivät ole kumpikaan pelkästään hyviä tai pahoja. Lundberg toteaa maltilliseen tyyliinsä, että tämä on 'ehkä kiinnostavampaa kuin kristinuskon maailmankuvan kaksijakoisuus ' ”.

Lundberg sanoo olevansa kulttuurikristitty, jolla on shamanistinen maailmankuva: "Itselleni šamanismi ei ole uskonto vaan maailmankuva. Anton edustaa vanhempaa maailmankatsomusta kuin Petter ". Eli käytännössä Lundbergin uskonto on shamanismi. Mm Norjassa shamanismi on määritelty lailla virallisesti uskonnoksi.

Haastattelussa Lundberg sanoo, että kun tulee vanhaksi uskaltaa sanoa totuuden. Niin vanhaksi hän ei nähtävästi ole vielä tullut. :)
Lundbergin Sade (kirja-arvostelu Sininen linna-blogissa)

Kokosin jo talvella linkkejä kirja-arvosteluihin ja haastatteluun, jossa sai kuunnella kaunista ruotsia, jota Lundberg puhuu.

Dawkins ei ole enää muodissa: Uusi ateismi on omaksunut nöyremmän asenteen

Kuvassa Ivan Mestrovichin patsas Johannes Kastajasta keisari Diokletianuksen palatsissa. Split, Kroatia. Kuva: Anna Amnell

Tuuli on kääntynyt. Richard Dawkins on hävinnyt ja tullut rasitukseksi uudelle ateismille. Vaikka totuuskysymyksestä ollaan eri mieltä, uskontoa ei pidetä enää pahana asiana. Päinvastoin myönnetään, että monet uskovaiset ovat moraalisesti parempia kuin ateistit. Uusin ateismi on siis valmis tunnustamaan uskonnossa hyviä arvoja, mm yhteisöllisyytttä, joka tukee ihmisiä. Valistuksen ajan älyn palvontaan ei mennä enää mukaan. Merkittävä artikkeli. Toivottavasti luetaan Suomessakin ateistipiireissä.

Theo Hobson, The Spectator 13.4.2013:   Richard Dawkins has lost: meet the new new atheists. 

http://www.spectator.co.uk/features/8885481/after-the-new-atheism/

Elämän kovuus ja taiteen tuoma lohdutus

osa Leonardon maalausta L'Annunciazione, kuvattu 1991 Firenzessä. kamera: Olympus  µ, skannattu matka-albumista. Otin pienellä kamerallani kuvan tästä maalauksesta, Leonardon enkelistä. Tuntui siltä, että en ollut nähnyt koskaan aikaisemmin mitään yhtä kaunista ja täydellistä taideteosta. Melkein yhtä kauniita olivat samassa huoneessa vastapäisellä seinällä olevat Botticellin maalaukset: Kevat, varsinkin Floran kasvot ja mekko

 Minulle tuli tänään mieleen, että ehkäpä nykyajan elämän kovuus ja turvattomuus saavat ihmiset turvautumaan entistä enemmän kirjallisuuteen. Haluamme osoittaa konkreettisesti ajankäytöllä, että on muutakin rikkautta kuin aineellinen rikkaus.

Osaa meistä lohduttaa musiikki. Sanotaan, että siitä on tullut uskonnon korvike tai se toimii uskonnon rinnalla, sillä ovathan suurimmat säveltäjät olleet syvällisesti uskonnollisia.

Nykyajan kuvataide on tullut niin rikkonaiseksi, että siitä ei ole lohduttajaksi. Se on vain elämän sekasorron ja rikkonaisuuden heijastuma, peilikuva. Nykytaidetta katsomalla ei voi yleensä samalla tavalla levätä kuin katsomalla jotain klasssista maalausta, olipa sen aihe mikä hyvänsä.

Ehkä kaunokirjallisuuden mahdollisuudet ovat parhaat. Se voisi selittää nykyihmisen valtavan uppoutumisen kirjallisuuteen. Samanlaista ihminen kokee yleensä vain murroiässä.

Tämä kaikki on tullut mieleeni, kun olen koettanut ymmärtää kirjablogien valtavaa määrää. Kirjat lohduttavat minuakin, ne ovat ainoa omaisuus, mikä minulla on - joko kirjahyllyissä tai mielen sopukoissa muistoina. Mutta koen lukemani kirjat ja yleensä kuuntelemani musiikinkin hyvin yksityiseksi asiaksi. Siksi en kirjoita niistä yleensä. Ne ovat niin kuin ystäviä ja sukulaisia, joista en kirjoita usein blogeissani, en ehkä ole edes maininnut heitä koskaan nimeltä.

Käynnistä Uffizissa alkoi kiinnostukseni renessanssiin, ja se johti Lucia OLavintytär-kirjoihin
http://amnellanna.blogspot.fi/2014/01/anna-amnell-firenzesta-turkuun.html

http://blogisisko.blogspot.fi/2005/11/antiikin-vaikutus-renessanssin.html
ja käy täällä
http://www.virtualuffizi.com/

Kommentti: torjuttu kulttuuri

Kuva: Books, Reading and Writing Illustrations. Dover.
 Augustinuksesta ja Chestertonista.
Kommenttini:
Kiinnostuin Augustinuksesta, kun luin Paul Ricoeurin kirjasta Time and Narrative, mitä hän kertoi Augustinuksesta. Kohta ajan pohtimisesta oli kuin suoraan eräs lapsuusmuisto: filosofisesti suuntautuva mutta täysin kouluja käymätön enoni pohti missä on eilinen? missä huominen? melkein samoin sanoin kuin Augustinus.  Ja sitten se vertaus pellon muokkaamisesta ja minuudesta.

Suhtautumiseni Augustinukseen on ristiriitainen. Hän oli nero, mutta monien nerojen tavoin auttamaton narsisti. Mutta pitää oppia nauttimaan ihmisten hyvistä ominaisuuksista, vaikka ei voisi sietää heidän huonoja ominaisuuksiaan.

Augustinuksesta alkoi  "vuodatus", omasta minästä kirjoittaminen, jolle ei taida tulla loppua. Mikä bloggaaja hän olisikaan ollut!

Dekkareiden lukijat ovat yleensä avaramielisiä, siksi Chestertonin Father Brown on monille heistä tuttu.

Chesterton on valitettavasti täysin aliarvostettu Suomessa. Juuri häneltä kirjailijat voisivat oppia paljon. Suomi menettää valtavan paljon, kun uskonto torjutaan laajalti kulttuuripiireissä. Siinä menee pois suurin osa maailman huippukulttuurista. Tarvitsee vain ottaa Wikipediasta Catholic writers - ja siellä se maailmankirjallisuus on.

seuraava kommenttini:

Minä olen aina pitänyt katolisesta kulttuurista.

Onhan Brideshead Revisited samoin Downton Abbey katolisen kirjoittajan tekstiä, joten kyllä muutkin siitä pitävät.

Miniäni ja hänen quebeckiläinen sukunsa ovat katolisia. Mitään ongelmia ei ole ollut. Kun miniäni mummo oli meillä käymässä, me nauroimme yhdessä ruokapöydässä sitä, että aina eivät välit ole olleet yhtä ystävällisiä katolisten ja luterilaisten välillä.

Tsekissä Olomoucissa nolotti, kun kuuli, että Ruotsi-Suomen urheat soturit hävittivät keskiaikaisen kaupungin melkein kokonaan. Onneksi heidät pysäytettiin Kaarlen sillalla, niin ei mennyt Prahakin.

Historian elävöittämistä Kaarlen sillalla

Kotiliesi tuotti pettymyksen

Olen hyvin kiinnostunut maya-kulttuurista ja olen käynyt maya-kulttuurin kurssinkin Torontossa asuessani. Kun juuri postissa tulleessa ja äskettäin tilaamassani Kotiliedessä oli tietoisku Maya III-näyttelystä, luin sen heti innoissani ensimmäiseksi.

Siellä oli lause : "Kuka tietää, miksi mayojen korkeakulttuuri luhistui 800 jaa?" Soitin Otava-median numeroon ja peruin heti Kotilieden tilauksen. 

Keskustelin jokin aika sitten eräillä kutsuilla nuoren ja sivistyneen arabin kanssa. Hän kertoi minulle kiinnostavia asioita maansa muinaishistoriasta. Tämä arabimaassa asuva muslimi käytti keskustelussa jatkuvasti englannin termiä  "before Christ" [= e.Kr]. Länsimaisen ajanlaskun nimittäminen sen varsinaisella nimellä ei ollut hänelle mikään ongelma. Miksi siitä on tullut ongelma suomalaisille ja jopa Kotiliesi-lehdelle?

Lyhennys 'jaa' tarkoittaa 'jälkeen ajanlaskun alun'. Mitähän maailman lukuisista ajanlaskuista Kotiliesi tarkoittaa? Mayoilla oli oma ajanlaskunsa, tuskin tarkoitetaan sitä. Aikaa on laskettu muinaisista ajoista asti monenlaisilla järjestelmillä, ja niillä on kullakin oma "tuotemerkkinsä", nimensä, kuten meidänkin Anno Domini-järjestelmällä: 'ennen Kristusta',  'jälkeen Kristuksen' eli e.Kr, j.Kr ja vastaavat muilla kielillä.

Nykyaikana juutalaisilla on omansa, muslimeilla omansa. Jos asuisin muhamettilaisessa maassa, käyttäisin heidän ajanlaskujärjestelmäänsä ja yksityisessä kirjeenvaihdossani länsimaista ajanlaskujärjestelmää. Monikulttuuriset länsimaat ja monet Aasian maatkin käyttävät sitä.

Eaa- ja jaa - vaatimuksissa uskontoa vastaan taisteleva ateistinen Suomi on kuin kommunistinen Kiina tai entinen Itä-Saksa tai Neuvostoliitto. Miten on näin päässyt tapahtumaan? Vantaan Lauri/2000 : "Taru Kolehmainen Kielitoimistosta kertoo, että eaa.-lyhenne on keksitty 70-luvulla ja se liittyi nimenomaan uskonnon kieltämiseen."

Ajan merkitsemistä berliiniläisessä valtionmuseossa.
Vertaan seuraavassa tilannetta eri kielissä käyttäen esimerkkinä Wikipediaa.

 Delfoi suomenkielisessä Wikipediassa:
"Historiallista todistusaineistoa on kolmesta kivisestä temppelistä. Ensimmäinen niistä tuhoutui tulipalossa 548 eaa --. [Tunnetusti suomenkielinen Wikipedia on eaa- jaa-joukon rautasaappaan alla.]

Delfoi englanninkielisessä Wikipediassa:
"The ruins of the Temple of Apollo visible today date from the 4th century BC [= e.Kr) -- It was erected on the remains of an earlier temple, dated to the 6th century BC which itself was erected on the site of a 7th century BC construction attributed to the architects Trophonios and Agamedes.[16]"

Delfoi ranskalaisessa Wikipediassa:
"Sur le site du sanctuaire, un village modeste du 1400 av.J.-C. environ a été reconnu: ce site, nommé Pythô (Πυθώ, οῦς (ἡ) et Πυθών, ῶνος (ἡ)) dans l'Iliade (cf. II, 519 et IX, 405) et dans l'Odyssée (cf. VIII, 80), est abandonné entre 1100 av. J.-C. environ et 800 av. J.-C."

Delfoi saksankielisessä Wikipediassa:

"Zunächst stand Delphi unter der Vorherrschaft von Kirrha, einer Stadt an der Mündung des Pleistos. Im Ersten Heiligen Krieg (600–590 v. Chr.) unterlag Kirrha einem Bündnis von Thessalern, Sikyonern und Athenern und Delphi gelangte unter die Kontrolle der Amphiktyonen --"

Eaa ja jaa ovat niin epäloogisia, keinotekoisia ja 70-lukulaisia ilmauksia, että käyttäisin suomessakin ennemmin ilmaisuja BCE/CE , jotka voivat tarkoittaa sekä "before Christian Era" tai "before Common Era" , mutta niitäkin vastustetaan länsimaissa.  Yleensä käytetään BC ja AD. Puheessa sanon usein suomeksi "ennen länsimaisen ajanlaskun alkua"  ja jos väärikäsitystä ei tule "ennen ajanlaskumme alkua". Mutta minusta olisi kulttuuri-imperialismia sanoa "ennen ajanlaskun alkua" ja siten mitätöidä muiden kulttuurien ajanlaskut, jo paljon ennen meidän länsimaisen kristillisen ajanlaskumme alkua syntyneet.

Kerrottakoon, että kommunistisessa Kiinassa käytetään edelleen länsimaisesta ajanlaskusta vain merkintöjä  BCE/CE, sillä se on virallisesti ateistinen valtio. Oletan, että niin tehdään myös Pohjois-Koreassa.
Lienee parasta ostaa ja tilata vain ulkomaisia lehtiä, jos ateistinen, länsimaiselle kulttuurille vihamielinen trendi laajenee suomalaisessa mediassa.

Jumalan osoite

Opiskeluaikana tuli käytyä kaikenlaisissa tilaisuuksissa, kun oli päässyt vihdoinkin pikkukaupungista Helsinkiin. Poikaystäväni, nykyinen mieheni, ja minä kävimme toisinaan myös eri herätysliikkeiden opiskelijajärjestöjä bongaamassa. Se oli hurjaa aikaa, jolloin teologian opiskelijatkin saattoivat olla marksilaisia. Toinen ääripää oli yhtä karmea.

Erään kokouksen päätyttyä tuli nuori teologian ylioppilas tervehtimään poikaystävääni seuraavin sanoin: " Oletko sinä julkijumalaton vai tekovanhurskas?"
Siihen poikaystäväni:" Kumpaa sinä ite oot?"
Nuori mies sanoi: "Minä olen Jumalan lapsi."
"Mistä tiedät, että minä en ole?" kysyi poikaystäväni.
"Eipä oo näkyny sinua täällä", sanoi nuori mies. Hänen mukaansa Jumala asui vain Fredrikinkadulla.

Onneksi on löytynyt muitakin osoitteita sekä Helsingistä että muualta maailmasta.

Kuvassa on vaikuttavin kirkko, jossa olen käynyt. Se oli alkujaan tarkoitettu kristittyjen vainoista tunnetun keisari Diokletianuksen mausoleumiksi. Diokletianuksella valmistui linnoituspalatsi antiikin Salonassa vuonna 305 j.Kr. Palatsin ympärille syntyi vähitellen nykyinen Splitin kaupunki, joka on rakennettu suureksi osaksi Diokletianuksen palatsin kivistä ja sen sisälle. Hotellihuoneemmekin oli linnoituksen muurissa.

Mausoleumissa on edellen antiikin ajan koristeet ja Diokletianuksen kristityn vaimon korkokuva ylhäällä katon rajassa. Mausoleumissa oleva kirkko on omistettu Pyhälle Domniukselle, Salonan piispalle, joka teloitettiin Diokletianuksen järjestämien kristittyjen vainojen aikana. Domnius on haudattu vainoajansa Diokletianuksen mausoleumiin.
Klikkaa hakusanaa 'Diokletianus' ja lue lisää palatsista.

Halloween ja pyhäinpäivä naistenlehdessä

Anna-lehdessä (1.11.2012) on "Pinnalla" -palstalla asiaa uskonnosta. Kerrotaan, että uusi "kirkollinen" hajuvesi Aurora Edt, suomalais-ranskalainen yhteistuoksu, on kuin "harras pyhäaamun auringonnousu" tuoksuyrittäjä Sakari Penttisen kauniiden sanojen mukaan.

Samalla palstalla sanotaan, että Halloween- tai vampyyri- asua muistuttava musta muotiasu on "kuin kirkkotellä" kulkijan mekko. Taitaa olla toimittajan mielessä Venny Soldan-Brofeltin körttimummot, sillä nykyajan kirkkotiellä näkee kaikkia värejä.

Lopuksi valitetaan sitä, että muiden maiden syksyä "valaisee" Halloween, mutta meillä pimeässä pohjoisessa on vain pyhäinpäivä.

Eikö Anna-lehden toimittaja todellakaan tiedä, että Halloween ja Pyhäinpäivä ovat kaksi eri asiaa? Suomessa voi juhlia kumpaakin. Alkujaan eurooppalainen Halloween-juhla on Pohjois-Amerikassa ja useimmissa muissa Euroopan maissa, myös Ruotsissa, lokakuun viimeisenä päivänä. Se on Pyhäinpäivän aatto. Pyhäinpäivää vietettiin Suomessakin aikaisemmin marraskuun ensimmäisenä päivänä.

Halloween on muinaista perua oleva kuolemalle ja pahoille hengille pilaa tekevä karnevaalimainen päivä, jolloin lapsilla on hauskaa naamiaisasuissa. Esimerkiksi Kanadassa monet opettajatkin pukeutuvat silloin Halloween-asuun. Aikuiset juhlivat sen sijaan Halloweenia toisinaan mauttomasti eli pilaavat senkin juhlan lapsilta.

Pyhäinpäivä on taas kristillinen vainajien ja pyhimysten muistopäivä. Kaikissa kulttuureissa ja uskonnoissa muistetaan rakkaita omaisia ja kansakunnalle tärkeitä henkilöitä sekä pohditaan koko ihmiskunnalle yhteistä kohtaloa, kuolevaisuutta.

On aika iloita ja aika surra. Suomalaisillakin voi olla sekä Halloween että pyhäinpäivä.


Lue myös Suomessa sekoitetaan Halloween ja Pyhäinpäivä
Klikkaa hakusanoja 'Halloween' tai 'pyhäinpäivä'

Praha: Pyhän Vituksen katedraali

Katedraalin etuosa, originally uploaded by Anna Amnell.

Äskeinen katedraalisarja "Taivaan pilarit" palautti mieleen Prahassa nähdyn katedraalien katedraalin. Sitä rakennettiin 600 vuotta, vuoteen 1929 asti, ja siksi siellä on paljon nähtävää. On lasimaalauksia, pyhimysten kuvia, hautamuistomerkkejä ja kaikenmoisia esineitä, jotka kertovat kristinuskon suurimman kirkkokunnan historiasta ja erityispiirteistä.

Katedraali on niin suuri, hätkähdyttävä ja ylenpalttinen, että eri maista tulleet koululaisretkikunnatkaan eivät kyllästyneet tähän kirkon ja museon yhdistelmään.

Katedraalin takaosaan pääsee ilman lippua, mutta koko katedraalin nähdäkseen täytyy ostaa hyvin edullinen pääsylippu informaatiotoimistosta pääovea vastapäätä.

Katedraalissa saa ottaa valokuvia, ja otin yli sata kuvaa. Käy katedraalissa! Kuvista on isompi kansio ja pienempi. Katedraalissa on upeita lasimaalauksia, joista yksi on Art Nouveaun julistetaidemestarin Alphonse Muchan tekemä.

Eri aikakausien tyylit tulevat esille. Pohjoismaiseen yksinkertaisuuteen tottunut töllistelee eniten barokin ajan ylitsevuotavuutta.

Katedraali on omistettu kolmelle kristinuskon merkkihenkilölle, Vitukselle, Wenseslaukselle, tsekiksi Vaclav [ ja Adalbertille, jotka ovat katolisen kirkon ja muutaman muunkin kirkkokunnan pyhimyksiä.
Englanninkielisessä Wikipediassa ja muillakin sivistyskielillä on kokonainen kategoria Pyhän Vituksen katedraalille.

Pyhä Vitus (suomeksi) Nurnbergin kronikan kuvaamana. Hän on sairaiden sekä näyttelijöiden ja taiteilijoiden suojelija. Pyhä Venseslaus (suomeksi, Wikipedia), Pyhä Adalbert (suomeksi, Wikipedia)
Pyhä Venseslaus eli Vaclav on Prahassa ratsunsa selässä Vaclavin aukiolla (Vaclavske Namesti) eli Samettivallankumouksen aukiolla.

Suomalainen kristitty ei ole kreationisti

Kuvassa yksityiskohta Michelangelon luomista kuvaavasta freskosta

"Luomisteorian mukaanhan koko maailmankaikkeus, maapallo, sen elimistö ja ihminen olisivat vain muutaman tuhannen vuoden ikäisiä." Elämäntyönsä evoluutiotutkijana tehnyt mies väittää näin tänään HS:n mielipideosastossa. Hänen mielestään tilanteen voisi korjata poistamalla uskontojen opetuksen kouluista ja jättämällä sen uskonnollisille yhdyskunnille.
Todellisuudssa tilanne on päinvastainen. Yhdysvalloissa, jossa uskonnonopetus on poistettu kouluista, vallitsee joissakin piireissä mielipidekirjoittajan mainitsemaa asennetta, kreationismia, joka perustuu ahtaaseen uskontokäsitykseen. Mutta en tunne Suomessa yhtään pappia, uskonnonopettajaa tai teologia, joka opettaisi noin.

Tavallisena suomalaisena kristittynä uskon, että luonnontieteiden tutkimus on arvokasta. Jumala luojana ja evoluutio eivät ole ristiriidassa. Jumalan aika on toisenlaista kuin meidän aikakäsityksemme. Yksi luomisen päivä on miljoonia vuosia tai niin pitkä ajanjakso, että emme pysty sitä edes käsittämään. Tutkijoilla on tilaa liikkua, ja meidän muiden on kiinnostavaa seurata tutkimuksen tuloksia.

Kommentti: Kirkon kuviteltu rikkaus

Temppeliaukion kirkko on joko suosituin tai eräs suosituimpia nähtävyyksiä Helsingissä. Suosittuja ovat myös Tuomiokirkko ja Uspenski. Kun asuin Johanneksen kirkon lähellä, ulkomaalaiset turistit kertoivat, että oli vaikeaa löytää sitä, sillä se puuttui suomalaisesta turistikartasta. Kirkkojen suosio on kova pala monille. (Pyhän Olavin kirkko nyt)

Kommenttini kirjoitukseen ja kommentteihin, joissa käsitellään mm kirkkoa

Uusin eli neljäs kommenttini (29.3.2012):

Mafiamiesten katumus: todellisuus on tarua ja elokuvia ihmeellisempää. 
Minua kiinnostaa renessanssi, myöhäiskeskiaika. Muutos alkoi sisältä, ihmismielestä.
En ole katolinen, vaan protestantti.
Keskiaika ei ollut myöskään ahdas, niin kuin luullaan.
Kannattaa tutustua historiaan.

Mistä "asenne länsimaisia ihmisiä kohtaan"?
Havainnoista. Kulttuurista.
 "ihania, lämpimiä, syvällisiä ihmisiä"
Sellaisista me kaikki pidämme. 
Miksi se lämpö ja syvällisyys ei saa näkyä nykyajan länsimaisessa kulttuurissa?
Sellaiset ihmiset joutuvat hakemaan useimmiten kulttuurinsa, taiteen, kirjat ja musiikin menneestä ajasta.

1.kommentti
Katolisen kirkon “rikkaus” on rakennuksissa ja taideaarteissa, ja nehän ovat museotavaraa, kunkin kansakunnan omaisuutta, jota museovirastot ym ankarasti valvovat. Ne tuovat turismilla rahaa maahan, elättävät kauppiaita ja palveluammattien harjoittajia.

Katolinen kirkko on todellisuudessa huonoissa varoissa, se ei pysty maksamaan papistolleen kunnollista palkkaa – ja se on tärkein syy, miksi papeilla ei ole oikeutta mennä naimisiin. Sillä palkalla ei voisi elättää perhettä.

Protestanttisissa maissa uskonpuhdistus merkitsi 1500-luvulla usein sitä, että kuningas (esim Englannin Henrik VIII ja Ruotsi-Suomen Kustaa Vaasa) ottivat kirkon omaisuuden itselleen, käyttivät sen sodankäyntiin tai kuningashuoneen rikastuttamiseen. Henrik VIII lahjoitti luostarit suosikeilleen, aatelisuvuille. Esim Downton Abbey, kuvitteellinen linna, samoin kuin oikea linna, jossa sarja on filmattu, on entinen luostari. Linnan keskiosa, suuri sali on entinen munkkien ruokasali. Luostarit olivat sairaaloita, majataloja, kirkko opetti kansaa.

Sairaanhoito ja kansanopetus romahtivat uskonpuhdistuksen jälkeen. Kesti parisataa vuotta, ennen kuin tuli jotain vastaavaa tilalle. Uskonpuhdistukseen asti Suomi oli osa sivistynyttä Eurooppaa. Pojat opiskelivat ulkomailla kirkon rahoilla. Kansalliskirjastossa alkaa kesällä näyttely, jossa on esillä keskiajalla Suomessa käsikirjoitettuja tekstejä. Niiden olemassaolo on ollut julkinen salaisuus. Suomessa oli kirjoja ennen Agricolaa. Valitettavasti suuriosa noita arvokkaita käsikirjoituksia joutui Kustaa Vaasan tilikirjojen kansiksi.
Suomessakin kirkon omaisuus on rakennuksissa, jotka ovat erittäin ahkerassa käytössä viikon jokaisena päivänä. Sunnuntaiaamu on vain pieni osa kirkon työtä.:) 
Tuomiokirkko ja Temppeliaukion kirkko ovat suosituimpia nähtävyyksiä. Viime kesänä teimme kotimaan kierroksen , ja lounais_suomen vanhoissa kirkoissa oli turisteja monista maista, vähemmän suomalaisia. Suurin osa kirkon työntekijöistä on muita kuin papistoa. Kirkko pitää huolta niistä, joita me muut emme usein jaksa sietää ollenkaan. :)

Sallittehan hiukan faktaa tähän keskusteluun, joka haiskahtaa propagandalta. Kaikella ystävyydellä Blogisisko.

2. Kommentti

Nykyajalle vierasta? Kristittyjä on maailmassa tällä hetkellä 2 miljardia 280 miljoonaa, ja määrä kasvaa koko ajan. Kristittyjä vainotaan eniten Pohjois-Koreassa. 

3. Kommentti

Miksi ottaa aina huonoja esimerkkejä uskonnosta? Sillä on valtava vaikutus meihin ihmiisiin, sillä me olemme kuolevaisia.
Otetaan vaikkapa Michelangelo, joka oli hurskas mies. Hänen kirjeenvaihtonsa Vittoria Colonnan kanssa käsitteli syvällisiä uskonnollisia kysymyksiä. (Markiisitar Colonna kävi kirjeenvaihtoa sihteerinsä välityksellä.) Ihmiset olivat tuolloin tosissaan uskonnosta. He eivät olleet täydellisiä aivan niin kuin emme ole mekään, mutta he tunnustivat epätäydellisyytensä.
Rutto, väkivalta, julmuudet, sodat, sairaudet, elämän arvaamattomuus ja lyhyys synnyttivät tuona aikana ihmisille syvän kaipuuun Jumalaa kohtaan. Syntyi renessanssi ja uskonpuhdistus, sillä ihmiset kokivat, että mikään muu ei riittänyt. Ihminen uudistui tuona aikana ja tuli optimistiseksi, alkoi tutkia maailmaa.
Köyhien kehitysmaiden ihmiset kohtaavat meidän aikanamme elämän karuuden ja ihmisen oman heikkouden. He eivät tyydytä itseään kevyellä ja pinnallisella tavalla kuten me eurooppalaiset, jotka kuvittelemme hallitsevamme elämää, mikä ei ole tietenkään totta. Me olemme kyynisiä ja kyltymättömiä, mutta meidän väheksymiemme kehitysmaiden ihmiset arvostavat ihmisten läheisyyttä, perhettä, lapsia, uskontoa. Niissä maissa on optimismia.

Muistan hyvin Kummisedän. Katsoin vähän aikaa sitten kaikki kolme osaa peräkkäin, uudestaan. Sehän on kuin renessanssin elämää hyvässä ja pahassa. Hyvääkin oli. Muistatko, miten Kummisetä kohtasi paavin, murtui, ripittäytyi? Muistan myös sen, että Kummisetä on romaani ja elokuva, ei dokumentti mafian ja katolisen kirkon suhteista.