My very old blog. Vuodesta 2005-
torstaina, maaliskuuta 29, 2012
Monikulttuurisuus ja suomalaisuus
Tämä on kaikkein suosituin Flickrissä olevista kuvistani. Sitä on katsottu yli 11000 kertaa. Se on mukana joillakin kansainvälisillä sivustoilla. Nappasin kuvan raitsikkapysäkillä ryhmästä, joka oli ollut mukana kansantanssijuhlissa.
Suurin koko kuvasta/a larger size
Koetan tuoda aina esille Suomea ja suomalaisuutta joka paikassa, sillä Suomi on pieni maa lukemattomien muiden maiden joukossa. Tiedän, miten huonosti se tunnetaan maailmalla. Kun lähetin Kanadasta kirjeitä Suomeen, ne menivät monesti ensin Uuteen Seelantiin tai Fidzi-saarille.:)
Samalla tavalla tuon esille lapsuuteni ja kouluvuosien Iisalmea ja savolaisuuutta tai Helsinkiä, pitkäaikaista ja rakasta kotikaupunkiani. Olen samalla ehdottomasti monikulttuurisuuden kannattaja. Mutta monikulttuurisuus ei saa tukahduttaa kunkin kansan omaa luonnetta. Tämä on tärkeä asia monikulttuurisuudesta puhuttaessa.
Kommenttini Hannelen blogissa:
Ihminen voi olla samalla aikaa vaikkapa savolainen, helsinkiläinen, suomalainen, eurooppalainen, kanadalainen, länsimainen, afrikkalainen (sieltä me tulemme), maailmankansalainen.
Vain sotatila voisi tuoda ongelmia tuohon yhdistelmään, jonka koen omakseni. Toivon, että sellaista ei tule.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Onko monikulttuurisuus onnistunut tukahduttamaan jonkun kansan omaa luonnetta? Itse sanon aina, että olen syntynyt Suomessa ;)
VastaaPoistaSitä pelätään ja vastustetaan sen vuoksi monikulttuurisuutta.
VastaaPoistaTarkoitan monikulttuurisuudella todellista monikulttuurisuutta, jota on Kanadan ja Ruotsin kaltaisissa demokratioissa ja nykyään ymmärtääkseni myös Yhdysvalloissa.
Sen lisäksihän on ollut pakotettua näennäismonikulttuurisuutta, jota oli esimerkiksi entisessä Neuvostoliitossa.
Klassinen venäläinen kirjallisuus, musiikki tai baletti on kokonaan toinen juttu. Se on kaikille yhteistä, vapaaehtoisesti valittua korkeakulttuuria, jota onneksi vasemmistolaispiiritkin arvostavat vaikka vastustavat muuta korkeakulttuuria.
Eniten kai herättää vastustusta pinnallisen kaupallisen roskakulttuurin leviäminen. Suomessa vastustetaan sen vuoksi vaikkapa Halloweenia tai joulua, mutta ei popmusiikkia, joka on erittäin kaupallista ja kulttuuritonta.
Tämä asia ei ole yksinkertainen. Siitä ei osata keskustella kiihkottomasti, ei halutakaan. Liian usein politiikka vaikuttaa keskustelun sävyyn.
Täällähän lisääntyvät persialaiset ruuat kaupossa kun heillä juhlapäiviää, muslimilaista lihaa, kaikeea saa, suomalaista mämmiäkin pääsäiseksi :)
VastaaPoistaP.S.
VastaaPoistaKorkeakulttuurin ihannoiminen ja "roskakulttuurin" aliarvioiminen kuulostaa hyvin kivikautiselta minun korvissani....
Hannele, tuo on yksi mukavimpia puolia monikulttuurisessa maassa: ruokien moninaisuus. Niinhän ruokakuluurit leviävät uusille alueille.
VastaaPoistaKorkeakulttuuri ja roskakulttuuri. Joitain rajoja voi vetää. Ehkä nuo sanat eivät ole hyviä. Ehkä pitäisi puhua hyvästä ja huonosta kulttuurista, hutiloiden ja yleisöä kosiskellen tehdystä kulttuurista ja ammattitaitoisesti, taitavasti tehdystä kulttuurista. Ja sitten ovat vielä makuasiat, joista ei kai pitäisi kiistellä..)
VastaaPoistaMistähän tämä johtuu? Pohjoismaissa eniten tätä lajia - katso karttaa
VastaaPoistaSiis vain ammattitaitoisten kulttuuri hyvää?? Silloin ei paljon uusia kulttuurielämyksiä saataisi kokea... (jopa Mozart, Strauss, Brahms ja kaverit teki maksullista kaupallista tilaustyötä kosiskellen kuninkaan hoviin...)
VastaaPoistaEdellä mainittujen herrojen ammattitaitoa ei taideta asettaa kyseenalaiseksi.
VastaaPoista