Sadepisaroita ikkunassa

Sataa vettä, ei vielä lunta.

Ovatko historialliset romaanit vaarallisia lapsille?

Aiheellista toistaa tämä vanha kirjoitukseni, sillä tänään Hesarin TV & Radio -sivulla kirjoitetaan "Menneisyys on muotia" ja alaotsikkona on "Historiallisilla henkilöillä on televisiossa  nykyihmisen tunteet" (Toni Puurtinen HS/TV & Radio 18.11.2015):

"Mikä historiallisissa TV-sarjoissa kiehtoo ihmisiä? Puurtinen lainaa kulttuurihistorioitsija Hannu Salmea:" ' --Elämme modernisaation aikakautta ja ympärillämme on paljon epävarmuutta.  Silloin historia tarjoaa mmeille mahdollisuuden pysähtyä ja katsoa taaksepäin'".

Mutta usein kiinnostus historiaan jää pinnallisiin ilmiöihin.

Lue myös: Usein on anakronistinen suhtautuminen kyseiseen aikaan, syntyy ihme soppa: henkilöt ovat vahvasti meikattuja feministejä, jotka sinuttelevat kaikkia. Puuttuu vain kännykkä kädestä. 
Voi ymmärtää, että Poirotit ja Miss Marplet kiehtovat, koska mennyt aika elää niissä sekä kuvissa, tekstissä ajatusmaailmassa. Oikea käsitys historiasta alkaa olla harvinaista.

http://blogisisko.blogspot.fi/2011/08/romaanit-elokuvat-ja-historian-tuntu.html

Tästä asiasta on kirjoitettu Helsingin Sanomissa jo aikaisemmin: Ks. HS.n hauska kolumni
Pieni talo preerialla on vaarallista kirjallisuutta

Romanttiset kirjat ja historialliset romaanit varsinkin ovat kuulemma vaarallisia lapsille ja nuorille. Siinä menevät Aurora-kirjani. Aurora-paralla kun ei ole sopivia ongelmia. Häneltä on kylläkin äiti ja pikkuveli kuolleet, toimittajaisä karkotettu maasta Bobrikovin toimesta ja mennyt tukkimetsään Kanadaan, ja venäläiset ja suomalaiset sukulaiset riitelevät sortovuosien Suomen suuriruhtinaskunnassa. Aurora itse joutuu palvelustytöksi Kanadassa. Mitä puuttukaan? No tietysti nykyajan ongelmat.

15-18  -vuotias Aurora on viaton eli seksuaalisesti kokematon, mikä on tietenkin aivan mahdotonta nykyajan ajattelun mukaan. Historialliset romaanit ovat kiellettyä kirjallisuutta nuorille, sillä niissä kerrotaan, että ihmiset elivät ennen eri tavalla kuin nykyihmiset ja saattoivat jopa olla onnellisempia kuin me kolmannen vuosituhannen ihmiset.

Lue myös blogikirjoitukseni Tytöt ja seksi, jossa vanhana sosiologian opiskelijana kerron tilastotietoja tästä aiheesta eli - ennen lapset olivat lapsia ja nuoret tytöt ja useimmat pojatkin viattomia.( Sievers & Koskelainen & Leppo: Suomalaisten sukupuolielämä. 1974)

Aamupala

Aikaisemmin en ottanut valokuvia aterioista. Se villitys tuli muotiin vasta viime vuosina.  Onneksi poikamme otti paljon kuvia matkoiltamme. Kuvassa mieheni tulee leipurinliikkeestä Rue des  Écoles-kadun lähistöllä ostettuaan aamiaiseksi croissanteja ja patonkeja. Ensimmäisellä kerralla patonkia ostaessani sanoin vahingossa hätäpäissäni 'baton', ja leipuri sanoi hyväntahtoisesti:"Aikooko rouva piestä lapsiaan, kun haluaa ostaa kepin?" 

Vive la France. The world is with you.

Aamupala kertoo paljon. Olen opiskellut aikoinaan myös sosiologiaa ja näen aamupalan yhteiskunnallisena ja historiallisena ilmiönä. Nykyajan länsimaisen ihmisen harkittua niukkuutta: Aamupalani on yleensä yksinkertainen: kaurapuuro ja kahvitilkka. Erilaisilla astioilla saa aamupalaan vaihtelua. 5.9.2011,

Osallistun näillä kuvilla Pieni lintu blogin Aamupala -haasteeseen, joka on tiistaisin. Kaikki muut kuvat minun ottamiani. Ks. myös Breakfast -kansioni Flickrissä




Marjat sopivat kaurapuuron kanssa. Olen opetellut juomaan kahvia. 4.11.2011

Kotona 2011:




my brunch  and vitamins 2011
Tämä on jo brunssi: Teetä, leipää, jonka päällysteinä tomaattia ja kurkkua, yksi kananmuna ja yksi valkuainen. Osa vitamiineista aamulla, osa myöhemmin päivällä.


Porvoo 2012 joulukuussa:



Aamiaista Porvoon mitalla kodikkaassa hotellissa muutama päivä ennen joulua vuonna 2012. Mieluisa joululahja pojalta ja miniältä.


Wittenberg 11/2010 1500-lukua etsimässä






Wittenbergiläisen Mustan karhun -hotellin aamiasvalikoimasta voisi koota samanlaisen kollaasin kuin Porvoon Pariisin Villestä. Saksalaisilla on mueslia, hunajaa, kuivattuja hedelmiä, tuoreita hedelmiä ja kaikenlaista muuta terveellistä.


Lutherstadt Wittenberg 11/2010



Kun aika pysähtyy. Tämän hotellin vieressä olevan museon nimi oli Kertomusten (= satujen) talo. Luulin sitä lastenkulttuurin museoksi.



Aamupala-asetelma wittenbergiläisessä DDR-museossa marraskuussa 2010. Totta vai satua?

Krk-saari, Kroatia October 12, 2007:



Kun aika muuttuu: Hotelli Kr-saarella Kroatiassa oli matkaoppaan mukaan entinen DDR:n aikainen puolue-eliitin lomailupaikka. Maisemat olivat hurmaavat: pinjametsä ja Adrianmeri.




October 12, 2007.
Hotellissa oli marraskuussa 2007 paljon turisteja Saksasta, ja aamupala oli hyvin runsas kuin Ruotsinlaivoilla. Valintani: sämpylä, hedelmiä, 1 1/2 kananmunaa. Ja teetä. En ollut aloittanut vielä kahvinjuontia.


Croatia 2007-2010







bed & breakfast : Vaatimaton aamupala Istrialla Kroatiassa 10/2007


Tsekin tasavalta:

Ostrava. Tsekin tasavalta 5/2012






Sukulaisvierailuilla syödään niin kuin kotona.


Venäjä 2012-
Kun sukulaisemme joutui työhön Venäjälle, menimme ensi kertaa elämässämme suureen naapurimaahan. Alkoivat Venäjän-matkat.




May 13, 2014 Saint Petersburg.  Sukulaisvierailulla Pietarissa syötiin toisinaan aamiaista vuoteessa ja selattiin iPadia, kun ei ollut Hesaria.




Ruokaa käytiin ostamassa Stockmannilta tai lähikaupoista, ja hedelmiä sai kioskista samasta korttelista.


Moskova 2015-




Tolstoi-junalla Moskovaan: Helsingin keskustasta Moskovan keskustaan. Kahden hengen hytti oli halvempi kuin lentoliput.



Maatiaismaisesti otimme junaeväät mukaan, mutta matkalippuun sisältyvät iltapala ja aamupala olivatkin kokonainen ateria! Jopa lämmin liha- tai kala-ateria.



Suomalaista juustoa Moskovassa 2015 syyskuussa




Suomalaista jugurttia Moskovassa syyskuussa 2015




Ensin leivos kuvataan, sitten vasta syödään.  Pietari, Art nouveau -kahvila

Remember

Pariisin uhrien ja kaikkien terrorismin uhrien muistoksi. Let us remember all innocent victims of violence.

Paris attacks: Impact on border and refugee policy