TV voi olla rentouttavaa, kun katselee suosikkielokuviaan.
Olemme ostaneet suurimman osan eli VHS:t kirpputorilta halvalla, kun ihmiset luulevat että niitä ei voi enää käyttää. Pidämme huolen siitä, että meidän TV:stä voi aina katsoa niitä.
Parisängyn alla on kolme valtavaa muovilaatikkoa, joihin on lajiteltu elokuvat seuraavasti: 1. Mieheni lempileffat, seikkailua -Indiana Jones, James Bond jne. 2. Meidän yhteiset suosikit: salapoliisisarjat kuten Holmes, Poirot ja Miss Marple, Jeeves järjestää ja laatuelokuvien huiput. 3. Historia-aiheiset, lähinnä 1500-luku kuten Rakastunut Shakespeare ja Elisabet I -elokuvat.
My very old blog. Vuodesta 2005-
tiistaina, tammikuuta 22, 2008
Alkaako Suomen historia vasta 1800-luvulta?
"Tämä, jos jokin, on kulttuuriskandaali",
kirjoittaa filosofian tohtori Mirkka Lappalainen, Helsingin yliopiston historian assistentti.
"Lukiossa ei opiskella pakollisena lainkaan 1800-lukua edeltävää Suomen historiaa".
Tämäpä oli yllätys. Alkaako Suomen historia nuorisolle vasta Venäjän vallan ajasta? Voisitteko kuvitella, että englantilaiset aloittaisivat historian Jane Austenin ajasta ja ranskalaiset Napoleonista?
Lue ja hämmästy. Näin kirjoittaa Mirkka Lappalainen:
"Nykyisten opetussuunnitelmien mukaan lukiossa on neljä pakollista historian kurssia. Ensimmäinen käsittelee ihmistä ja ympäristöä muinaisuudesta nykyaikaan. Toisen nimi on 'Eurooppalainen ihminen', ja sen tavoite opetussuunnitelman mukaan on 'ymmärtää, mistä eurooppalaisuus rakentuu'. Kolmas kurssi käsittelee kansainvälisiä suhteita ja neljänteen on puserrettu Suomen historia 1800-luvulta nykypäivään.
Suomen vanhempi historia on sysätty vaihtoehtoisiin kursseihin."
Lisäksi käy esille, että Kreikan ja Rooman historia käydään läpi kahteen kertaan. Mutta entä Suomen historia?
"Vielä pahemmaksi asian tekee se, ettei Suomen 1800-lukua edeltävää historiaa opiskella edes yläasteella. Se mainitaan ainoastaan ala-asteen opeteussuunnitelmassa.
-- Valkolakin voi painaa päähänsä tietämättä mitään suomalaisen yhteiskunnan juurista. Ylioppilaan ei tarvitse tuntea Suomen pitkää historiaa idän ja lännen kirkkojen, Venäjän ja Ruotsin välissä. Koulusta voi purjehtia menestyksellä läpi tietämättä, miksi Suomen kivikirkot ja linnat rakennettiin, milloin ja miksi Helsinki on perustettu tai Suomenlinna on rakennettu."
Mirkka Lappalainen: Pelastakaa Suomen historia. Helsingin Sanomat/Tiede ja luonto. 22.1.2008.
Tätä kaikkea vaille he jäävät.
kirjoittaa filosofian tohtori Mirkka Lappalainen, Helsingin yliopiston historian assistentti.
"Lukiossa ei opiskella pakollisena lainkaan 1800-lukua edeltävää Suomen historiaa".
Tämäpä oli yllätys. Alkaako Suomen historia nuorisolle vasta Venäjän vallan ajasta? Voisitteko kuvitella, että englantilaiset aloittaisivat historian Jane Austenin ajasta ja ranskalaiset Napoleonista?
Lue ja hämmästy. Näin kirjoittaa Mirkka Lappalainen:
"Nykyisten opetussuunnitelmien mukaan lukiossa on neljä pakollista historian kurssia. Ensimmäinen käsittelee ihmistä ja ympäristöä muinaisuudesta nykyaikaan. Toisen nimi on 'Eurooppalainen ihminen', ja sen tavoite opetussuunnitelman mukaan on 'ymmärtää, mistä eurooppalaisuus rakentuu'. Kolmas kurssi käsittelee kansainvälisiä suhteita ja neljänteen on puserrettu Suomen historia 1800-luvulta nykypäivään.
Suomen vanhempi historia on sysätty vaihtoehtoisiin kursseihin."
Lisäksi käy esille, että Kreikan ja Rooman historia käydään läpi kahteen kertaan. Mutta entä Suomen historia?
"Vielä pahemmaksi asian tekee se, ettei Suomen 1800-lukua edeltävää historiaa opiskella edes yläasteella. Se mainitaan ainoastaan ala-asteen opeteussuunnitelmassa.
-- Valkolakin voi painaa päähänsä tietämättä mitään suomalaisen yhteiskunnan juurista. Ylioppilaan ei tarvitse tuntea Suomen pitkää historiaa idän ja lännen kirkkojen, Venäjän ja Ruotsin välissä. Koulusta voi purjehtia menestyksellä läpi tietämättä, miksi Suomen kivikirkot ja linnat rakennettiin, milloin ja miksi Helsinki on perustettu tai Suomenlinna on rakennettu."
Mirkka Lappalainen: Pelastakaa Suomen historia. Helsingin Sanomat/Tiede ja luonto. 22.1.2008.
Tätä kaikkea vaille he jäävät.
sunnuntai, tammikuuta 20, 2008
Tytöt ja seksi
"Du bist wie eine Blume,
So hold und schön und rein"
"Sä olet niin kuin kukka
Niin puhdas viaton"
Heinrich Heine
Kun tytöillä oli vielä lapsuus. Tytöt olivat kokemattomia pitkään. Ikä ensimmäisen kerran aikana. Sievers & Koskelainen & Leppo: Suomalaisten sukupuolielämä. 1974, sivu 235 :
1942-46 syntyneet:
alle 13 vuotta 0 prosenttia
14 vuotta 0 prosenttia
15 vuotta 3 prosenttia
16 vuotta 8 prosenttia
1947-1950 syntyneet:
alle 13 vuotta 1 prosentti
14 vuotta 3 prosenttia
15 vuotta 5 prosenttia
16 vuotta 16 prosenttia
1951-1953 syntyneet:
alle 13 vuotta 0 prosenttia
14 vuotta 1 prosentti
15 vuotta 5 prosenttia
16 vuotta 17 prosenttia
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)