torstaina, maaliskuuta 05, 2009

Pelaatko sanaristikkopeliä?

001

Olen pelannut mieheni kanssa Scrabblea jo vuodesta 2000 lähtien säännöllisesti. Jossain välissä löysimme kirpputorilta toisen pelilaatikonkin, jossa oli kaikki osat tallella. Tuskin sitä oli pelattu monta kertaa. Tästä syystä pelin mukana tulevat pisteidenlaskutaulukot ovat riittäneet kauan.

Vähän aikaa sitten huomasimme, että viimeinen oli menossa. Onneksi löytyi yksi lyijykynällä kirjoitettu lista, josta saattoi pyyhkiä numerot pois ja tulostaa sen avulla lisää näitä pelissä tarvittavia listoja.

Kirjainlaatatkin kuluivat ensimmäisestä pelistä, ja vahvensimme numeroita mustalla tussikynällä. Toisesta pelistä saimme kirjainlaatat, jotka ovat kuin uudet. Peli jatkuu.

Scrabblea pelatessa voi jutella ja juoda teetä. Lukemattomat sanat vilistävät mielessä, osa päätyy ruudukkoon.

Klikkaa sanaa Scrabble, niin näet muita kirjoituksiani samasta aiheesta ja kuvia pelilaudasta.

Suomalainen wikipedia ja meritokratia

En ole ehtinyt kirjoittamaan blogiini enkä lukemaan muiden blogeja. Se on innostanut joitakin lukemaan vanhoja kirjoituksiani ja kirjoittamaan niihin kommentteja.
Viimeksi aiheesta eaa ja jaa vaiko eKr ja jKr. Löydät kaikki kirjoitukseni tästä aiheesta tämän linkin kautta. Uusia kommentteja on kirjoituksessa "Vähemmistö terrorisoi" (suomalaisessa Wikipediassa).

Olen viime päivinä oppinut, ettei suomalainen Wikipedia pyrikään demokratiaan ja suuren yleisön palvelemiseen (kuten muiden maiden Wikipediat), vaan katsoo olevansa meritokraattien eli (teknillisesti ja luonnontieteellisesti) ansioituneiden pieni joukko, joka ei välitä kansan toivomuksista, vaan kulkee rautasaappain kohti valitsemaansa tietä.

Meritokratiasta ja kulttuurista kirjoitetaan Käymälässä

"Teknistaloudellisesti se taas on niin tehokas ja niin jyrkässä ristiriidassa planeetan resurssien ja ihmiskunnan inhimillisen sietokyvyn kanssa, että se varmasti tuhoaa sekä planeetan, eläinkunnan ja ihmiskunnan, ellei sitä suoranaisesti kielletä ideologiana ja rikoksena ihmiskuntaa vastaan."

Takkirauta-blogissa kuvataan meritokratian eri puolia ja historiaa:

"kaikkein pelottavin esimerkki meritokratian toimivuudesta on ollut Kolmannen valtakunnan armeija. "

Meritokratian hyvä puoli on edellä mainittu tehokkuus ja se, että ihmisiä pyritään kohtelemaan ansion mukaan. Se johtaa loputtomiin suorituksiin, loppututkintoihin tai vaikkapa siihen, kuinka monta kertaa jaksaa laittaa merkit eKr- ja jKr -merkkien sijaan keksityt lyhenteet, jotta ne näkyisivät Googlessa suurina lukuina - ei väliä, onko sisältöä ja minkä tasoista se on.

Mutta onko ansioitunein aina sopivin? Entä jos häneltä puuttuu empaattisuutta? Entä jos hän haluaa vaientaa kaikki muut, tukahduttaa demokratian, kulttuurin, uskonnon, jotka eivät sovi nykyajan teknillis-luonnontieteellisen maailmankuvan aatteisiin?
Annammeko kylmien ja tehokkaiden meritokraattien määrätä itseämme? Tämä koskee monia muitakin aloja kuin suomalaista Wikipedia.

Lue tarkoin, mitä kirjoitan 8-11 -vuotiaille tarkoitetusta suomalaisesta Wikijuniorista, joka poikkeaa muiden maiden vastaavasta. Kirjoituksissani on verrattu muilla eurooppalaisilla kielillä kirjoitettua Wikipediaa ja suomalaista Wikipediaa.

(Suomen historia Wikijuniorissa, ks muinaishistoria)(eaa siellä näkyy, muissa maissa lapsille Ekr:ää vastaava merkki)

Petteri Järvinen kritisoi Wikipediaa: "Perinteinen tietosanakirja pyritään tekemään lukijoiden ehdoilla ... Wikipediaa tehdään kirjoittajien ehdoilla." Tämä on totta suoménkielisestä Wikipediasta.

Anna Rotkirch (2006);
"Viime aikoina on ihmetelty sitä, että suomalainen Wikipedia on kehittynyt
verkossa heiveröisesti verrattuna vaikkapa Ruotsin vastaavaan. Varsinkin alkuperäistä suomalaista aineistoa on niukasti."

Ehkäpä syynä on suomenkielisen Wikipedian outous, kun päätarkoituksena näyttää olevan muu kuin tiedon välittäminen. Suomenkielinen Wikipedia ei vastaa ihmisten tarpeita. Kun suurin osa kansasta kuuluu kirkkoon, voi arvata että ateistien tekemä Wikipedia, joka kirjoittelee väheksyvästi uskonnosta ja kieltää eKr/jKr -merkintöjen käytön kirjoittajiltaan, ei miellytä ja herätä luottamusta.

eaa ja jaa alkoivat Suomessa kommunismin vaikutuksesta 1970-luvulla:

Wikipedia kertoo, että joissakin kommunistimaissa - jotka olivat pääasiallisesti kristittyjä maita- viranomaiset kehottivat käyttämään merkintöjä "uusi aika" tai "meidän aikamme" perinteisen ajanmerkinnän tilalla. Esimerkiksi Bulgarissa niitä käyttävät edelleen ateistit ja agnostikot, vaikka perinteiset merkinnät on otettu käyttöön kommunistisen kauden loputtua.:
"In some formerly Communist, predominantly Christian societies, the designation New Era (or Our Era) [!] was encouraged by Communist authorities to replace BC and AD. In Bulgaria, for example, пр.н.е. (преди новата ера, before the new era, or преди нашата ера, before our era) and н.е. (от новата ера, of the new era, or от нашата ера, of our era) are still widely used by atheists/agnostics instead of traditional пр.Хр. (преди Христа, Before Christ) and сл.Хр. (след Христа, After Christ), which were unofficially reinstituted after the Communist period."

keskiviikkona, maaliskuuta 04, 2009

Ruma kaunis Helsinki 2

Blogissani keskustellaan taas aiheesta Ruma kaunis Helsinki. Tervetuloa mukaan! Laittakaa kommenttinne sinne aikaisempaan, olkaa hyvät.

Koulupuiston aukio Kuvia muista rakennuksista.

lauantaina, helmikuuta 28, 2009

Kalevalan päivänä

EliasLönnrot

Elias Lönnrotin patsas, kuva: Anna Amnell
Elias Lönnrot, "father" of Kalevala
Lönnrot and Kainuu

Mies toisesta maailmasta. Kuva: Anna Amnell
Juhlasää: Helsinki Kalevalanpäivänä

Elias Lönnrotia voi sanoa renessanssi-ihmiseksi. Hänen elämäntarinansa on ainutlaatuinen ja saavutuksensa suomalaisessa kulttuurissa suuret. Hänen alojaan olivat kielitiede, kasvitiede ja lääketiede.

Eläkkeelle jäätyään Lönnrot laati suomalais-ruotsalaisen sanakirjan (1880), jossa oli yli 200 000 sanaa, vain 10 000 sanaa vähemmän kuin esimerkiksi vuoden 1960 suomen sanakirjassa.

SKS:n Elias Lönnrot-tietopaketti

torstaina, helmikuuta 26, 2009

Onko Tony Soprano kouluja käymätön?



Miksi mafia kiinnostaa meitä? Ehkä siksi, kun mafian jäsenet elävät ainakin TV-sarjoissa niin kuin renessanssikuninkaat. Yhteistä ovat rikkaus, väkivalta, hillittömyys, ihmishengen arvottomuus, uskonto (The Sopranos - sarjassa ollaan kylläkin maallistuneempia), perhe, suku. Kuvassa meidän perheeseen kertynyttä mafiakamaa, mm The Untouchables-hattu, jonka mieheni osti Torontosta tapaninpäivän alennusmyynnistä (Boxing Day Sale).

Tämän päivän Hesarissa Matti Ripatti kirjoittaa The Sopranos -TV-sarjasta:
"Tuottaja David Chasen luomasta romaanimaiseen eeppisyyteen ja shakespearelaiseen tragediaan kurottuvasta maailmasta eniten huomiota saa keskushenkilö Tony Soprano. Küttnerin silmin Tony on mafiaperheensä lähes ainoa melkein niin sanotusti normaali hahmo, kouluja käymätön, mutta fiksu tavallinen mies erittäin epätavallisessa tilanteessa." (Matti Ripatti: Jokamies mafia-pomona. HS/Radio & Televisio 26.2.2009)

Hienosti ja osuvasti kirjoitettu. Mutta vaikka olen katsonut vain ensimmäisen kauden tätä sarjaa DVD:ltä ja muutaman jakson telkkarista, muistan kuinka Tony kertoi psykiatrilleen, että hän opiskeli yhden vuoden yliopistossa, mutta jätti sitten opinnot kesken.

Mafia-perheen jäsenenkin on täytynyt käydä ensin koulunsa loppuun päästäkseen opiskelemaan. Hän on siis käynyt loppuun amerikkalaisen high schoolin eli lukion ja osallistunut lukiossa yliopistoon aikoville tarkoitettuihin opintoihin.

Emme tule useinkaan ajatelleeksi, että amerikkalaiset saavat paremman peruskoulutuksen kuin eurooppalaiset, suomalaisetkin, jotka voivat lopettaa koulunkäyntinsä jo nuorena teini-ikäisenä.

Tonyn tytär Meadow menee opiskelemaan yliopistoon, samoin poika Anthony (A.J.), vaikka pojan koulunkäynti ei ole aluksi lupaavaa.

Löysin Wikipedian Tony Soprano -kirjoituksesta Tonyn yliopiston nimenkin. Hän opiskeli yksityisessä katolisessa Seton Hall -ylopistossa, mutta jätti sen kesken ensimmäisenä lukuvuonna.