Miksi uskontoa vihataan Suomessa

1400-1500 -luvun Englannissa oli whipping boy -systeemi, poika jota piiskattiin prinssin sijasta.  Onko kristityistä tullut Suomessa syntipukkeja, joita syytetään kaikista nykymaailman ongelmista? Siltä vaikuttaa, kun lukee Internetin keskustelupalstoja. Kuva Sports of Boston

Kommentti

Ehkä vika on siinä, että suomalaisilta puuttuu nykyään kunnon vihankohde. Ennen toiset haukkuivat Neuvostoliittoa ja toiset Amerikkaa. Bushin aikana kaikki haukkuivat Bushia. Voi miten se olikaan helppoa!

Nyt on ongelma, kun ei ole enää yrmeitä neuvostovaltuuskuntia jakelemassa Lenin-rintamerkkejä lapsille Suomenlinnan lautalla, on vaan vain hymyileviä venäläisturisteja Stockmannilla. Ja Amerikalla on Obama. Eihän Obamaa voi haukkua, kun hän on niin söpö.

Niinpä haukutaan sitten maailman kaikesta pahasta suomalaisia luterilaisia, jotka ovat varmaankin maailman vaisuimpia kristittyjä. Kulkevat hiljaa kirkkoon ja vievät lapsensa päiväkerhoon, pistäytyvät raamatttupiirissä tai eläkeläisten jumpassa seurakuntatalolla. Siinä on haukkumisen aihetta.:)

Mutta joku neropatti keksi, että heitä voi haukkua siitä pahasta, mitä Espanjan jatkuvaan tappamiseen ja sotimiseen tottuneet soturisuvut tekivät Etelä-Amerikassa 500 vuotta sitten tai inkvisitio samoihin aikoihin Euroopassa. Tai Amerikan etelävaltojen koulujakäymättämät fundamentalisit nykyään, ne jotka väittävät, että dinosaurukset tallustelivat Jeesuksen aikaan hänen kotiseudullaan.

Olisiko viisaampaaa myöntää, että me suomalaiset olemme turvassa nyt, meitä ei uhkaa isoveli idästä eikä lännestä? Saamme hoitaa asiamme rauhassa. Nämä ongelmat, joita meillä on, ovat meidän omia ongelmiamme. Karu totuus on, että olemme ihan yhtä tyhmiä kuin amerikkalaiset ja venäläiset. Emme saa tästäkään maasta paratiisia.

Lisäys eli uusi kommentti:

Lisään vielä, että ymmärrän kyllä, miksi ihmiset hermostuvat paaviin tai Päivi Räsäseen. Nämä elävät monessa mielessä omassa norsunluutornissaan eivätkä ymmärrä elämän epätäydellisyyttä ja vaativat ihmisiltä enemmän kuin ihminen jaksaa kestää. Terve järki tuntuu puuttuvan.

Minua järkyttää kuitenkin paljon enemmän se suunnaton viha ja raivo, jolla ihmiset suhtautuvat nykyään ilmiöihin, joita eivät hyväksy, sellaisiin ilmiöihin kuten ruotsinopetus eli "pakkoruotsi" , perussuomalaiset, jotkut kristillisen liiton tai katolisen kirkon mielipiteet. Se on minusta vaarallisempaa kuin nuo edellä mainitsemani ilmiöt, jotka huolestuvat hiukan minuakin. Viha leimahtaa helposti liekkeihin.

Pilvenpiirtäjät ja Helsinki

Helsinki, Finland, originally uploaded by Anna Amnell.

Lue Silja Laineen väitöskirja
Pilvenpiirtäjäkysymys
Klikkaa sanoja 'hotelli Torni' ja katso muutkin kuvani Hotelli Tornista, joka syntyi 1920-luvulla , jolloin Helsingissä väiteltiin pilvenpiirtäjistä. Kat.selin hotelli Tornia kaksikymmentä vuotta edellisen asuntoni ikkunasta. Blogini lukijat taisivat jo ehtiä kyllästyä kuviini Tornista.

Maaton mies ei ollut mitään

Maatila Ahvenanmaalla Borgboda. Wikipedia
Kaisa Ikola kirjoitti kiinnostavan kommentin edelliseen kirjoitukseeni, ja kommenttini kasvoi kirjoitukseksi:

Myös Savossa isojenkin maalaistalojen lapset jätettiin samoista syistä (ettei tule hienoksi ja vieraannu maaseudusta)  kouluttamatta. Pojat lähetettiin maamieskouluun ja tytöt emäntäkouluun - oletettiin, että heistä tulee isojen maalaistalojen isäntiä ja emäntiä. Isoja taloja ei rittänyt, ja talontytöt menivät keittäjiksi sairaaloihin tai muihin laitoksiin ja emännöitsijöiksi hienoihin virkamiesperheisiin tai "rikkaille vanhoille piioille" eli hyväpalkkaisille virkanaisille.

Köyhien talojen lapset kuten äitini lähetettiin rikkaiden tai muuten hienojen sukulaisten perheisiin palvelustytöiksi oppimaan hienoja tapoja (vrt englantilaiset romaanit esim Hardy). Sitten piti mennä sukulaisten kauppaan myyjäksi ja siitä sukulaisten järjestämänä hyviin naimisiin.

Kun kysyin äidiltä, minne hän meni töihin teini-ikäisenä, hän vastasi: sukulaisille tietysti. Sukulaisista kaupunkilaiset olivat akateemista väkeä, ja köyhiin sukulaisiin suhtauduttiin ystävällisesti ja tukien.

Eräskin äitini toinen serkku, tuomari selitti minulle: Meidän suvun naiset ovat olleet kauniita, ja ovat päässeet hyviin naimisiin. Kaikki ei kuitenkaan sujunut aina suunnitelmien mukaan.

Sitä naiset harmittelivat, että eivät olleet päässeet kouluun. Kätilö ja kirjailija Anna Luoto (os Rytkönen) sanoi: Meidän suvussa on arvostettu vain maata. Se on totta monista savolaisista suvuista: maaton mies tai nainen ei ollut mikään.

Kaupungissa kouluun korvessa pöllimetsään

Mieheni isoisä oli muurarimestari, joka muutti Lohjalle, jotta lapset saisivat käydä oppikoulua. Toisesta tytöstä tuli kansakoulunopettaja, toisesta rehtori ja pojasta diplomi-insinööri, ja jälkeläisissä on iso joukko akateemisia, opettajia, lääkäreitä ja eri alojen tohtoreita.

Minun isoisäni teki aivan toisen valinnan. Hän oli itse varakasta talonpoikaissukua ja innostui koulupoikana suksiin ja hiihtokilpailuihin, jotka tulivat muotiin 1800-luvun lopulla. Hän muutti asumaan korpeen, jossa kasvoi hyviä suksipuita. Suksia syntyi, ja niillä hiihtivät sen ajan suuret urheilijat. Mutta käsityöläisen elämä oli köyhää, varsinkin kun lapsia oli melkein tusina ja talokin oli velaksi hankitttu.

Ei ollut edes kansakouluja lähellä saati sitten oppikouluja. Äitini meni pikkupiiaksi tuttuun maalaistaloon, jossa toimi koulu ja suoritti kahdessa vuodessa neljä luokkaa - työn ohella. Vielä vanhana, yli 90-vuotiaana hän muisti koulussa ulkoa opitut runot ja kertomukset. Voitte arvata, että hän halusi lastensa käyvän koulua.

Kun haastattelin joitakin vuosia sitten enojani ja tätejäni, he olivat olivat vihaisia, suorastaan katkeria siitä, että heidän piti kasvaa korvessa ja varsinkin siitä, että heidän äitinsä ei suostunut muuttamaan kaupunkiin, kun isä olisi voinut perustaa sinne suksitehtaan.

Ukki ja mummo olivat kuin meidän ajan vihreitä, linkoloita, idealisteja. Lapsethan siinä kärsivät. Ukin serkkujen lapset kasvoivat kaupungeissa, ja heillä oli aivan toiset mahdollisuudet elämässä. Vasta vuosikymmenten jälkeen kaikilla oli samat mahdollisuudet. Melkein samat mahdollisuudet, sillä jo 1900-luvun alussa kouluja käyneet keräsivät omaisuutta niin paljon, että heidän jälkeläisensä saattoivat valita uransa todella vapaasti.

A dull girl

Aprillipäivä oli suuri päivä kouluaikana. Opettajia aprillattiin monin tavoin. Meillä kotonakin on aprillattu.
"All work no play makes jack a dull boy" sanovat englantilaiset. Näin kävi meidän perheessä. Kaappeja järjesteltäessä unohtui aprillipäivä eli April Fools day!