Aiheena on rakkautta peltipurkissa. Laajennan sen peltihökkeliksi.
Sama kuva suuressa koossa
Ensimmäiset näkymät Belgradista olivat lohduttomat toukokuussa 2010, kun saavuimme sinne junalla Zagrebista. Ihan ensimmäiseksi näimme laajan hökkelikylän, jonka pihoilla roskakasojen välissä juoksenteli paljon lapsia.
Samaa jatkui pitkään. Tämä kuvassa oleva näkymä tuli myöhemmin. Narulla kuivuu pyykki, kylässä liikkui nuoria terveen näköisiä ihmisiä. Kaikki eivät olleet romaneja.
Ensimmäinen ajatus oli: miksi he eivät siivoa ympäristöään?
Heidän ongelmistaan kirjoitetaan nykyään, ja viimeksi kerrottiin lehdessä, että he ovat joutuneet muuttamaan pois jonnekin muualle.