Aurora-blogissa melotaan Aurora-kirjojen ja 1900-luvun alun maailmassa.
Olen tottunut etsimään tietoa kirjailijoista Sanojen aika -sivuilta ja Lasten sanojen aika-sivuilta, joilta Auroranikin sai oman sivunsa. Nyt kuitenkin tilanne on muuttunut: Sanojen aikaa ei enää päivitetä, Sanojen ajan Facebook -sivukin on lakkautettu. Sanojen ajasta tietoa siirretään Kirjasampoon, kirjailijoiden luvalla tietenkin. Siitä on tulossa valtakunnallinen kirjallisuussivusto. Kirjailijoista on tietoa todella monissa paikoissa! (luettelo)
Mainittakoon esimerkiksi Kirjastotietokanta Kirjaseuranta, Helsingin Sanomat - kaupunkikirjasto- ja kuntakirjat, kaupunkien ja maakuntien omat kirjailijasivut, esimerkiksi Aapeli ja muita tuttavia, joista minäkin entisenä iisalmelaisena löydyn A-kirjaimen kohdalta, Tarinoiden Helsinki ja tietenkin kirjailijoiden omat sivustot ja blogit.
Olen hiukan pyörällä päästäni monista mahdollisuuksista. Ehkäpä Kirjasammosta tulee keskeinen. Eikö Bill Gatesin lahjoittamilla rahoilla tehty Sanojen aika kelvannutkaan? Minusta se oli selkeä.
Yksityinen kirjailija voi käyttää myös Facebookia (www.facebook.com/anna.amnell.finland) tai Google + -sivuaan. Joillakin kirjailijoilla on yksi hyvä sivusto, mutta sen teettäminen tulisi kalliiksi ja harva osaa tehdä sellaisen itse, en ainakaan minä - siksi on näitä blogeja, harjoituskappaleita kaikki.
Tietoa kirjoistani on kolmessa blogissani:
Aurora (Aurora-kirjat 1991-1999, loppuunmyydyt, kirjastoissa)
Lucia Olavintytär (Kyynärän mittainen tyttö, Pako Tallinnaan ja tuleva uusi jatko-osa)
Anna Amnell. Kotisivublogi (Tämä on kaikkein vanhin Blogger-osoitteeni, ensimmäisen Blogisisko-blogini osoite)
Motto: Don't put all your eggs in one basket.
Jos olen esittänyt jostakin kohdasta virheellistä tietoa, ole hyvä ja kerro siitä kommenteissa. Kiitos!
Sivut
- Etusivu
- Vakoilijoita pikkukkaupungissa info Weebly
- Suomen Nuorisokirjailijat/Annna Amnell
- Lucia ja Luka (2013)
- Vaahteralaakson Aurora. Yhteispainos. Arvosteluja
- Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora. 2014 Kansi ja info
- Anna Amnell's historical novels
- Anna Amnell in Wordpress.com
- Art deco, vintage
- KOTISIVUBLOGI
- NOJATUOLIPUUTARHURI
- INFO & KAIKKI BLOGINI
- Broken Star -käsityöblogi
- Nukkekotiblogi Auroran talo
- Maria ja Jaakko. Suksimestarin suku
tiistaina, kesäkuuta 26, 2012
Kesäkaupungissa vihertää
sunnuntai, kesäkuuta 24, 2012
Kommentti: Kirjailija, julkisuus, kilpailu, menestys
Sofi Oksanen on luonut itsestään taideteoksen, huomiota herättävän ulkomuodon, jolla on julkisuusarvoa. Photo: Anna Amnell (ks Flickr)
Kommentteja --(blogi lopetettu)
1. Naulan kantaan.
Meidän nuorin lapsi neuvoikin minua, kun sain ensimmäisen kirjani valmiiksi: Äiti, nyt sinun pitää järjestää jokin mehevä skandaali.
Olisi pitänyt noudattaa neuvoa.
:)Olisi pitänyt noudattaa neuvoa.
2. Eivät ostajat löydä kirjoja, jos ne eivät ole missään esillä. Suuret kustantamot ja suurilevikkisimmät lehdet ovat yleensä samojen suuryhtiöiden osia. Oman firman kirjailijoista tehdään näyttäviä juttuja. Muut pääsevät niissä harvoin esille.
Kirjoja ilmestyy niin paljon, että kukaan ei ehdi tutustua kaikkiin. Kirjallisuuden asiantuntijoita on vähän, ja hekin ovat jakaantuneet kaikenlaisiin kuppikuntiin.
Tällaisessa tilanteessa kirjailijan asema on suorastaan traaginen.
Sofi Oksanen on loistava kirjailija. Mutta olisiko hän vain pienen kirjallisen eliitin suosikki ilman tehokkaasti luotua imagoa, joka kiinnittää suurten joukkojen ja median huomion?
Haastatteluissa Sofi Oksanen osoittautuu erittäin älykkääksi ja rautaisen harkitsevaksi ihmiseksi. Silloin tällöin välähtää toinen, yksityinen puoli, lämmin ja ystävällinen ihminen. Menestyskirjailijan elämä vaatii hyviä hermoja ja älyä riippumatta siitä, miten suuri yleisö ja kustantaja kohtelee häntä.
Jos keskinkertaiset kirjailijat tukisivat toisiaan, he menestyisivät kaikki paremmin kuin nyt, sillä kyllä maailmaan kirjoja mahtuu. Ihmisten lukemisen tarve on loputon.
Valitettavasti tapahtuu enemmän pudotuspeliä, jossa kilpailijaksi koettu kirjailija sysätään syrjään keinolla millä hyvänsä. Pakostakin tulee mieleen sosiologian opiskelun aikoina luetut tutkimukset ja kokeet, joissa aggressiiviset rotat tunkivat kiltit ja pehmeät rotat häkin nurkkaan surkastumaan.
Mutta nykyään sanotaan, että ystävällisyys ja auttavaisuus ovat todellisen menestyksen salaisuus. Be nice!
Tämä on kommentti blogikirjoitukseen Julkisuusstrategia.
( Kommenttini tääsä blogissa Sofi Oksasesta huhtikuussa 2008 heti 'Puhdistuksen' ilmestyttä. Kirja oli tärkein, ei kirjoittaja. )
3. kommentti
Sanonta "Onni täällä vaihtelee" on totta kirjallisessa maailmassakin. Jotkut suursuosikit menneisyydestä ja lähimenneisyydestä ovat täysin unohtuneet. Jotkut entisaikojen PR-miehet ja naisetovat muuttuneet klassikoiksi. Joidenkin piti elää hurjaa elämää, pilata terveytensä ja kuolla nuorena tuon päämäärän hyväksi.
Dickens olisi pärjännyt nykyaikanakin: hän osasi tehdä lukijat riippuvaisiksi kirjoistaan, jotka ilmestyivät jatkokertomuksina lehdissä ja teki kovasti jalkatyötä eli kiersi lukemassa tekstejään. Jos ei ole kovin halukas hurjaan ja hyperaktiiviseen kirjailijaelämään, voi koettaa olla sitkeä.
4.
Juhannusastiat
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
5.
Tuon me tiedämme jo kirjallisuuden historiasta. Mutta paljon on tapahtunut, ennen kuin nuo kirjat on edes painettu. Monet asiat vaikuttavat siihen, mitä kirjoja kustantajat haluavat ja mitä ostetaan kirjastoihin. Kirjallisuus ei ole enää ennen kaikkea kulttuuria vaan liike-elämää, jossa halutaan mahdollisimman paljon voittoa.
Onkohan enää edes vähälevikkisen arvokirjallisuuden tukea?
5.
Taiteellisuus ei auta, ei aina edes nerouskaan. Vuonna 1917 Virginia Woolf ja hänen miehensä alkoivat painaa Virginian esseita, novelleja ja romaaneja kotona käsikäyttöisellä painokoneella. Suurin osa hänen tuotannostaan on omakustanteita. Kotikirjapainon nimi oli Hogarth Press.