Pink Lady Czechs out Central Europe: Colour Blocking

Pink Lady Czechs out Central Europe: Colour Blocking: Well Gentle Reader, It seems that you have found your way to my latest blog – I most heartily welcome you! A wee introducti...

Kaisa-kirjasto

Helsinki University Library, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Helsinki University Library

Mikko Lehtinen (toim.): Täällä ovat juuremme

Mikko Lehtinen (toim.): "Täällä ovat juuremme. Korpijoki, Paaslahti, Ruotaanlahti, Ruotaanmäki, Siikalahti." 509 sivua.
Länsi-Iisalmen kylähistoriapiiri 2012
ISBN 978-952-93-0826-2
http://data.nationallibrary.fi/bib/me/W00602784700http://data.nationallibrary.fi/bib/me/W00602784700

Teoksessa on runsaasti kuvia, yli 30-sivuinen rintamamiesmatrikkeli,  luokkakuvia monen vuosikymmenen ajalta, serkkuja ja pikkuserkkuja, sota-ajan kirjenvaihtoa ja laaja henkilöluettelo.  On sekä miehiä että naisia kiinnostavia artikkeleita. Tällaiset kylähistoriat ovat vuosikausien, jopa vuosikymmenien työn tulosta.

Tähän kylähistoriaan on kirjoittanut myös Maatiainen-lehden päätoimittaja, maisteri Aune Kämäräinen, joka on myös valokuvaaja ja elokuva-alan ammattilainen. Meidän isovanhempamme olivat saman kylän asukkaita. Hän on kirjoittanut kaksi pitkää artikkelia "Koulumuistoja Korpijoelta" ja "Korpismäen talo ja elämää 1940-luvulla" (sisällysluetteloon on merkitty virheellisesti sen kirjoittajaksi hänen sukulaisensa Aimo Kämäräisen nimi).

Olen ehtinyt vasta selata tätä paksua kirjaa. Tuttuja nimiä löytyi, meitä Rytkösiäkin on paljon, mm. Anna Luoto ( kätilö ja kirjailija).
Länsi-Iisalmen kylähistoriapiiri on julkaissut aikaisemmin teoksen " Läntelän liepeiltä Reittulan riihelle", toim. Hely Alhainen. vuonna 2006. ISBN 952-92-0290-3

Olen kirjoittanut tähän uusimpaan teokseen lyhyen artikkelin isoisästäni suksimestari ja pelimanni Jaakko Rytkösestä (1.8.1875 - 4.5.1969) . "Kultaiset kädet" on suppeampana uudessa blogissani Maria ja Jaakko. Suksimestarin suku ,
https://maria-ja-jaakko.blogspot.com/2019/08/kultaiset-kadet.html

ja tässä blogissa jo vuonna 2006.
https://blogisisko.blogspot.com/2006/06/kultaiset-kadet-golden-hands.html

Helsingin ensimmäinen sivukirjasto: Töölö

Mannerheimintie - Runeberginkatu, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Mannerheimintie 56- Runeberginkatu 69
Rakennus valmistui 1912. Sen paikalla oli aikaisemmin huvila Valo, joka antoi nimen koko korttelille. Siinä sijaitsi Helsingin ensimmäinen sivukirjasto,   Töölön sivukirjasto.
Tästä on monenlaisia tietoja, joten laitoin seuraavan talteen.

Helena Ruth: Töölön kirjaston historiaa

Huvila Valo 1899-1910

Kirjastohanke eteni ripeästi ja maaliskuussa seuraavana vuonna vuokrattiin Töölöstä neljä huonetta käsittävä huvila Valo nykyisen Mannerheimintien ja Runeberginkadun kulmassa. Syyskuun alussa vuonna 1899 avattiin lehtisali ja varsinainen uusi lainakirjasto aloitti toimintansa 26. syyskuuta. Näin sekä lukusalin että lainausosaston käsittävä Töölön haaraosasto, vanhin varsinainen kaupungin omistama sivukirjasto, oli aloittanut toimintansa.

-- - 

Läntinen Viertotie 30, Matrosoffin puutalo 1910-1913 [vastapäätä oopperaa, siis sama kortteli)

Vuonna 1910 Töölön haaraosasto pääsi muuttamaan uusiin tiloihin Läntinen Viertotie 30:een. Matrosoffin puutalo sijaitsi vinottain vastapäätä nykyistä ooperaa. Täällä pidettiin kehnoa valaistusta suurena puutteena: öljylamput kärysivät ja paloturvallisuus tuntui uhatulta. Vuonna 1912 saatiin sähkövalo ja telefoni. Kun vielä aikaisemmin käytössä olleet lainausmaksut poistettiin samana vuonna, kasvoi lainaus heti kolminkertaiseksi.

Runeberginkatu 69 [Tässä vihreässä talossa nähtävästi]

Vuonna 1913 Töölön haaraosastolle vuokrattiin uudet tilat Runeberginkatu 69:stä. Kirjaston toimintakertomuksessa todettiin, että " uusi huoneusto oli huomattavasti tilavampi ja hauskempi kuin haaraosaston entinen huoneusto".

Mannerheimintie 48-50 (aik. Turuntie 24) 1939-1969

Uusi vaihe Töölön kirjaston historiassa alkoi vuonna 1939, jolloin päästiin siirtymään niin kutsutun tykistöpihan alueelle, ruotsinvallanaikaisen kasarmialueen entisen sairaalarakennukseen. Paikka sijaitsi Mannerheimintien varrella samalla paikalla, johon oli aikaisemmin kaavailtu uutta pääkirjastoa ja jolla nyt sijaitsee kaksi suurat hotellia. "

Tästä on erilaisia netissä, joten laitoin tämän talteen

Presidenttien asunnot

The Presidential Palace. Helsinki, Finland. Photo Wikipedia: Matthew Ross

Missä aikaisemmat Suomen presidentit ovat asuneet?

Linnassa Helsingin keskustassa:
Ståhlberg
Relander
Svinhufvud
Kallio
Ryti
Paasikivi (ei muuttanut Tamminiemeen)
Koivisto (vuoteen 1993)

Tamminiemi. Kuva Wikipedia/Tomisti

Tammininiemi (1940-):
Ryti
Mannerheim (museo, kodit)
Kekkonen (jäi asumaan Tamminiemeen, ja talo muutettiin museoksi)

Mäntyniemi Kuva Wikipedia/Mauri
Mäntyniemi (1993-):
Koivisto
Ahtisaari  (Presidentin kaikki virka-asunnot, myös Kultaranta)
Halonen
Niinistö (osittain Mäntyniemessä)

Kun Presidentinlinna menee remonttiin, presidentin residenssinä toimii tämä talo : Brummerin talo, Helsingin kaupunginjohtajan virka-asunto.




Brummerin talo talvisessa asussa kauniina.  Photo: Anna Amnell
Ks. Brummerin talo suuressa koossa