Haastattelu Rovinssi-lehdessä. V.W.: Pöytälaatikosta kirjailijaksi – yhdellä klikkauksella. Anna Amnell - Rovinssi 4/2013, sivut 29-30.
1. Miten sinusta tuli kirjailija?
Milloin päätit, että haluat kirjoittaa ja julkaista kirjan?
Lainasin
alaluokilla koulun kirjastosta Sakari Topeliuksen Välskärin
kertomuksia. Se oli ensimmäinen paksu kirja, jonka luin, kaunis vanha painos,
kannet himmentynyttä kultaa ja punaista. Sivelin kirjan selkämystä ja kuiskasin
: Minusta tulee kirjailija.
Sakari Topeliuksen Välskärin
kertomuksia on historiallinen romaani, ja niitähän minä olen tähän asti kirjoittanut.
Tuosta hetkestä kului kuitenkin vuosikymmeniä, ennen kuin
kirjoitin ensimmäisen kirjani. Aina tuntui olevan jotakin kiireellisempää
tekemistä. Kirjoitin lapsena runoja ja opiskeluaikana pari lehtijuttua ja siirtolaisena
Kanadassa lisää lehtijuttuja, sekä sikäläiseen siirtolaislehteen että Suomeen.
2. Nyt marraskuussa
ilmestynyt Lucia ja Luka on seitsemäs historiallinen
nuorisoromaanisi.
Mistä syntyi idea näiden kirjojen kirjoittamiseen? Mistä saat
inspiraatiota kirjoittamiseen?
Minua
kiinnostaa ihmisen kohtalo historian myllerryksessä. Lähteinä ovat
tieto- ja kaunokirjallisuus, museot ja oma kokemus arjessa ja matkoilla.
1990-luvulla ilmestynet Aurora-kirjat
kertovat Kanadasta, jossa olin asunut yhdeksän vuotta, sen luonnosta ja
yleensä 1900-luvun alun elämästä.
Lucia
Olavintytär –kirjoilla (2004, 2006, 2013) on myös pitkä alkuhistoria. Ihastuin Italian matkalla vuonna 1991 renessanssiin
ja tutkin sitä vuosikaudet, kävin museoissa, luin tieto- ja kaunokirjallisuutta
ja katsoin elokuvia.
Varsinainen
idea kirjaan syntyi hetkessä, voisin sanoa silmänräpäyksessä. Näin televisiossa
lyhytkasvuisen naisen ratsastavan hevosella ja siinä samassa näin mielessäni
tytön ratsastavan renessanssimaisemassa vihreä viitta ja punainen tukka
hulmuten. Kyynärän mittainen tyttö seikkailee 1500-luvun Euroopassa. Hänessä
yhdistyvät kaikki ne asiat, joita olin oppinut 1500-luvusta.
Tuolla
tavalla ei tietenkään kirjoiteta kirjoja nopeaa tahtia. Mutta kirjoittamisessa ei ole tärkeää vain
kirjan vaan kirjoittaminen, sillä jokaista kirjaa kirjoittaessaan kasvaa ja
kehittyy ihmisenä.
3. Miksi päätit julkaista kirjasi
omakustanteena? Tarjositko käsikirjoitustasi ollenkaan kustantamoille, vai
oliko alun perin selvää, että haluat kustantaa kirjasi itse?
Aikaisempi
kustantajani ilmoitti, ettei se julkaise enää historiallisia nuortenkirjoja. Monet
muutkin kustantajat olivat luopuneet kokonaan nuortenkirjojen julkaisemisesta, toiset
eivät halunneet jatkaa eri kustantajan sarjaa.
Olin lukenut
onneksi omakustantamisesta jo Kanadassa asuessani. Netistä löytyi pitkä
luettelo maailmankuuluja kirjoja, jotka on julkaistu aluksi tai kokonaan
omakustanteina.
4. Millaisen vastaanoton kirjasi
on saanut?
Sitä
myydään netissä ja joissakin kirjakaupoissakin. Se on mukana Enemmän kuin tuhat sanaa? Turun
linna kirjallisuudessa ja taiteessa -näyttelyssä, joka avautuu pian. Lastenkulttuurilehti
Tyyris Tyllerön 4/2013 :n teema on Turun linna kirjallisuudessa, ja minunkin
kirjani esitellään. Lisäksi minulta pyydettiin samaan lehteen kirjoitus siitä,
miten olen tehnyt tutkimustyötä kirjaani varten ja miksi innostuin tähän
aiheeseen ja aikakauteen.
5. Miten markkinoit kirjaasi?
Olemalla mukana kirjamessuilla ja kirjoittamalla blogeihini. Olen mukana
myös Facebookissa. Ajatukseni ovat aika paljon jo seuraavassa kirjassani, jota
kirjoitan, nyt täysin uudesta aikakaudesta ja ilman stressiä siitä, saanko
uudelle kirjalleni kustantajan.
Rovinssil-lehden teemana oli kirjoittaminen ja kirjan julkaisu. Yhdellä klikkauksella viittaa omakustantamisen helpottumiseen. Kirjailijaksi valmentautumisesta kertoo artikkeli Suomen Maakuntakirjailijat Ry:n ja Skripta Kirjoittajaopiston Elämä tarinaksi -kirjoittajavalmennuksesta.