Näytetään tekstit, joissa on tunniste Firenze. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Firenze. Näytä kaikki tekstit

lauantaina, tammikuuta 11, 2014

Firenze kiehtoo

Tänään Hesarissa Firenzen lumouksesta Maria Petterson: Firenzen syndrooma - HS Lauantai/Matka-11.1.2014.
http://www.hs.fi/paivanlehti/11012014/matka/Firenzess%C3%A4+matkailija+jopa+taintuu+kauneudesta/a1389335492924

Minulle ei tullut syndroomaa, mutta tuli kolme kirjaa, ja on myös neljäs julkaisematon käsikirjoitus, jossa esiintyy Uffizin taidegalleria.

Kirjoitukseni lastenkulttuurilehti Tyyris Tyllerössä 3/2013 (joulukuu) ja blogeissani jo 2005 Firenzen lumouksesta.
Firenzestä Turkuun (koko kirjoitus)
Italiasta se alkoi (2005, Blogisisko-blogissa,  käytetty kirjoituksen alussa)

sunnuntaina, joulukuuta 22, 2013

Värikollaasi 158: Angels

Angels by Anna Amnell
Angels, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Do angels have wings? Äskettäin on sanottu korkealta taholta, ei kuitenkaan kaikkein korkeimmalta, että enkeleillä ei ole siipiä. Vatikaanista on annettu lausunto siitä, että onko enkeleillä siivet vai ei. Ei kuulema ole. Luterilaisena annan mahdollisuuden siivellisille ja siivettömille enkeleille.


Klikkaa kuva suureksi. Click and see the larger photo.

Kuvat on otettu seuraavissa paikoissa: Angels: Kaiser Wilhelm Gedächtnis Kirche in Berlin, Sponza Palace in Dubrovnik, Olomouc in The Czech Republic, Uffizi Gallery in Florence, Blood Church in Saint Petersburg, an exhibition of architectual remnants in Toronto, Blood Church in Saint Petersburg

Kaikkiin kuviin liittyy kovia kohtaloita: Kirkko, joka tuhoutui melkein kokonaan toisessa maailmansodassa niin kuin suuri osa Berliinistä. 


Kun olimme käymässä Dubrovnikissa, Sponzan palatsissa oli esillä niiden enimmäkseen hyvin nuorten miesten valokuvia, jotka kuolivat viimeisimmässä sodassa.


Hakkapeliitat tuhosivat melkein maan tasalle nykyisessä Tsekin tasavallassa sijaitsevan Olomoucin 1600-luvulla 30-vuotisessa sodassa.

Pietarin verikirkko on kunnostettu. Kirkko on paikalle, jossa anarkistit murhasivat keisari Aleksanterin II:n (The Church of the Spilled Blood) , joka tunnetaan maaorjien vapauttajana ja oli hyvin suosittu Suomessa. Aleksanterin patsas on keskeisellä paikalla Helsingissä Senaatintorilla. Verikirkkoa oli käytetty neuvostoaikana halkovarastona ja perunakellarina. 


Alla vasemmalla oleva enkeli on sijainnut jonkun torontolaisen rakennuksen julkisivussa. Se muistuttaa nyt siitä, että Amerikka on suurissa vaikeuksissa. 


Keskellä on Leonardon maalaus, jossa enkeli ilmoittaa Marialle, että lapsi on syntyvä. Uffizissa käynnillä oli ratkaiseva vaikutus työhöni: kiinnostuin renessanssista, varsinkin 1500-luvusta. 


Minua pyydettiin kirjoittamaan kiinnostuksestani renessanssiin ja Turun linnaan lastenkulttuurilehti Tyyris Tyllerön 4/2013 Turku-teemanumeroon, jossa kerrotaan Turusta lastenkirjallisuudessa. Lehteä voi lukea kirjastoissa. Turku-numeron on toimittanut Ismo Loivamaa. 
Ks. esim.
Anne Volanen.Vankityrmiä ja renessanssiloistoa. (Turku uusimmassa lastenkirjallisuudessa.)
Anna Amnell: Firenzestä Turkuun. - Tyyris Tyllerö 4/2013, sivut 7-12. 

Käynnistä Uffizissa alkoi kiinnostukseni renessanssiin, ja se johti Lucia OLavintytär-kirjoihin
http://amnellanna.blogspot.fi/2014/01/anna-amnell-firenzesta-turkuun.html


http://blogisisko.blogspot.fi/2005/11/antiikin-vaikutus-renessanssin.html
ja käy täällä
http://www.virtualuffizi.com/

Värikollaasi 158 (linkki korjattu!)

Tämän viikon värit:



sunnuntaina, maaliskuuta 27, 2011

Marian ilmestyspäivä 2011

Photo: Anna Amnell

Firenzen Uffizin taidegalleriassa käynti on ollut eräs elämäni suuria kokemuksia. Otin pienellä kamerallani  tämän kuvan Leonardon enkelistä. Tuntui siltä, että en ollut nähnyt koskaan aikaisemmin mitään yhtä kaunista ja täydellistä taideteosta. Katso koko taideteos. Leonardo: annunciation.

Käynnistä Uffizissa alkoi kiinnostukseni renessanssiin, ja se johti Lucia OLavintytär-kirjoihin
http://amnellanna.blogspot.fi/2014/01/anna-amnell-firenzesta-turkuun.html

http://blogisisko.blogspot.fi/2005/11/antiikin-vaikutus-renessanssin.html
ja käy täällä
http://www.virtualuffizi.com/

sunnuntaina, maaliskuuta 22, 2009

Leonardon enkeli

Photo: Anna Amnell

Firenzen Uffizin taidegalleriassa käynti on ollut eräs elämäni suuria kokemuksia. Otin pienellä kamerallani kuvan tästä maalauksesta, Leonardon enkelistä. Tuntui siltä, että en ollut nähnyt koskaan aikaisemmin mitään yhtä kaunista ja täydellistä taideteosta.

Samassa huoneessa vastapäisellä seinällä olivat lisäksi Botticellin maalaukset: Kevät, kauniit olivat varsinkin Floran kasvot ja mekko tai merestä juuri nousseen Venuksen kasvot, jotka ovat tutut nykyihmisille mainoksistakin. Leonardon maalaus edustaa kristillistä aihepiiriä, joka oli vallitsevin renessanssin aikana. Istuimme pitkään tuossa huoneessa mustalla nahalla päällystetyllä matalalla penkillä ja ihailimme noiden maalausten kauneutta.

Ottamani valokuva on osa suurempaa maalausta, joka liittyy tähän päivään. Enkeli Gabriel ilmoittaa Marialle Jeesuksen syntymästä. Maria istuu muurien ympäröimässä puutarhassa Firenzessä. Enkeli pitää kädessään valkoista liljaa, joka on pääsiäiskukka mm Pohjois-Amerikassa. Taustalla näkyy Firenze.

Käynnistä Uffizissa alkoi kiinnostukseni renessanssiin, ja se johti Lucia OLavintytär-kirjoihin
http://amnellanna.blogspot.fi/2014/01/anna-amnell-firenzesta-turkuun.html

Lue myös
Antiikin vaikutus renessanssiin
http://blogisisko.blogspot.fi/2005/11/antiikin-vaikutus-renessanssin.html

http://www.virtualuffizi.com/

torstaina, syyskuuta 07, 2006

Arno-joen uoma

the view from Uffizi, Arno, Florence, Ponte Vecchio

Tämän viikon valokuvatorstain aihe on uoma.

Arno-joki alkaa Apenniinien vuoristosta Falteronan vuorelta 1654 metrin korkeudesta. Se on muovannut itselleen uoman, jonka pituus on 241 kilometriä. Firenzessä Arnon uoman ylittää Michelangelon inspiroima silta Ponte Vecchio.

Olen ottanut tämän kuvan Uffizin gallerian ikkunasta. Klikkaa sitä suuremmaksi. Se on eräs kauneimpia näkymiä, joita voin ajatella. Niagaran uoma on toisella tavalla unohtumaton, mutta siitä minulla ei ole valokuvaa.

maanantaina, marraskuuta 14, 2005

Käsialanäytteet

Anna Amnell, käsiala 1991
Italian-matka -albumista vuodelta 1991. [Italiasta se alkoi, Firenzen lumous ja kiinnostus renessanssiin]


muistiinpanoja


(AA:n kirjoituslipasto/osa erään 1500-luvusta kertovan albumini sivusta)

En kirjoittanut kumpaakaan tekstiä julkiseksi. Tekstatut muistiinpanot nopeasti tehtyjä.

tiistaina, marraskuuta 01, 2005

Antiikin vaikutus renessanssin taiteessa. Aluksi vain marginaali-ilmiö.

Leonardo: Annunciation

Firenzen Uffizin taidegalleriassa käynti on ollut eräs elämäni suuria kokemuksia. Otin pienellä kamerallani kuvan tästä maalauksesta, Leonardon enkelistä. Tuntui siltä, että en ollut nähnyt koskaan aikaisemmin mitään yhtä kaunista ja täydellistä taideteosta. Melkein yhtä kauniita olivat samassa huoneessa vastapäisellä seinällä olevat Botticellin maalaukset: Kevat, varsinkin Floran kasvot ja mekko tai merestä nousseen Venuksen kasvot, jotka ovat tutut nykyihmisille mainoksistakin. Leonardon maalaus edustaa kristillistä aihepiiriä, joka oli vallitsevin renessanssin aikana. Tutumpia ovat kuitenkin juuri nuo antiikin aiheet.

Luin juuri artikkelin, joka muutti minun käsitykseni renessanssin taiteesta. Toisaalta se selitti monia tuntemuksiani. Tarkoitan T.J. Clarkin kirja-arvostelua ” Looking at the Ceiling” .Malcolm Bull: ”The Mirror of the Gods: Classical Mythology in Renaissance Art.” London Review of Books 22.9. 2005, 7-9 tai internetissä.

Clark aloittaa kirja-arvostelun sanomalla, että renessanssin tutkijat eivät tule koskaan antamaan anteeksi Bullille (”--many scholars and lovers of Renaissance art will never forgive him”), joka paljastaa antiikin mytologian todellisen aseman renessanssin taiteessa.

Bull väittää, että antiikin jumalten ja mytologian käyttäminen alkoi groteskina koristetaiteena. Yksityiskodeissa sitä oli työhuoneissa, makuuhuoneissa ja kylpyhuoneissa. Näin naisen silmin renessanssin taide vaikuttaa monesti softpornolta. Ja nyt sanotaan, että sitä se oikeastaan olikin suurelta osaltaan käytännössä.

Renessanssin humanismin vaikutus taiteeseen oli vähäinen ja pinnallinen. Vain harvat taiteilijat (Botticelli) todella tunsivat antiikkia. Antiikin mytologian aiheiden käyttämisessä ei ollut mitään suurta johtavaa ajatusta. Se ei ollut taidehistoriallisesti keskeistä, vaan sitä esiintyi esimerkiksi korujen, lautasten, vapaa-ajan asuntojen ja häälahjojen koristeluna – ja pornografiana. Taiteilija teki sitä, mitä asiakas halusi.

Renessanssin taiteella oli kuitenkin suuri vaikutus myöhempiin aikoihin siinä, että se toi totuuden ja valheen rinnalle kolmannen ulottuvuuden: fantasian, vaihtoehtoiset maailmat. Tämä tuli kuitenkin olemaan pitkään vain pienen eliitin omaisuutta, kuten T.J. Clark esittää.

keskiviikkona, lokakuuta 05, 2005