Kommentti Kemppisen blogiin. Myös kuva lainattu sieltä. Siinä on junanostalgia täydellinen.
Kommenttini: Hidas matkustaminen on katoava ylellisyys.
Rakastan hitaita junia, joissa on leveät pehmeät penkit. Suomessa junamatkat ovat muuttuneet epämiellyttäviksi, sillä vauhti on liian nopea, juna heiluu ja tutisee ja istuimet ovat kovia kopukoita. Kodikkaita junia on vielä entisissä "Itä-Euroopan" maissa kuten Sloveniassa, Tsekissä ja Kroatiassa. Ikkunat voi avata ja ottaa junan pysähtyessä valokuvia kauniista maisemista ja vanhoista arvokkaista rakennuksista.
Yksi syy Agatha Christien kirjojen ja niistä tehtyjen TV-sarjojen suosioonkin on varmasti se, että niissä matkustetaan junalla.
Meillä ei ole ollut koskaan omaa autoa Suomessa asuessa. Joskus vuokraamme auton muutamaksi päiväksi. Taksi on mukavin, jos on huono sää tai pitkä & hankala matka kaupungissa
Torontossa oli vaikeaa tulla toimeen ilman autoa, vaikka siellä oli yllättävän hyvä julkinen liikenne, varsinkin jos asettui asumaan jonkin metroaseman lähelle. Nautimme kuitenkin kovasti autostamme. Se oli suuri farmariauto, johon pitkäsääriset lapsemmekin mahtuivat ja teimme joka kesä teini- ja yliopistoikäisten lastemme kanssa telttailumatkoja ympäri Yhdysvaltoja, tutkien sen kaunista maaseutua ja suurkaupunkeja. Maaseudulla nukuimme osavaltioiden ja liittovaltion leirintäalueilla, jotka olivat turvallisia ja kauniilla paikoilla. Teimme myös yhden Eurorail-matkan Euroopan junilla.
