perjantaina, heinäkuuta 11, 2014

Black and white toile de jouy

toile de jouy


Photo Friday: Black & white toile de jouy fabric at the fleamarket in Helsinki. Photo: Anna Amnell
Mustavalkoinen maisemakangas

torstaina, heinäkuuta 10, 2014

Luovuus ja sairastaminen


On kummallista, kuinka luovuus ja sairastuminen liittyvät yhteen. Aloin taas jatkaa uutta kirjaa, ensin sanelemalla pieniä pätkiä Dragon Dictatationilla sähköpostiin, josta ne voi koota välillä yhteen, sitten pitempiä jaksoja suoraan tietokoneelle. Juttua alkaa ryöpytä. Mutta nyt kuume nousi.

keskiviikkona, heinäkuuta 09, 2014

Helteellä

IMG_0017

Kun tuuletusikkunat ovat auki erkkerin toisessa sivussa, siihen tarvitaan näkösuoja, koska sillä puolella ei ole näkösuojana puuta. Punottu verhonpidike pitää valoverhon lempeästi paikallaan. Toisella puolen on lehmuksen lisäksi näkösuojana paksu valkoinen pöytäliina, jonka ensisijainen tehtävä on estää näin helteellä auringonpaahde iltapäivällä. En halua laitella monimutkaisia kalliita rullaverhoja joka paikkaan.

Kun ikkunat ovat korkeita, verhojen siirtely sujuu koko asunnossa kätevästi ylimääräisellä pitkällä verhotangolla, jonka päässä on sileä kullanvärinen pallo. Ei tarvetta verhojen riuhtomiseen eikä ylimääiräisiin kalliisiin verhokeppeihin, jotka asetettaiisin kuhunkin ikkunaan. 20 vuotta asunnossa, jossa oli paljon korkeita ikkunoita, opetti säästäväiseksi, suurin osa verhoistamme on ollut aina kotoisin kirpputorilta. Nämä kallit pitsiverhot ostin kaupasta. Ne ovat käytännölliset, ne läpäisevät valoa, ovat näkösuoja, ja ne voi pestä pesukoneen hienopesuohjelmalla ja ripustaa heti ikkunaan. Vaikka asumme yläkerrassa, kadulta nousee paljon pölyä, ja verhot täytyy pestä usein. Pidän verhojen kuvioista. Verhot on tehty Turkissa, mutta niiden kuviomalli on Viktorian ajan Englannista.

  IMG_0005

tiistaina, heinäkuuta 08, 2014

Körttipuvun juuret 1600-luvun Pariisin muodissa

IMG_2533


YLE kertoi: "Naisten körttipuku oli alunperin 1600-luvun Pariisin muotihuoneista lähtöisin oleva vaate, joka saavutti suosiota muun muassa Pietarissa. Suomeen asu rantautui noin vuosisadan myöhemmin, jolloin se ei enää ollut muotivaate vaan rahvaan asu. Herännäisyyden tunnusasuksi se muotoutui 1800-luvun loppupuolella, kun herännäisväki ei mielinyt omaksua säätyläisten koristeellisempaa pukeutumistyyliä."   

Ötökkä kuuluu kesään

Kesän ötökkä

Makrotex-linky 8: Ötökkä