60 puuta kaadetaan Kaivopuistossa

60 puuta kaadetaan Kaivopuistossa
Originally uploaded by amnellanna
Kaivopuiston Ison puistotien 170 vuotta vanhat lehmukset ja jalavat uusitaan. Yhdellä kertaa kaadetaan 60 liian vanhaa ja vaaralliseksi käynyttä puuta Kaivohuoneen ja Ison puistotien väliltä ja seuraavana keväänä puut Kaivohuoneen ja Kaivopuiston rannan väliltä. Kaataminen alkaa maanantaina.

Tilalle istutetaan 5-7 metriä korkeita lehmuksia. uudistaminen kestää yhteensä kaksi vuotta. Puistossa olevan informaation mukaan puistotien tilalle tulee kivetty leveä tie.

Joukko helsinkiläisiä oli tänään Kaivopuistossa hyvästelemässä tutut puut. Monet ottivat valokuvia.

Uskon, että minulle tulee ikävä vanhaa puistotietä. Puistossa olevan informaatiotaulun kuva vaikutti minusta kylmältä kivikaupungin paraatikadulta. HBL:n mukaan kuitenkin osa tiestä tulee 1800-luvun tyyliin soratieksi. Toivotaan näin.

Monille helsinkiläisille Kaivopuisto on paikka, jossa voi olla lähellä luontoa, puita ja merta. Sen kauneus on ollut lisäarvo. Mieheni juoksee joka toinen päivä Kaivopuistossa. Maisema muuttuu.

Diana-puistossa vanha kodikas puisto muutettiin elottomaksi kiviaukioksi, jossa ei ole varjoa kesällä puistossa istuville, sillä puut on kaadettu.

Näistä uudistuksista puuttuu kauneus ja viihtyisyys, jota oli vanhassa Diana-puistossa ja jota on ehdottomasti ollut Kaivopuiston Isossa puistotiessä.

Klikkaa kuvaa ja käy katsomassa kuvat, joita otin tänään. Voit katsoa ne suuremmassa koossa siellä.

Tee jäähyväiskävely Isolla puistotiellä.
Lue lisää HBL:stä

John McCain ja Barack Obama: 1. vaaliväittely

Koska Hillary Clinton oli minun ykkösehdokkaani USA:n presidentiksi, en ole perehtynyt aikaisemmin McCainin ja Obaman ajatuksiin. Vaikutelmia heidän 1. vaaliväittelystään, jonka näin sattumalta äsken CNN:stä:

Hämmästyin ensinnäkin sitä, miten laaja kokemus John McCainillä on sotataidon ja politiikan alueella. Hän puhuu yllättävän yksinkertaista kieltä, vaikka on yläluokkaa - isä ja isoisä olivat amiraaleja. Hän luettelee saavutuksiaan politiikassa ja käyttää tehokeinona toistoa, esimerkiksi sanomalla uudestaan ja uudestaan "Senaattori Obama ei ymmärrä tätä asiaa" - mikä kuulostaa äärimmäisen röyhkeältä eurooppalaisen korvissa. Mutta amerikkalaisilla on tuollainen tapa, ja monet heistä taitavat ihailla sitä.


Barack Obama on erittäin miellyttävä, puhuu kaunista kieltä, on hyvin käyttäytyvä ja perehtynyt hyvin kampanjakysymyksiin. Obama on hienostunut ja hillitty eleissään, ilmeissään ja puhetyylissään sekä pukeutumisessaan solmiota myöten.
Miten tavallinen amerikkalainen kestää sen, että tämä amerikanafrikkalainen nuori mies on suurin piirtein kaikessa loistavampi kuin perusamerikkalainen McCain? Koituvatko Obaman hyvät ominaisuudet hänen tappiokseen?

En ole amerikkalainen, mutta nämä ajatukset tulivat mieleeni sen perusteella, mitä tiedän omien kokemusteni ja havintojeni perusteella amerikkalaisista.

Tulee olemaan hyvin kiinnostavaa nähdä, millaisia ovat seuraavat väittelyt. Vaikka pidän Obamaa lahjakkaampana, luulen että McCain tulee voittamaan presidentinvaalit kokemuksensa ja (harkitun) kansanomaisuutensa vuoksi. Nykyisen tilanteen perusteella - pankkikriisi ja Irakin epäsuosittu sota - demokraattien pitäisi olla jo huomattavassa johdossa. Mutta näin ei ole.
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/McCain+ja+Obama+tiukasti+tasoissa/1135239311325?ref=rss

Obamassa on se vika, että hän on liian älykäs, liian sivistynyt ja viileän hienostunut, liian täydellinen. Tuo kaikki ärsyttänee tavallisia amerikalaisia varsinkin sen vuoksi, kun Obama on musta.

Väiteltiin taloudesta ja poltiikasta (YLE)

Musiikin salaisuus

"En ymmärtänyt musiikista mitään. Mutta siinä juuri piilee musiikin salaisuus: ei sitä tarvitsekaan ymmärtää, sen voi antaa vain tuntua".
Musiikkitieteen professori Eero Tarasti siitä, mitä musiikki merkitsi hänelle 12-vuotiaana. HS 26.9.2008

Enkeleille vai ihmisille?

 

the extraordinary (click the photo to see it in a larger size)

Mikähän on ollut mielessä arkkitehdilla, kun hän on suunnitellut mosaiikkikuvan korkealle Aleksanterinkadun varrella olevan talon päätyyn? Siitä saa juuri ja juuri selvää, kun katsoo pää kallellaan. Onko mahdollista, että vastapäisessä talossa asui joku, joka sai sitä sitten katsella ikään kuin ikiomana taulunaan? Vai olisiko tämä jäännettä keskiajan tavasta laittaa ylös korkeuksiin kirkkojen torneihin veistoksia ja korkokuvia enkelten katseltaviksi?

Miten eteenpäin?

Helsingin palolaitoksen torni edustakoon kaikkia niitä konkreettisia toimenpiteitä, joita voidaan tehdä, jotta epätoivo ja väkivalta eivät pääsisi leviämään Suomessa. Mutta mitä muuta voi tehdä? Ehkä tarvitaan uusia opastajia nuorille.