sunnuntaina, toukokuuta 15, 2011

Suomi -fanit

Jännitys kasvaa.
Suomi-Ruotsi
6 -1 . Onko tämä elokuva vai totta! Tämä on totta! Kiitos valmentajalle ja pelaajille!







Nuoriso meni hetkeksi ulos, sillä Runeberginkadulta kuuluu auton torvien tööttääminen ja  voitonjuhlinta. Mutta huomenna on työpäivä, vaikka nuoret pelaajat toivoivat TV-haastattelussa, että presidentti järjestäisi yleisen vapaapäivän.:)

Suomi voitti jääkiekon maailmanmestaruuden 2011!
Finland is the worldchampion in icehockey 2011!


Helsinki celebrates Photo:Joonas Heiskanen

Tuore kuvahaku  Googlesta esim "maailmanmestaruus jääkiekko". Iloisia nuoria ihmisiä löytyy.

Taidetta kaupungilla


art in Helsinki, originally uploaded by Anna Amnell.


Tilataidetta Lönnrotinkadulla.
paidat naruilla kuin Etelä-Euroopassa

Vanhan kirkon puisto


Vanhan kirkon puisto, originally uploaded by Anna Amnell.
Kevät on muuttanut muutamassa päivässä Vanhan kirkon puiston.
Klikkaa kuvaa ja katso se Flickrissä suurempana.

Kaupungissa tämäkin

Pääkaupungin rauhaa.

Kirkko Amerikassa ja Suomessa


Kuvassa vanhoja kolehtihaaveja Helsingin Johanneksen kirkossa

Kommentti Kemppisen blogissa, jossa kirjoitetaan kilpailusta, jota esiintyy myös kirkkojen toiminnassa.

Kirkot kilpailevat keskenään Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Se luo aktiivisuutta ja viihtyvyyttä. Mutta sillä on myöskin varjopuolensa.

Raha näyttelee keskeistä osaa kirkon toiminnassa. Tilaisuudet arvioidaan sen mukaan, kuinka paljon ne tuottavat rahaa. Rikkaat kirkon jäsenet saavat arvostusta ja vaikutusvaltaa, koska lahjoittavat enemmän kuin muut.

Kirkolle saatetaan antaa miljoonalahjoittajan nimi, ja lahjoittajien nimiä laitetaan kirkonpenkkeihin, lasimaalauksiin, seinätiileihin ja virsikirjoihin.

Koska työntekijöitä on vähän, usein vain yksi, kirkon jäsenten on osallistuttava kirkon työhön. Töillä on taipumus kasaantua muutamille, ja hyperaktiiviset henkilöt kokoavat töitä itselleen, vaikka eivät ole aina sopivia kirkon keskeisiksi vaikuttajiksi.

Suomessa kirkon kustannukset jakaantuvat tasapuolisesti kaikille jäsenille. Toiminta on paljon monipuolisempaa kuin Amerikassa.

Kirkko palvelee kaikkia Suomessa asuvia tai täällä vierailevia henkilöitä, riippumatta siitä, ovatko he kirkon tai edes minkään uskontokunnan jäseniä. Meikäläinen systeemi on lempeä "kuluttajalle".

lauantaina, toukokuuta 14, 2011

Kommentti: lapsuus kehitysmaissa ja länsimaissa


Nokipoika, eräs lapsityövoiman kauheimpia ilmiöitä. Lapsena luulin, että nokipoika kiipesi iloisesti katolle ja nuohosi sieltä savupiipun niin kuin olin nähnyt nuohoojien tekevän. En tiennyt, että pienet pojat
kiipesivät takasta ylös savupiippuun ja nuohosivat piipun omalla ruumiillaan. Children. A Pictorial Archive from Nineteenth Century Sources. Crafton/Dover

Kommentti Kemppisen blogiin

Vastustan lapsityövoiman käyttöä kehitysmaissa, mutta saatan olla siinä väärässä.

Jotkut perheet tekevät yhdessä työtä. Ihmissuhteet ratkaisevat silloin, onko lapsi onnellinen. Eikö mattojen tekeminen ole kulttuuria, josta ylpeillään?

Laitetaanhan lapset soittotunneille ja oppimaan jääkiekkoa ja tennistä alle kouluikäisinä - teipataan tennismaila kiinni käteen taaperolle (Agassi), pakotetaan harjoittelemaan tuntikaudet.

Länsimaiden lapsiin kohdistetaan valtava mainonta, jolla heistä tehdään pieniä aikuisia, kuluttajia ja riistetään heiltä viaton lapsuus, jossa leikitään, ollaan lapsia. Vanhemmat ja yhteiskunta korvaavat usein rahalla ja tavaralla rakkauden ja huolenpidon, jota lapsi ja teini-ikäinen, myös nuori aikuinen tarvitsisi.

Eräällä luennolla kerrottiin, että kehitysmaan 8-vuotias saattaa pitää pikkusisarukset hengissä ansioittensa avulla. Onko sille tilanteelle todellista vaihtoehtoa?

Ovatko länsimaiden lapset onnellisempia kuin kehitysmaiden lapset? Onko todellisuudessa kysymys hyvyydestä ja pahuudesta, siitä miten kohtelemme lapsia siinä historiallisessa tilanteessa ja kulttuurissa, johon olemme syntyneet?

Huom: En kannata sitä, että kehitysmaat museoidaan turistien nähtävyydeksi, ihmisoikeudet unohdetaan, tyttöjä ei kouluteta.

Lisäys: Seuraavana päivänä Helsingin Sanomat kirjoittaa "Lasten urheilusta on tullut armotonta. Lahjakkuudet seulotaan yhä nuoremmista." (A3).  Viitataan koko aukeaman artikkeliin sivuilla D4-D5.

"Kykyjen seulominen voi olla liian aikaista, vaikka lapsi olisi jo 13-14 -vuotias, sanoo kanadalainen liikuntatieteen professori  Jean Côté, joka on tutkinut huippu-urheilijoiden harjoittelua lapsina."
Päivi Ängeslevä: "Takana loistava urheilu-ura" - HS 15.5.2011 Sunnuntai D4-D5.