Näytetään osuvuuden mukaan lajitellut viestit haulle runebergin koti. Lajittele päivämäärän mukaan Näytä kaikki viestit
Näytetään osuvuuden mukaan lajitellut viestit haulle runebergin koti. Lajittele päivämäärän mukaan Näytä kaikki viestit

tiistaina, elokuuta 26, 2008

Porvoo: Runebergin koti -museo



Porvoolaisia koululaisia ja taustalla kansallisrunoilijan koti . J.L. Runeberg asui tässä Porvoon empirekaupunginosassa sijaitsevassa talossa neljännesvuosisadan. Pihapiiri ja talon sisustus biedermeier-huonekaluineen ja huonekasveineen kertovat 1850-luvun elämäntyylistä. Erityistä on se, että se on runoilijan koti, jossa on laaja kirjasto. Se kertoo myös perheenisän ja poikien metsästysharrastuksesta. Metsästysretkellä Runeberg halvaantui ja vietti vuosikaudet vuoteessa. Koti kertoo myös Fredrika Runebergista, runoilijan vaimosta.

Valokuvani ovat talosta, pihapiiristä ja puutarhasta. Tutustu perheen elämään ja kotiin Runeberg.netin sivuilla. Valitse kohta "Tutustu kotiin" ja klikkkaa pohjapiirustuksessa olevia huoneita.

609runebergin-portti

Portti Runebergin kotiin.

623


Kotimuseo kadulta katsottuna

613

Pihalla
612

Kuisti

610

Runebergin kodin piha

617

Pihapiirin tunnelma tuo mieleen lapsuuden niille, jotka ovat asuneet suomalaisessa puutalokaupungissa.

611 Runebergin puutarha

Runebergien puutarha

Mitä Runeberg merkitsee suomenkieliselle savolaissyntyiselle ihmiselle? Runeberg "Lähteellä"

Kotiliedessä ollut artikkelini 1800-luvun tyylistä eli Viktorian tyylistä.

keskiviikkona, helmikuuta 04, 2015

Samalla tontilla Runebergin kanssa



Iso Roobertinkatu 17-19 (Klikkaa kuvaa suuremmaksi)
Asuin ensimmäisenä opiskeluvuonna Iso Roobertinkadulla varatuomariperheen alivuokralaisena pienessä palvelijanhuoneessa. Olin tietämätön siitä, että huoneeni ikkunasta näkyvällä sisäpihalla oli ollut 1800-luvulla pieni puutalo, jossa asui alivuokralaisina kolme opiskelijapoikaa, joista kuullaan vieläkin:

"Runebergin ensimmäinen asunto [vuonna 1828] oli pienessä puutalossa, joka sijaitsi pihan puolella Iso-Roobertinkatu 17:ssä. Talon omisti kirvesmies Bergman. Kolmen huoneen asunnossa asui samaan aikaan Fredrik Cygnaeus ja joitakin viikkoja myös J. W.  Snellman ennen lähtöään kotiopettajaksi Vihtiin. Iso-Robertinkadulla Runeberg kirjoitti muun muassa runot "Saarijärven Paavo" ja "Tuli tyttö luota armahansa". (runeberg.net)

Tästä talosta on kirjoittanut talohistorian Tero Halonen, joka on filosofian tohtori ja historiantutkija Helsingin yliopistossa. Kirjan alkuosassa sivuilla 1-16 Halonenkertoo ajasta en nen nykyistä taloa. Siitä selviäää, että Runeberg oli tuolloin jo filosofian kandidaaatti. Kirjassa on arvokas kuvitus, kyös yksityiskohtia täst Gustaf Estlanderin suuunnittelemasta Jugend-talosta.

Minuakin pyydettiin muistelemaan. Opin kirjasta, että opiskeluaikanani helsinkiläiset pitivät rasitteena ja ikävänä velvollisuutena opiskelijavuokralaisten pitämistä.Pakko oli, kun oli niin vähän asuntoja.


Ks kirjan tiedot
https://www.finna.fi/Record/jykdok.1267740?lng=en-gb

Lue myös kotisivublogini  suosituin kirjoitus:
Runebergin "Sua lähde kaunis katselen" koulussa kuorossa laulettuna on eräs eräs kauneimpia lapsuusmuistojani. Sekä sanat että sävel koskettivat minua niin syvältä, että piti pinnistää, ettei tullut kyynel silmään.
En varmaankaan tiennyt, kuka laulun oli kirjoittanut. Sen kirjoittaja oli minulle samanlainen kuin minäkin: hänellä oli lähde, ja minullakin oli lähde.
Minun mummmoni laittoi aina puhtaan esiliinan, kun lähdettiin lähteelle... lue lisää

Runebergin kotimuseo Porvoossa (kuviani ja selostus)

lauantaina, tammikuuta 14, 2012

Puutaloja: Porvoo, Helsinki

Runebergin kotimuseo


1800-luvun puutalon pihoineen voi nähdä vaikkapa Porvoossa Runebergin kotimuseossa (kuvat suurempina, myös Flickrissä). Helsingin monumentaalisten rakennusten suunnittelija Carl Ludvig Engel asui sen ajan Helsingille tyypillisessä puutalossa Bulevardilla.  


Engelin itsensä suunnittelemassa talossa oli kymmenen huonetta, kaksi eteisaulaa ja sen ajan mukaan ajatellen moderni keittiö. Talossa oli yhdeksän kaakeliuunia. (Annika Hällsten: Engel fick elva år i eget hus. HBL/Kultur & nöje 14.2011)


Kirjassani "Aurora ja Pietarin serkut" Aurora asuu Amerikasta tultuaan tätinsä luona Bulevardilla puutalossa Riikinkukon korttelissa Yrjönkadun ja Bulevardin kulmassa:


"Ratsumestari Kasimir Friskin ja hänen vaimonsa Sofian koti oli komea yksikerroksinen puutalo Helsingissä Bulevardin varrella. Talossa oli tukeva kivijalka ja oveton julkisivu, jossa oli kahdeksanruutuiset ikkunat. Tonttia ympäröivä korkea lankkuaita oli maalattu samalla mantelinsävyisellä valkealla värillä kuin talokin.


Sisään käytiin pihan puolelta, ja aidassa oli kaksi porttia, kapea portti, joka oli kuin pieni ovi ja joka voitiin lukita painavalla rauta-avaimella, ja leveä kaksoisportti, joka avattiin aina, kun joku oli tulossa hevosella pihaan asti. Iso portti natisi ja kolisi, kun Jenny avasi sen selkoselälleen.


Paraatioven edessä oli iso lasiveranta, ja pihan puolella oli useita punamullalla siveltyjä ulkorakennuksia, huolellisesti hoidettu puutarha lepotuoleineen ja puutarhakeinuineen sekä suippokattoinen huvimaja."

Sukulaismies houkuttelee Friskejä myymään puutalon ja muuttamaan kerrostaloon. Niitä rakennettiin runsaasti Bulevardin ja Kampin seudulle 1900-luvun alussa. Kirjani Eero Erkko (kuvitteellinen henkilö) on eräs näitä 1900-luvun alun tarmokkaita rakennusmestareita, jotka rakensivat ja myös suunnittelivat itse kerrostaloja Helsinkiin.

--
– Mitenkäs setä voi? kysyi Eero Erkkola.
– Säästä riippuen, säästä riippuen, sanoi ratsumestari Frisk.
– No, onkos setä nyt ajatellut sitä minun ehdotustani? Rakennettaisiin tähän oikein komia kivitalo: Vedet tulis ja menis, balkongilta näkis yli kaupungin. Vesiklosettikin kuohuis kuin Imatra.
– Mutta missä me se aika asuttaisiin? puuttui Sofia-täti keskusteluun.
– Entäs jos menisitte Saksaan kylpylään? Ehdotti Elli-täti.
– Tai Krimille, tuumi Kasimir-setä.
– Onhan minulla valmiina monta uutta taloa, voisitte muuttaa vaikka heti, ehdotti Eero Erkkola. 
– Sitten ei olisikaan enää tätä taloa, sanoi Aurora haikeana.
– Siihen se vie, vanha väistyy, uusi tulee sijalle, sanoi Kasimir-setä. "


Vuonna 1912 samalle paikalle kohosi Riikinkukon kortteliin Sigurd Frosteruksen suunnittelema kivitalo: Bulevardi 3 

Otteet kirjastani Aurora ja Pietarin serkut. 1993 Kirjapaja (kirjoitettu nimellä Pirkko Pekkarinen)



(Suomen vanhin asuinkerrostalo on Suomenlinna C54 eli Nooakin arkki, jossa olen itsekin asunut  yli kaksi vuotta siihen aikaan.)