Ruoholahden villat

Ruoholahden puutaloja Kuva: Amnell Family Photos
https://www.hs.fi/koti/art-2000002750425.html

Iisalmen kirkonkylän kansakoulu 140 vuotta

This wooden building was the first permant school (1877) in Iisalmi area, Finland. Before that the teacher held school for several weeks in different areas at the farms

Iisalmen kirkonkylään perustettiin koulu vuonna 1877. Vasta seuraavana vuonna perustettiin Iisalmen kaupunkiin koulu. Rakennuksen keskiosan oli rakennuttanut lukkari Hahl. Siihen rakennettiin sivuosat, joissa oli kummassakin luokka. Keskiosasta tuli johtajaopettajan asunto. Tätä ennen oli ollut vain kiertokouluja.

Katso hakusanoilla löytyvät muut kirjoitukset.

Iisalmen seudun ensimmäisen koulun 
Kirkonkylän koulun perustamisen 140-vuotisjuhla
13.8.2017 ALKAEN KLO 13
KIRKONSALMEN KIVIKOULULLA (Koulutie 4)

 Muita kuvia https://www.flickr.com/…/amnellanna/albums/72157624708078620

Ensimmäinen Iisalmen kirkonkylän kansakoulu Kirkonsalmelta päin kuvattuna. Tämä kaunis rakennus purettiin 1960-luvulla, ja tilalle rakennettiin uusi talo,



Kivikoulu 40-luvulla sota-aikana ja pitkäaikaisen johtajaopettajan Aaro Pekkarisen lapset Tuulikki, Kaija, Erkki ja Matti (joka otti vuonna 1988 perheensä kanssa käyttöön äitinsä opettaja Lempi Aurora Pekkarisen tyttönimen Amnell.)



Kivikoulu (1930) , 87 vuotta
Myöhemmin samalle laajalle tontille rakennettiin tämän kauniin puurakennuksen lisäksi "uusi koulu", kivirakennus (1930).
Tämä rakennus on hellyydellä kunnostettu Kivikouluthdistyksen toimesta.

Iisalmen Kirkonkylän koulun perustamisen 140-vuotisjuhla

Iisalmen seudun ensimmäisen koulun
Kirkonkylän koulun perustamisen 140-vuotisjuhla
13.8.2017 ALKAEN KLO 13
KIRKONSALMEN KIVIKOULULLA (Koulutie 4)
Juhlassa julkistetaan Kivikoulun historiikki
Keltainen koululaukku
Kahvitarjoilu
TERVETULOa!

Katso Kari Jalkasen kuvat Kivikoulun kunnostamisesta!
https://karijalkanen.kuvat.fi/kuvat/Pro+Kirkonkylän+koulu++su+25.9.2011+Iisalmi/

Makrotex: Puinen. Wooden houses

Rakastan puutaloja. Kuvassa kouluaikojeni kaupungin Iisalmen punaiseksi maalattuja puurakennuksia.  Yllä vasemmalla mieheni veljen tekemä koirankoppi, jossa emännöi aikoinaan mäyräkoira Netta.




Tuttu ikkuna. Tässä talossa asui kotiväkeni siihen aikaan, kun olin opiskelija ja pienten lasten äiti. Tämä oli vanhimman lapseni mummola. Pihassa kasvoi kukkia, ja pihapiirissä oli punainen aitta, josta on yllä monta kuvaa. Uimaranta oli vieressä, samoin siihen aikaan puutalossa sijainnut kaupunginkirjasto. Lisää kuvia Flickrin kansiossa, myös kauniista uimalan pukuhuonerakennuksesta.

yli 250 puutaloa Flickrin Puutalot-kansiossani

Klikkaa myös hakusanoa.:)
Onneksi ihan kaikkia puutaloja ei tuhottu.




Kirjailijatalo "Villa Kivi", Helsinki




Puutaloromantiikkaa Suomenlinnassa. Asuin Suomenlinnassa kaksi ja puoli vuotta.

Tämän viikon teema: puinen (Pieni lintu -blogissa lisää kuvia aiheesta 'puinen')

Puutaloja Iisalmessa

Savonkatu-Rantakatu, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Vanhan kirjaston kortteli vastapäätä vesitornia ja uimarantaa, lasten paratiisia, jossa on hieno pukuhuonepaviljonki.
Ylärivillä on entinen kirjasto. Se oli kouluaikoina toinen kotini. Sisään mennessä oikealla oli lastenosasto,suoraan oikealla suuri kirjastosali, jossa oli kaunokirjallisuutta ja vasemmalla huone, jossa oli tietokirjallisuus ja lukusali.

Aikaisemmin tehty mosaiikkini Iisalmi talvella

Värikollaasi 151: Vadelma

Terveisiä Savosta!

Värikollaasit 151-vadelma

Helsingin puutaloja

003, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Kirurginen sairaala , 1800luvun lopulla valmistunut rakennus.
Rakastan puutaloja nähtävästi siitä syystä, kun asuin koko lapsuuteni ja kouluvuodet puutaloissa ja Helsingissäkin pari vuotta vanhassa dachassa Huopalahdessa. Puutaloja-kansioni Flickrissä.

Puutalokaupunki Rauma

IMG_1252, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Katso kuvani Rauman puutaloista. Hellekesän 2011 saalis. Muutamat kuvat vinoja, otettu vuokraamamme ilmastoidun auton ikkunasta. :)
Klikkaa hakusanaa Rauma, jotta näet aikaisemmat kuvani Raumasta.
Rauma museum, museokuvat

Vanha kaunis Iisalmi 1

Savonkatu 2:n kauniit ikkunat

Asuin koko kouluajan Iisalmessa. Se oli oli siihen aikaan kaunis puutalokaupunki, jossa oli noin 2000 asukasta. Pääkatu vei rautatieasemalta kaupungin halki vesitornille ja järvenrantaan. Me asuimme yleensä pääkadun varrella tai sen vieressä olevissa kortteleissa. Talot olivat enimmäkseen yksikerroksisia ja vaaleaksi maalattuja. Useimmilla perheillä oli huoneen ja keittiön asunto, mutta huoneet olivat hyvin suuria ja korkeita. Meillä oli aina iso keittiö, vähän samaa tyyliä kuin Carl Larssonin Keittiö-maalauksessa. Sen ajan perheiden tyyliä oli, että isä istui kamarissa radion ääressä ja äiti puuhasi keittiössä, jonne myös hänen naisystävänsä tulivat rupattelemaan. Keittiön pöydän ääressä tekivät lapset läksynsä. Minä luin ylioppilaskirjoituksiin keittiössä matalalla jakkaralla istuen selkä lämpimään hellanmuuriin nojaten.



Iisalmen laivarannan kioski on jäljellä

Opiskeluvuosieni aikana vanha Iisalmi katosi melkein kokonaan. Hyvin lyhyessä ajassa puutalot hajotettiin ja niiden tilalle rakennettiin tiilitaloja. Sama tapahtui Iisalmen kirkonkylässä. Kuuntelin järkyttyneenä, kun anoppini kertoi puhelimessa, että kartanomainen kansakoulu purettiin, ja vanhat tavarat vietiin sieltä kaatopaikalle. Onneksi kirkonkylän puolelta pelastettiin "Brofeltin pappila" Helsinkiin Seurasaareen.



Kuvasssa entinen tyttölyseoni

Jännitän sitä, milloin puretaan Wivi Lönnin suunnittelema kaunis koulurakennus. Sen eteen on jo isutettu puita, jotka peittävät hienon jugend-julkisivun. Ehdin ottaa valokuvan ennen sitä.

Olen nähnyt nettikeskusteluista, että monet entiset ja nykyiset iisalmelaiset surevat sitä, että vanha kaunis rakennuskulttuuri tuhottiin. Minä elän ainakin mielessäni edelleen siinä kauniissa Iisalmessa, joka oli ennen. Olisipa säästetty edes muutama kortteli. Iisalmen Sanomat julkaisee viikkoliitteessään Salmettaressa kuvia vanhasta Iisalmesta, ja lukijat lähettävät muistojaan kadonneesta kaupungista. Asuimme useissa taloissa, mutta vain yksi niistä on jäljellä, ja se on täysin muuttunut.



Savonkatu 2, kauniisti korjattu talo, mutta talon pihan puoli on täysin muutettu.

Kotiväkeni asui vuokralla tässä talossa siihen aikaan, kun olin jo opiskelija ja asuin Helsingissä. Asuimme talon keskiosassa, joka näkyy kuvassa oikealla. Kuvassa olevan suuren ikkunan paikalla oli syvennys, jossa oli keittiön ikkuna. Keittiössä oli iso ruokakomero, kuin huone, jonka hyllyt notkuivat ruokaa joulunaikaan. Ruokakomeron ikkuna oli niin iso, että pikkusiskoni meni siitä kerran oppikouluaikana sisälle, kun tuli myöhään kotiin. Alakerrassa oli  kaksi huonetta ja keittiö. Yksi huone oli yläkerrassa. Sitä vuokrattiin koululaisille paitsi kesällä, jolloin se oli sisarteni huone ja me olin mieheni ja lasteni kanssa kesälomalla Iisalmessa.



Kun menin naimisiin, olimme koko perhe lomalla myös tässä talossa ja nukuimme toisinaan kuvakollaasissa näkyvässä punaisessa hirsiaitassa. Pihalla oli kullakin vuokralaisella kasvimaa ja marjapensaita. Kamarin ja tyttöjen huoneen ikkunoista näkyy uimaranta ja uimala. Äitini kävi aamuisin uimassa järvessä jäiden tuloon asti.

Kuvia: Iisalmi eri vuodenaikoina kansiot
Puutaloja Iisalmessa, Porvoossa, Turussa, Helsingissä, Raumalla jne
Iisalmen uimala

Iisalmen Tyttölyseo -kansio (vanha Jugend-rakennus)

Iisalmen kirkonkylän kansakoulu (purettu)

Iisalmi talvella (37 kuvaa)
Lue myös Kun koti kävi ahtaaksi.

Huom! Iisalmen kirkonkylän entisen kansakoulun 1930 valmistunut lisärakennus, "kivikoulu", on pelastettu!
Katso Kari Jalkasen kuvat! Iisalmen kirkonkylän koulu (=kivikoulu)
Ja täällä Idyllinen Iisalmi uudessa paikassa.

Haagan puutalot

Wooden villa in Haaga, Helsinki, a photo by Brin d'Acier on Flickr.

Wooden villa in Haaga, Helsinki
drawing: Matti Amnell

Loppukirjaimet 008 : 'kuisti'

Turkulainen puutalo, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Turkulaisen puutalon kuisti on kuin huone talon edessä. Meillä kotona oli kesäisin kuistin ikkunalaudoilla kukkia, usein verenpisara.

Loppukirjaimet TI, haaste 008, kirjaimet

Jono, rivi, pino, sikin sokin

Uudet lehmukset jonossa peräkkäin Kaivopuistossa



Kaunis rivi puutaloja Raumalla




Kirjapino




Puutarha-aiheiset astiani ovat taas kaapissa sikin sokin.
1-2-3-4 Kuvaa
Entinen Kaivopuiston puistotie, jossa oli suuret lehmukset ja uusi

Iisalmen Kirkonkylän kansakoulu ja muut puretut talot

Iisalmi Kirkonkylän koulu, originally uploaded by Anna Amnell.

Iisalmelainen Salmetar on julkaissut viime aikoina kirjoituksia vanhasta jo kadonneesta Iisalmesta, viimeksi entisestä Iisalmen kirkonkylän koulusta. Tämä talo on tuttu, sillä siinä mieheni vietti lapsuutensa ja kouluvuotensa.

Rakennus tuli tutuksi minullekin jo seurusteluaikoina, kun olin vieraana mieheni kodissa, joka sijaitsi rakennuksen keskiosassa. Isän luokkaan pääsi isän työhuoneesta ja äidin luokkaan keittiöstä.

Keskiosa vaikuttaa pieneltä, mutta johtajaopettajan virka-asuntoon kuului neljä huonetta ja keittiö, suuri sali, ruokasali/lastenhuone/perheen koululaisten huone, tilava makuuhuone ja työhuone sekä kaksi suurta lasiverantaa.

Vanha Iisalmi kiinnostaa, joten päätin tilata Salmettaren.
Katso koko kansio

klikkaa hakusanaa 'Iisalmi'
Kuviani Iisalmesta eri vuodenaikoina
(Paikalla sijaitsee nykyään Kirkonsalmen koulu)

Huom! Samassa pihassa oleva Kivikoulu on säilynyt ja remontoitu.
Ks. Kari Jalkasen kuvat Iisalmen kirkonkylän koulu (= kivikoulu)

Puutalot

Turkulainen puutalo

Olen asunut suuren osan elämästäni puutaloissa. Kai siitä syystä olen kiintynyht niihin.
Täällä joukko puutaloja

Iisalmi, Kuopio, Turku, Helsinki, Rauma, Porvoo..

Helsingissä puutaloja vielä 2010-luvulla

Ratakatu, Helsinki, originally uploaded by Anna Amnell.

Helsingissä näkee siellä täällä puutaloja. Kuvassa oleva talo on Merimiehenkadun (Ratakadun jatkeen)  ja Fredrikinkadun kulmassa.

HBL kertoo tänään 18.1.2012, että viimeisiä puutaloja ryhdytään vihdoinkin suojelemaan. (Nina Weckström: Spillror från förr får framtid.) Lehdessä on kuva kolmesta talosta: Jääkärinkatu 6b sisäpihalla, Kasarminkatu 20 samoin sisäpihalla ja Merimiehenkatu 10:n pieni puutalo, joka on kadun puolella. Lisäksi mainitaan Tehtaankatu 19, Merimiehenkatu 19 ja Laivanvarustajankatu 9.

Olen merkinnyt yllä olevaan kuvaan, että talo olisi Ratakadulla, mutta tuo Rikospoliisin talo on nähtävästi jo Merimiehenkatua. Se on suojattu jo aikaisemmin, samoin kuin Kalevankadun puutalot ja Ruiskumestarin talo Kristianinkadulla.

Nämä talot ovat kovin tuttuja, sillä kouluvuosieni Iisalmikin oli kaunis puutalokaupunki ja olen asunut Helsingissä ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien joko Punavuoressa tai sen lähikaupunginosissa.

Olen asunut lapsuuteni ja kouluvuoteni aina puutaloissa ja Helsingissäkin pari vuotta puutalossa, nimittäin Huopalahdessa venäläisessä dachassa, joka oli tuotu sinne Kaivopuistosta.

Entinen TV:n "Kotikatu" ja minunkin pitkäaikainen kotikatuni Korkeavuorenkatu oli 1900-luvun alussa käsityöläisten asuttama. Siellä oli suutarinverstaita ja puusepänverstaita. Kuvasin asuntoni lähitienoita Aurora-kirjoissanikin, tein aikamatkoja 1900-luvun alun Helsinkiin.

Samaa käsityöläislinjaahan jatkavat Korkeavuorenkadulla nykyään ompelimot, modistit ja muut artisaanit. Meitä vastapäätä olevassa talossa oli puuseppäkin, jolle meksikkolaiset tuolimme kannettiin yksitellen kunnostettaviksi.

Vastapäätä oli liike, jossa miniäni teetti hääpukunsa. Poika taitaa käydä kotikadulla vieläkin parturissa, vaikka muutti sieltä toiseen kaupunginosaan jo yli kymmenen vuotta sitten.

Klikkaa hakusanaa 'puutalot'. Näet siellä myös Suomenlinnan puutalot! Samoin Iisalmen, Tammisaareen jne

Puutaloja: Porvoo, Helsinki

1800-luvun puutalon pihoineen voi nähdä vaikkapa Porvoossa Runebergin kotimuseossa (kuvat suurempina, myös Flickrissä). Helsingin monumentaalisten rakennusten suunnittelija Carl Ludvig Engel asui sen ajan Helsingille tyypillisessä puutalossa Bulevardilla.  


Engelin itsensä suunnittelemassa talossa oli kymmenen huonetta, kaksi eteisaulaa ja sen ajan mukaan ajatellen moderni keittiö. Talossa oli yhdeksän kaakeliuunia. (Annika Hällsten: Engel fick elva år i eget hus. HBL/Kultur & nöje 14.2011)


Kirjassani "Aurora ja Pietarin serkut" Aurora asuu Amerikasta tultuaan tätinsä luona Bulevardilla puutalossa Riikinkukon korttelissa Yrjönkadun ja Bulevardin kulmassa:


"Ratsumestari Kasimir Friskin ja hänen vaimonsa Sofian koti oli komea yksikerroksinen puutalo Helsingissä Bulevardin varrella. Talossa oli tukeva kivijalka ja oveton julkisivu, jossa oli kahdeksanruutuiset ikkunat. Tonttia ympäröivä korkea lankkuaita oli maalattu samalla mantelinsävyisellä valkealla värillä kuin talokin.


Sisään käytiin pihan puolelta, ja aidassa oli kaksi porttia, kapea portti, joka oli kuin pieni ovi ja joka voitiin lukita painavalla rauta-avaimella, ja leveä kaksoisportti, joka avattiin aina, kun joku oli tulossa hevosella pihaan asti. Iso portti natisi ja kolisi, kun Jenny avasi sen selkoselälleen.


Paraatioven edessä oli iso lasiveranta, ja pihan puolella oli useita punamullalla siveltyjä ulkorakennuksia, huolellisesti hoidettu puutarha lepotuoleineen ja puutarhakeinuineen sekä suippokattoinen huvimaja."

Sukulaismies houkuttelee Friskejä myymään puutalon ja muuttamaan kerrostaloon. Niitä rakennettiin runsaasti Bulevardin ja Kampin seudulle 1900-luvun alussa. Kirjani Eero Erkko (kuvitteellinen henkilö) on eräs näitä 1900-luvun alun tarmokkaita rakennusmestareita, jotka rakensivat ja myös suunnittelivat itse kerrostaloja Helsinkiin.

--
– Mitenkäs setä voi? kysyi Eero Erkkola.
– Säästä riippuen, säästä riippuen, sanoi ratsumestari Frisk.
– No, onkos setä nyt ajatellut sitä minun ehdotustani? Rakennettaisiin tähän oikein komia kivitalo: Vedet tulis ja menis, balkongilta näkis yli kaupungin. Vesiklosettikin kuohuis kuin Imatra.
– Mutta missä me se aika asuttaisiin? puuttui Sofia-täti keskusteluun.
– Entäs jos menisitte Saksaan kylpylään? Ehdotti Elli-täti.
– Tai Krimille, tuumi Kasimir-setä.
– Onhan minulla valmiina monta uutta taloa, voisitte muuttaa vaikka heti, ehdotti Eero Erkkola. 
– Sitten ei olisikaan enää tätä taloa, sanoi Aurora haikeana.
– Siihen se vie, vanha väistyy, uusi tulee sijalle, sanoi Kasimir-setä. "


Vuonna 1912 samalle paikalle kohosi Riikinkukon kortteliin Sigurd Frosteruksen suunnittelema kivitalo: Bulevardi 3 

Otteet kirjastani Aurora ja Pietarin serkut. 1993 Kirjapaja (kirjoitettu nimellä Pirkko Pekkarinen)


(Suomen vanhin asuinkerrostalo on Suomenlinna C54 eli Nooakin arkki, jossa olen itsekin asunut  yli kaksi vuotta siihen aikaan.)

Kaunis portti

IMG_1750, originally uploaded by Anna Amnell.

Lounais-Suomen puutalot ovat kauniita ja hyvinhoidettuja.

Puutalot tuovat lapsuuden mieleen

Tammisaari, originally uploaded by Anna Amnell.

Kodikas puutalojen Tammisaari tuo mieleen lapsuuteni ja kouluvuosieni kaupungin. Kotikaupungistani purettin melkein kaikki puutalot. Sitä suren jatkuvasti. Nyt olen käynyt taas lomamatkalla ihailemassa, Rauman, Turun ja Tammisaaren puutaloja.

Vanhoja taloja Tammisaaressa

 

 

Kauniita värisävyjä ja vanhan ajan tunnelmaa. Kodikkuutta.

Pitsiverhot

 

Ikkuna Tammisaaressa.
Pitsiverhot lisäävät kesätunnelmaa.
Jopa sisústuslehdet esittelevät pitsiverhoja tänä kesänä.

Photo Friday: I love

I love old houses