TOINEN BLOGGAAJA antoi minulle tehtävän:
"Laitan hyvän kiertämään ja haastan puolestani Blogisiskon
kertomaan, miten hän esittelisi omaa kotikaupunkiaan kylään kutsumalleen pitkänmatkanvieraalleen, mitä paikkoja näyttäisi, millä kulkuneuvolla liikkuisivat, mitä nauttisivat aterioikseen, ja missä...
Eli millainen olisi mukava päivä tuttavan seurassa?
Suoriutuessaaan haasteestaan hän kertoo siitä blogissaan ja haastaa haluamansa henkilön ja kertoo tälle mitä hänen odotetaan tekevän. Tehtävän tulisi tuottaa hyvää mieltä jollekulle. Mitään mahdottomia tehtäviä ei kannata haastettavalle asettaa, ettei homma heti kuivuisi kokoon."
Tehtävän suoritus:
Entinen naapurini Kanadasta on risteilyn aikana päivän vierailulla Helsingissä. Hän on tutustunut Helsingin nähtävyyksiä esitteleviin sivuihin netissä ja lukenut Suomesta. Hän on kuullut Helsingistä myös venäläistä sukua olevilta emigrantti- ja pakolaissukulaisiltaan.
Menemme ensimmäiseksi Kansallismuseoon, sillä Suomen esihistoria kiinnostaa ystävääni. Näytän hänelle ehdottomasti suomensukuisten kansojen perinnepukujen osaston, joka on aina ulkomaalaisten mielestä hyvin eksoottinen. Varsinkin mallinuket ovat aidon näköisiä. Hän ihmettelee, kun kuulee, että juuri näitä nukkeja eivät jotkut museoihmiset voi sietää ja aikovat uusia näyttelyn. Säääli. Siinä menetetään jotain aitoa ja erilaista.
Seuraavaksi kävelemme Temppeliaukion kirkolle, jossa ystäväni ottaa paljon valokuvia. Onneksi siellä on musiikkia, joten hän voi omin korvin kuulla, miten hyvä kirkon akustiikka on.
Otamme taksin ja menemme Seurasaareen. Pysähdymme matkan varrella Sibeliusmonumentilla. Seurasaaressa on mukavaa kävellä ja jutella, ja jälleen vieraani ottaa paljon valokuvia.
Ajan säästämiseksi tulemme takaisinkin taksilla. Teemme pikavisiitin Villa Kiveen, jossa hänen tuttavansa ovat olleet vieraina suomalaisissa häissä. Ystäväni ottaa valokuvia talosta ulkoapäin, ja kurkistelemme verannalta sisälle.
Tulemme keskustaan, kävelemme vähän ja menemme Stockmannille. Ystäväni käy aina ulkomailla tavarataloissa. Niissä voi nähdä paikallisia ihmisiä elementissään. Hän viihtyy erityisesti astiaosastolla. Menemme syömään lounaan yläkertaan.
Ystäväni kertoo sukutarinoitaan Helsingistä
Sitten onkin vuorossa lyhyt kävelykierros Esplanadilla ja Senaatintorilla. Ystäväni haluaa, että otan hänestä valokuvan Aleksanteri II:n patsaan juurella. Keskustelemme elokuvista, joissa Helsinki on esittänyt Pietaria, siitä millainen elokuva tulisi Mannerheimista.
Viimeiseksi menemme kirjakauppoihin ja juomaan teetä Esplanadille kahvilaan. Ystävälläni on laivalla illalla suuri ateria. Helsingissä hän haluaa nauttia silmänruokaa ja hengenravintoa.
Tulemme meille lepäämään. Juomme teetä ja syömme karjalanpiirakoita. Ystäväni päättää tulla Suomeen uudestaan, seuraavalla kerralla ajan kanssa. Ehkä poika lähtisi mukaan perheineen. Lapsenlapset haluaisivat käydä Lapissa. Nauramme, että silloin siellä on ehkä jo Monsterland.
Minkä ihmeen tähen se tuo sivupalkin eukko hakkaa hiirtä tuota pöydänpintaa vasten..!?
VastaaPoistaNo, kun ne eivät 1500-luvulla vielä älynneet, miten sitä käytetään.:)
VastaaPoistaAivan ihanan päivän saisi tuttavasi luonasi nauttia! =)
VastaaPoistaUlkomaiset vieraat ovat olleet yleensä pitempään, yleensä kuukauden, kun ovat tänne asti tulleet.
VastaaPoistaEräs vieraamme sanoi meille tultuaan huokaisten: "Nyt minä olen täällä maailman reunalla." Hänestä tuntui varmaankin yhtä ihmeelliseltä, kuin meistä tuntuisi jossain Falklandin saarilla.
He ovat käyneet samalla matkalla Tallinnassa, Pietarissa, Lapissa, Tukholmassa. Porvoohan on melkein Helsinkiä.
Tämä on tämmöistä.
VastaaPoistaMinä en koskaan vie ketään Kansallismuseoon, vaan Suomenlinnaan, Vanhaan Kaupunkiin, Jakomäkeen katsomaan rantakivikkoa, Helsingin linnavuorelle, Sipoon Linnalle, Pietari Suuren merilinnoitukselle, Kallvikin tai Uutelaan, voidaan käydä myös kävelemässä Katajanokalla ja Krunassa. ja jos vieraat ovat kävelevää lajia, kävelen heidän kanssaan Pyhältä Laurilta Vanhaan Kaupunkiin. Kun Savanna vielä oli voimissaan, niin käytiin siellä.
Saatetaan käydä sitten Salvessa tai Juttu Tuvassa, riippuen vuoden ajasta tai päivästä.
Meillekin Suomenlinna on ensisijaisia kohteita, mutta jos on aikaa yksi päivä, Suomenlinna on varsinkin kesäisin liian työläs paikka. On jonoja molemmin puolin lauttarannassa.
VastaaPoistaOlen asunut yli kolme vuotta Suomenlinnassa, ja se on meille läheinen paikka. Ulkomaalaiset sukulaisemme/ystävämme pitävät siitä kovasti.
Katajanokka, Eira ja Kruunuhaka ovat myös suosittuja.
Erityisen suosittu on raitsikka kolmosen lenkki, joka kiertää kiinnostavissa paikoissa.
Asuimme välillä vuoden Kalliossa, ja suomalaisille vieraille näytettiin silloin Tarja Halosen koulu ja asunto sekä tietysti Hakaniemen halli ja tori.
Vanha kaupunki on minulle aikamatkailun paikka.