
Hevosenkenkälahti Suomenlinnassa. Kuva: Matti Amnell (Kuva suurempana)
Vietin pari kesää tuolla paikalla. Lapset leikkivät uimarannalla tuntikaudet. Meillä oli eväät mukana. Lapset kävivät siellä myös uimakoulua, sillä silloin olivat kesät harvinaisen lämpimiä. Perheemme pienimmillä oli punaiset uima-avut käsivarsissaan, joten olo rannalla oli turvallista. Syntyi monta hiekkalinnaa.Minä istuin viltillä ja neuloin lapsille seuraavan talven vaatteet. Välillä suomenlinnalainen ystäväni piti silmällä meidänkin lapsia, ja minä kävin uimassa. Uin yleensä tuonne oikeanpuoleiselle laiturille ja takaisin. Mieheni tuli keskustasta töistä suoraan uimarannalle turistiveneellä. Sitten läksimme kotiin. Kävimme uimassa myöhään syksyyn asti. Lopulta oli vesi niin kylmää, että se kangisti jalkoja, ja saattoi vain kastautua.
Voi niitä aikoja. =)
VastaaPoistaÄidit tallettavat sydämeensä kaiken lapsistaan. =)
Näin isänpäivänä voimme sanoa, että isätkin tallettavat muistoja lapsistaan.:)
VastaaPoistaOlen käynyt lapsena viimeksi Suomenlinnassa. Pitäisi käydä katsomassa, vieläkö tunnistaa paikkoja. Hienon näköinen paikka.
VastaaPoistaIhana paikka. Hiukan erilainen eri vuodenaikoina. Meilläkin tulee käytyä siellä ihan liian harvoin.
VastaaPoistaHieno paikka nauttia kesästä lapsien kanssa.
VastaaPoistaLämpöisiä muistoja olet tallentanut, ja neulonut lapsille.
Suomenlinna on eräs maailman kauneimmista paikoista, tuntemani maailman. :)
VastaaPoistaLapset olivat silloin niin pieniä, että vaatteet valmistuivat nopeasti.
Voi,
VastaaPoistakun mie en osaa sanoa isistä mitään.
Mutta toivottavasti he ovat sellaisia,
kuin sanoit.