Punakukkainen hevoskastanja ja hillityt kroatialaiset

Kun saavuimme lentoasemalta ensimmäiseen matkakohteeseemme Kroatiassa, hehkuvan sinisenä säteilevän Adrianmeren rannalla sijaitsevaan Splitiin, näimme heti punakukkaisen hevoskastanjan. Tämä yksilö on kuitenkin kuvattu Zagrebin rautatieaseman lähellä kuuluisan Hotel Esplanaden edessä. Tänään matkustamme junalla Serbian pääkaupunkin Belgradiin. Junalla matkustaminen on täällä halpaa. Jos ostaa ensimmäisen luokan lipun, voi levittäytyä omaan, yleensä tyhjään neljän hengen osastoonsa ja ottaa päivätorkut, jos ei halua katsella maisemia. Matkatoveri voi herättää, jos jotakin erikoista on tulossa.

Vietämme kuntoilulomaa, sillä kävelemme tuntikausia, ravaamme ylös ja alas portaita, niitä täällä riittää. Monta kertaa päivässä istumme ulkoilmakahviloissa. Syömme yleensä keittoja ja salaatteja. Yleensä tarjolla on kuitenkin vain kahvia, teetä ja viiniä. Vesipullo tuodaan aina pöytään, ollaanhan lämpimässä jsa näin toukokuussakin väliin helteisessä ilmastossa.

Täällä tulevat katukahviloihin aamulla eläkeläiset tapamaan ystäviään, päivällä ruokatuntia tai siestaa viettämässä olevat ihmiset ja iltapäivällä koululaiset. Myöhään illalla näkee kaikenikäisiä. Nuoriso on Zagrebissa yleensä rauhallista ja kohteliasta, emmekä ole nähneet täällä yhtään juopunutta ihmistä, vaikka viiniä myydään ruokakaupoissa. Koko matkan aikana olemme nähneet vain yhden ainoan juopuneen, pultsarimaisen miehen Ljubljanan keskustassa. Jostain syystä tuli kotimaa mieleen.