Luemme hälyyttäviä tietoja lehdistä: yhä useammat ihmiset joutuvat Euroopassa työttömiksi. Nyt tarvitaan luovuutta ammatinvalintaan. On ylitettävä rajoja, joita monet eivät ole ylittäneet, ruvettava tekemään ihan uudenlaisia töitä. Jotkut lähtevät ulkomaille etsimään töitä, sitä on tehty aina taloudellisesti vaikeina aikoina. Ammattia voi vaihtaa monestikin elämänsä aikana, ei ole pakko olla samassa työssä koko ikäänsä. Erikoinen ammatti tuo lisää elämänkokemusta.
Kuvasin Berliinissä yllä olevan pakettiauton, jonka kyljessä on sana Koirienulkoiluttaja. Mietin, miten hän toimii. Ehkä hän kerää koirat eri puolilta kaupunkia ja vie ne johonkin suureen puistoon ulkoilemaan ja vie taas takaisin omistajilleen. Viime vuoden Iltalehti kertoo miehestä, joka ulkoiluttaa ammatikseen koiria Manhattanilla ja hankkii enemmän kuin opettajat ja poliisit.
Olen kuullut akateemisista ihmisistä, jotka ovat ryhtyneet raitsikan kuljettajiksi. Ovatko he niitä, jotka soittavat myöhään illalla klassista musiikkia raitsikkaa kuljettaessaan? Jotkut ovat ryhtyneet yövartijoiksi. Uudessa työssä saattaa olla enemmän vapautta ja paremmat ihmissuhteet kuin edellisessä.
Joku voi kysyä, mitä minä muka tiedän tällaisista asioista. Tiedän toki: koululaisena ja opiskelijana olen ollut seuraavanlaisissa osa-aika- tai kokopäivätöissä:
kemikaliokaupan myyjä, toimistotyöntekijä, kukkakaupan juoksutyttö, lasten leikkikentän ohjaaja, pankkivirkailija, kaupunginpuiston siivooja - ja opiskelijana tavaratalon myyjä, työssä legendaarisessa Juhavan kynttilätehtaassa, postinlajittelijana, lastentarhan apuopettajana, koehenkilönä lattialämmitystutkimuksessa, laskemassa kuinka monta ranskanleipää ostettiin leipäkaupasta ja yhden päivän suurlähettilään lehdistösihteerinä - lue varsinkin siitä lisää. Saattaa olla muutakin. Kerron niistä myöhemmin.
Kanadassa tein jonkin aikaa kuluttajatutkimushaastatteluja torontolaisissa ostoskeskuksissa. Sitten aloin kirjoittaa siirtolaislehteen perhepalstaa ja Suomeen lehtijuttuja. Ja sitten vasta alkoi kirjailijan työ opetustyön ohella ja nyt vapaana kirjailijana.
Hienoja kokemuksia, Anna, luin tuon suurlähettiläsjutun, ja se oli vaikuttava!!
VastaaPoistaOlet selvityjätyyppi, selviät mistä vain (tai ainakin melkein)<3
Mukavaa loppuviikkoa sinulle, Anna<3
Kaikki tuo on ollut seikkailua, joka ei tunnu nuorena tyttönä miltään. Kulttuurien yhteentörmäyksiä.
VastaaPoistaVaikeinta elämässä ovat vaikeat ihmissuhteet työelämässä. Luulen, että useimmat ihmiset ovat asiasta samaa mieltä. Vai mitä?
Niin varmaankin. Työpaikalla on hyvin monenlaisia ihmisiä, on ihme, jos siellä ei satu yhteentörmäyksiä!
VastaaPoistaTyöilmpiiri voi olla huono, ja siinä on vaikeaa ja epäviihtyisää keskittyä työhönsä. Riidanhaastajat ja määräilevät luonteet haluavat aina alistaa muita työtovereitaan...
Pahinta lienee suoranainen kiusaaminen. Jatkavatko koulukiusaajat samaa työpaikoilla ja järjestöissä? He ovat usein menestyneitä, sillä kiltimmät ihmiset väistyvät tieltä. Sama tilanne lienee sitten siinä, kun kansa hyväksyy diktaattorit.
VastaaPoista