keskiviikkona, marraskuuta 30, 2011

Talvisodan ensimmäisenä päivänä Helsingissä

pomminjälki vanhan Polin seinässä

Pommin jälki entisen Teknillisen korkeakoulun seinässä. Kuvat: Anna Amnell

30.11.1939

Klo 6.50  Neuvostoliitto hyökkäsi ilman sodanjulistusta itärajan koko pituudelta Suomeen.

Klo 9.16 Helsingissä annettiin ilmahälytys. Neuvostoliitto pommitti Pasilaa ja Malmia.

Klo 15.00 yhdeksän Neuvostoliiton lentokonetta ilmestyi Helsingin yläpuolelle.  Oli pilvinen sää, ja koneita ei ehditty havaita ajoissa. Ilmahälytys annettiin vasta silloin, kun Neuvostoliiton pommikoneet olivat jo Helsingin yläpuolella.

Entinen teknillinen korkeakoulu

Pommit tuhosivat Hietalahden torin ja Bulevardin varrella silloin sijainneen Teknillisen korkeakoulun lähes kokonaan. (Kuvassa jälleenrakennettuna.) Pommeja osui Bulevardin ja Albertinkadulla varrella sijainneeseen autioon Neuvostoliiton suurlähetystööön, paikalle jossa sijaitsee nykyään Helsingin Maistaraatin talo ( tunnettu muun muassa siitä, että siellä järjestetään siviilivihkimiset).

Ihmisiä oli neuvottu menemään aukeille paikoille talojen romahtamisen pelossa. Neuvostoliitto ampui siiviiliväestöä lentokoneista konekivääreillä. Kuolleita oli 91, haavoittuneita 236.

Talvisota oli alkanut.

Talvisodan ensimmäinen päivä Helsingissä

4 kommenttia:

  1. Voi, minullakin on muisto tuosta päivästä ja lentokoneiden matalalla jylistessä. paniikistakin, pelosta.

    VastaaPoista
  2. Se on olllut varmaankin kamala kokemus lapselle. Olen kokenut vastaavaa Kyproksen vallankumouksen ja sodan aikana Nikosiassa.

    VastaaPoista
  3. Tätä päivää en muista, olin vasta lastenvaunuissa.
    Jatkosodasta onkin sitten paljon ikäviä muistoja.
    On tämä ollut surun päivä silloin syntymävuotenani suomalaisille.

    VastaaPoista
  4. Kovaa aikaa. Kaksi suurta sotaa Euroopassa 50 vuoden sisällä. Nyt sodat ovat kaukana.

    Kroatiassa sota oli vielä läsnä ihmisten mielissä. Ihmisiä oli surupuvuissa, Dubrovnikissa oli palatsissa valokuvanäyttely, jossa oli kaatuneiden sotilaitten kuvia. Näin kaukaa, että he olivat enimmäkseen nuoria miehiä enkä voinut mennä katsomaan enempää.

    Taksinkuljettaja kertoi meille koko matkan lentokentältä kaupunkiin sotakokemuksistaan. Kaikkialla oli samanlaista.

    En ole halunnut mennä Kyprokselle, muistan sodan liian hyvin . ne nuorten sotilaitten kasvot ja napalmin polttaman maiseman.

    VastaaPoista