Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kyösti Laari. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kyösti Laari. Näytä kaikki tekstit

perjantaina, maaliskuuta 25, 2016

Sikamessias-kantelija rakasti taidetta




Hesari kirjoittaa tänään Sikamessiaksesta ja esittäää, että Pop-taiteilija Harro Koskisen Sikamessias (1969) johti jumalanpilkkakanteluun. Mutta taideteos itsessään ei johtanut kanteluun. Sen tekivät kantelijan itsensä mukaan media ja jury!

Sikamessias-tapaus on minulle hyvin tuttu, sillä tein siitä ensimmäisen lehtijuttuni, ihan sattumalta rahapulan vuoksi, kun opintolainaa piti lyhentää. Sikamessias-juttua oli käsitelty jo kerran oikeudessa, ja se tuli uudestaan käsittelyyn viisi päivää sen jälkeen, kun haastatteluni Kyösti Laarista ilmestyi nyt 100-vuotta täyttäneessä Suomen Kuvalehdessä 2.10.1970.
Sikamessias -kantelija tekee vain mitä käsketään. Teksti: Pirkko Pekkarinen [Pirkko Anna Amnell]. Valokuva: Aune Kämäräinen. Suomen Kuvalehti 2.10.1970

Median osuus oli hyvin tärkeä, suorastaan ratkaiseva tässä kantelutapauksessa. Kyösti Laari kertoi nauhoittamassani haastattelussa:

"Minä kuulin radiosta ensimmäisen kerran, että tällainen työ on tehty, sellainen sikamessias. --Joku kysyi radiossa vai oliko se lehdessä eräältä juryn jäseneltä, miksi he panivat Sikamessiaan ensimmäiseksi esineeksi, mikä näyttelyyn tulijaa kohtaa. Niin siihen vastattiin, että kun tätä Jeesus-höpötystä vai oliko se roskaa on saarnattu kaksituhatta vuotta, niin meidän täytyy iskeä takaisin, niin että tuntuu [tekstin lihavointi Suomen Kuvalehden]. Se paljasti hengen."

Viikkoa myöhemmin Laari näki sanomalehdessä kuvan Sikamessias-teoksesta. 

Kysyin: Mikä on muutoin suhtautumisenne taiteeseen? Laarin vastaus yllätti minut täysin. Näin Kyösti Laari sanoi: " Taide kuuluu olennaisena osana ihmisen elämänmenoon.  --Kuka pystyy panemaan tälle ihmisen hengen lennolle kahleita taiteen eri aloilla!"


Sikamessias-kantelija Kyösti Laari piti runoudesta, radiokuunnelmista ja taiteesta muiden muassa Sibelius-monumentista. 

Kyösti Laari: "Taide sellaisenaan on neutraali -- esim. tämä Hiltusen monumentti. Eihän se johdata ketään syntiin. Se olisi mahdotonta. ..   Taide kuuluu olennaisena osana ihmisen elämänmenoon. On täysin väärä sellainen käsitys, että uskovaiset ovat automaattisesti taiteen ulkopuolella. Ei ikinä: sellaiset taideteokset kuin Sibeliuksen "Finlandia", Hiltusen Sibelius-monumentti ja sellaiset runot kuin "Kylväjä"[Mannerkorpi: Kylväjä lähti kylvämään ?]tai [Eino Leinon] "Apollo" tai väkevät maalaukset.
 --Kuka pystyy panemaan tälle ihmisen hengen lennolle kahleita taiteen eri aloilla!"


Osa haastattelun yhteydessä olevaa kuva Kyösti Laarista. 

Runoutta, taidetta ja musiikkia rakastava hiljainen ja ystävällinen luterilainen 35-vuotias muurari Kyösti Laari teki Suomen ehkä kuuluisimman kantelun jumalanpilkasta. Haluan korjata virheelliset tiedöt tästä jo edesmenneestä miehestä, jonka tapasin vain haastattelua tehdessäni. Pirkko Anna Amnell [vuoteen 1998 Pekkarinen]


Tässä blogissa lisää: 
Sikamessias-kantelija  Kyösti Laari ja taide

maanantaina, elokuuta 15, 2011

Ajankohtaista tänäänkin: Sikamessias-kantelija

Anna Amnell


Pirkko Anna Amnell (vuoteen 1998 Pekkarinen) Kuva: Aune Kämäräinen, joka otti kuvan Kyösti Laarista Suomen Kuvalehden Sikamessias -haastatteluuun.

Vihapuheet ja sanan- ja ilmaisuvapaus ovat nyt ajankohtaisia aiheita. Mitä saa pilkata? Mitä ei saa pilkata? Ehkäpä kuuluisin tapaus oli Sikamessias-taideteos. Olin opiskelija ja rahapulassa ja keksin tehdä Sikamessias-kantelijasta lehtijutun Suomen Kuvalehteen, ensimmäisen lehtijuttuni.  Lue, millainen mies oli Sikamessias-kantelija. Minä yllätyin. Hän ei ollutkaan sivistymätön ja tiukkapipoinen.


Sikamesssias kantelija piti taiteesta ja musiikista.
Tarkensin varmuuden vuoksi: "Annatteko siis kuitenkin taiteelle oikeutuksen ei-uskonnollisenakin taiteena? "
Laari: "Taide sellaisenaan on neutraali -- esim. tämä Hiltusen monumentti. Eihän se johdata ketään syntiin. Se olisi mahdotonta.

vrt
https://www.wikiwand.com/fi/Sikamessias

Pekkarinen, Pirkko: "Sikamessias -kantelija tekee vain mitä käsketään", Suomen Kuvalehti 2.10.1970.

sunnuntaina, tammikuuta 10, 2010

Sikamessias-kantelija Kyösti Laari ja taide


Yksityiskohta kuvasta, jonka otti Aune Kämäräinen

"Taide kuuluu olennaisena osana ihmisen elämänmenoon", sanoi muurari Kyösti Laari, joka teki kuuluisan Sikamessias-kantelun. Hän ei halunnut julkisuutta. Hänet oli vaikeaa saada suostumaan haastatteluun ja vielä vaikeampaa saada valokuvatuksi, kunnes valokuvaaja keksi kuvata hänet erään vanhan maalauksen edessä, joka esitti Johannes Kastajaa.

Huomaan, että mm Kiasman sivuilla käsitellään Sikamessias-tapausta ja ollaan sitä mieltä, että "Koskisen teosten provokaatio on kenties laimentunut, mutta hänen esiin nostamansa kysymykset ansaitsevat edelleen tulla pohdittaviksi". Ehkä on aiheellista muistella myös toista osapuolta, kantelun tekijää, joka ei ole enää elossa.

Sikamessias-tapaus on minulle hyvin tuttu, sillä tein siitä ensimmäisen lehtijuttuni, ihan vain sattumalta, rahapulan vuoksi, kun opintolainaa piti lyhentää. Sikamessias-juttua oli käsitelty jo kerran oikeudessa, ja se tuli uudestaan käsittelyyn viisi päivää sen jälkeen, kun haastatteluni Kyösti Laarista ilmestyi Suomen Kuvalehdessä. Se alkaa näin:

"Viimesyksyinen, 23. nuorten näyttely Helsingin taidehallissa oli edellisistä poikkeavasti laadittu niin, että näyttelyllä oli teema: taide osallistuvana. Näkyvimmällä paikalla näyttelyssä oli turkulaisen Harro Koskisen yli kolme metriä korkea puulle maalattu työ, jossa oli kuvattu vaaleanpunainen sika ristiinnaulittuna pyhimyskehä pään yläpuolella. Näyttelyn juryn mielestä tämä Sikamessias edusti uutta ja poikkeavaa taiteellista ilmaisua. Mutta kaikki eivät olleet suinkaan samaa mieltä. Eräs sveitsiläinen sanomalehti joutui maansa kahden katolisen ja yhden protestanttisen kirkon ankaran arvostelun kohteeksi julkaistessaan kuvan Sikamessiaasta, jota nämä pitivät 'jumalaapilkkaavana shokkitaiteena'. Suomen kirkon johto puolestaan vaikeni asiasta, mutta helsinkiläinen 35-vuotias muurari ja yksityinen [luterilainen] evankelista teki rikosilmoituksen taiteilijaa ja juryä vastaan sekä kantelun kirkollista johtoa vastaan välinpitämättömyydestä."
(Sikamessias -kantelija tekee vain mitä käsketään. Teksti: Pirkko Pekkarinen. Valokuva: Aune Kämäräinen. Suomen Kuvalehti 2.10.1970)

Median osuus oli hyvin tärkeä, suorastaan ratkaiseva tässä kantelutapauksessa. Kiasman artikkelissa sanotaan, että kantelun tekijä teki rikosilmoituksen nähtyään taulun näyttelyssä. Näin ei ollut. Hän oli kuullut näyttelystä radiosta ja nähnyt taideteosen kuvan sanomalehdessä. Kyösti Laari kertoi nauhoittamassani haastattelussa:
"Minä kuulin radiosta ensimmäisen kerran, että tällainen työ on tehty, sellainen sikamessias."

Radiouutinen toi Laarin mieleen Martiniquen tapauksen vuodelta 1902, jolloin ristiinnaulittua sianraatoa oli kannettu karnevaalikulkueessa, ja pian sen jälkeen St.Pierren kaupunki tuhoutui kokonaan tulivuorenpurkauksessa. Laari pelkäsi Helsingille tapahtuvan jotain vastaavaa.

Kun Laari näki viikon kuluttua ruokatunnilla sanomalehdessä valokuvan Sikamessias-teoksesta ja kun piispa Lauha ja kirkko yleensäkään ei ollut reagoinut millään tavalla asiaan, Laari tunsi "ajatuksen kautta" Jumalalta saadulla käskyllä, että hänen velvollisuutensa oli toimia, kun muut eivät tehneet mitään.

Millainen mies oli Kyösti Laari? Hän oli ujo ja ystävällinen ihminen, hyvin hauraan tuntuinen muurariksi. Hän oli lisäksi henkilökohtaisesti kiinnostunut taiteesta. Tärkeintä olikin tässä Sikamessias-tapauksessa ollut Laarin mukaan teoksen sanoma, ei niinkään itse teos. Ja vastuu ei ollut Laarin mielestä vain taiteilijalla. Syyte kohdistui yhtä lailla 23. nuorten näyttelyn järjestäjiin.

Kyösti Laari:
"Joku kysyi radiossa vai oliko se lehdessä eräältä juryn jäseneltä, miksi he panivat Sikamessiaan ensimmäiseksi esineeksi, mikä näyttelyyn tulijaa kohtaa. Niin siihen vastattiin, että kun tätä Jeesus-höpötystä vai oliko se roskaa on saarnattu kaksituhatta vuotta, niin meidän täytyy iskeä takaisin, niin että tuntuu [tekstin lihavointi Suomen Kuvalehden]. Se paljasti hengen."

Kysyin: Mikä on muutoin suhtautumisenne taiteeseen? Laarin vastaus yllätti minut täysin.

Näin Kyösti Laari sanoi: " Taide kuuluu olennaisena osana ihmisen elämänmenoon. On täysin väärä sellainen käsitys, että uskovaiset ovat automaattisesti taiteen ulkopuolella. Ei ikinä: sellaiset taideteokset kuin Sibeliuksen "Finlandia", Hiltusen Sibelius-monumentti ja sellaiset runot kuin "Kylväjä"[Mannerkorpi: Kylväjä lähti kylvämään ?]tai [Eino Leinon] "Apollo" tai väkevät maalaukset. --Kuka pystyy panemaan tälle ihmisen hengen lennolle kahleita taiteen eri aloilla! Radiokuunnelmista parhaimpana pidän tsekkoslovakialaista "Luottamuksen linjaa"[?].
--
Tarkensin varmuuden vuoksi: "Annatteko siis kuitenkin taiteelle oikeutuksen ei-uskonnollisenakin taiteena? "

Laari: "Taide sellaisenaan on neutraali -- esim. tämä Hiltusen monumentti. Eihän se johdata ketään syntiin. Se olisi mahdotonta."

Näin siis runoutta, taidetta ja musiikkia rakastava 35-vuotias muurari Kyösti Laari teki Suomen ehkä kuuluisimman kantelun jumalanpilkasta.

Nykyään termi on "uskonrauhan rikkominen". Suomen rikoslaki luku 17 § 10: Joka julkisesti pilkkaa Jumalaa tai loukkaamistarkoituksessa julkisesti herjaa tai häpäisee sitä, mitä uskonnonvapauslaissa (267/1922) tarkoitettu kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta muutoin pitää pyhänä -- on tuomittava uskonrauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Pekkarinen, Pirkko: "Sikamessias -kantelija tekee vain mitä käsketään", Suomen Kuvalehti 2.10.1970. Pirkko Anna Amnell [vuoteen 1998 Pekkarinen]
https://www.wikiwand.com/fi/Sikamessias