Suuret kertomukset ja omat totuudet

On väitetty, että suuret kertomukset ovat kuolleet ja kaikilla on oma totuutensa. Suomessa väitetään näin edelleen.

Kirjoitin suosikkikirjailijani A. S. Byattin teoksesta Possession jo aikaisemmin eli vuonna 2005: "Suuret kertomukset eivät ole haihtuneet, vaan menneet maan alle jatkaakseen vaikutustaan ajatuksiimme ja tekoihimme." [”… masternarratives do not evaporate but go underground and continue to impact our thoughts and actions.”] Ks linkki Jessica Leader: A.S. Byatt's Possession - Postmodern or Post-postmodern? (Ks toiseksi viimeinen kappale)

ks. POPOMO. Post-postmodernismia Hesarissa [nimitystä post-postmodernismi ei Hesarissa käytetty, kirjoitettiin "vanhanaikaisuudesta", ihmeteltiin maalaustaiteen ilmiöitä. Ei nähtävästi tunnettu vuonna 2005 tätä uutta ilmiötä vielä.]

Tässä blogissa 2005:
modernismi, postmodernismi, post-postmodernismi:

Esimoderni minä hoitaa ja varjelee maailmaa, johon hänet on luotu erikoisasemaan. Hän on välirikossa luojansa kanssa, mutta tämä voi korjata tilanteen. Ihminen on moraalisesti vastuussa teoistaan luojalleen. Hän on olemukseltaan luojansa kuva ja on siksi itsekin luova. (Augustinus, Michelangelo, Luther)

Valistuksen modernissa minässä tärkeintä on järki, jonka avulla hän voi selvittää luonnon salaisuudet. Tieteellisen kehityksen kautta hän voi rakentaa yhä paremman ja vapaamman yhteiskunnan. (Descartes, Kant) Romantiikan moderni minä puolestaan kamppailee saadakseen tunteelle tasa-arvoa järjen kanssa. (Rousseau, Goethe)

Postmoderni minä on kielen ja ympäristön tuote. Koska ympärillä oleva maailma on alati virtaava, minän rajat ovat häilyviä. Se on kuin rantahiekkaan piirretty kuvio. (Foucault, Derrida)

Post-postmoderniin minään vaikuttavat edellä kuvatut suuret kertomukset alitajuisesti ja luovat uudenlaisen ihmisen. Millainen hänestä tulee? (A. S. Byatt)

2005: Fakta ja fiktio

-- jostakin syystä ihmiset ajattelevat nykyään, että romaanissa tai elokuvassa pitää olla "taustalla tositapahtuma". Heiltä puuttuu kyky antautua fiktion valtaan täysin tietoisena siitä, että se on fiktioa.

Monesti kirjailijatkaan eivät enää sano, että heidän romaaninsa on fiktiota, vaan selostavat sen olevan "heidän totuutensa" jostakin asiasta.

  2011 Postmodernismi on kuollut 2011 Hesarissakin (Postmodernismi on kuollut 2)
 Victoria ja Albert -museon näyttely, jota on sanottu postmodernismin hautajaisiksi.

P.S. Arkkitehtuurissa postmodernismi voi olla hyvin hauskaa. Alla tanssiva talo Prahassa.
Frank Gehry: "Fred and Ginger"

A.S. Byatt vierailulle Suomeen

A.S. Byatt on ollut jo monta vuotta eräs lempikirjailijoistani. Pidän hänen romaaneistaan ja erityisesti kirjasta, jossa hän keskustelee kirjallisuudesta psykoanalyytikko Ines Sodrén kanssa.

Mitä merkitsee lapsuus ja vanheneminen naislukijalle ja -kirjoittajalle? A.S. Byatt kirjoittaa, että keski-iässä hän alkoi kirjoittaa preseksuaalisesta minästään ja postseksuaalisesta minästään, siis lapsuudesta ja vanhenemisesta. Hän kirjoittaa, että 30-40 -vuotiaana ihmissuhteiden verkosto merkitsi paljon. Mutta viisikymppisenä iloitsee siitä, että on saanut omaa aikaa, sellaista hyvää yksinäisyyttä, jota kaipasi lapsena ja nuorena yhteisöllisyyden ja kaiken touhun rinnalle. (Byatt ja Sodré: Imagining Characters

(Tämä kohta on osa eräästä alustuksestani Kiiltomadon keskusteluun vuonna 2004)

Parnasson blogi kertoo, että Byatt on tulossa vierailulle Suomeen. Kuka tietää, milloin?

Varmaankin Teos, joka julkaisee Byattin teoksen "Possession" suomeksi huhtikuussa 2008 nimellä Riivaus

Olen pitänyt jo monta vuotta Byattin kirjoista. "Possession" on eräs lempikirjojani. Sen voisi sanoa edustavan post-postmodernismia. Kirjan miespuolinen päähenkilö astuu postmodernismin toivottomuuden yli optimismiin.

"Riivauksessa" on lukemista ja tutkimista moneksi kerraksi. Pidän kovasti myös elokuvasta.

Possession (elokuva)

Possession Summary

Kunnioitan jo edeltä käsin suomentajien työtä.

Lisäys:
Englantilainen A S Byatt esiintyy Jyväskylän Kirjamessuilla 12. huhtikuuta. Entä Helsingissä?

Lisäys. Tänään 10.4.Helsingin Sanomat: A.S. Byattin eli Dame Antonian vierailu on peruuntunut, sillä kirjalija on joutunut selkäleikkaukseen.
Lue myös
Suvi Ahola: Tutkija taikoi kirjojen 1800-luvusta verenkarvaista proosaa. HS/Kulttuuri 10.4.2008
Ahola kirjoittaa: "romaani haastaa liki kaikki 1900-luvun lopun kirjallisuudentutkimuksen teoriat: psykoanalyysiin pohjautuvan feminisimin, postmodernismin, dekonstruktion."
Jukka Koskelainen: Nuoret oppineet vanhojen tekstien pauloissa. HS/Kulttuuri 104.2008.
Koskelainen ei käsittele (käsitä?) ollenkaan sitä, että kyseessä on postmodernismin jälkeinen eli post-postmoderni teos.