Hyvää joulua

Onnellista joulua ja uutta vuotta!
Aleksanterinkatu vuoden 2007 asussa.

Vertauksen vuoksi joulukatu Helsingissä ennen sotia.  Kluuvikatu jouluna 1937. Kuva: Pietinen Aarne Oy / Helsingin kaupunginmuseo.

Blogini kommentointi on edelleen ongelmallinen. Toivon, että ongelmat selviävät tai sitten täytynee siirtyä Wordpressiin ensi vuoden puolella.
lue esim. Joulupukki ikä 1800 + vuotta
Amaryllis kuviani

Pelkästään tämän blogini kävijämäärä on ylittänyt miljoonan jo ajat sitten. Kiitos lukijat1

Joulurauhaa kaikkiin koteihin

Toivotan rauhallista ja onnellista joulua kaikille kirjojeni ja blogieni lukijoille!

Tonttuovi

Tontttuovi vie nukkekodin jouluun.




Joulu 1:12 nukkekodissani
makrokuvat joulukuu


Nukkekodin jouluseimi Vie kotihin nyt pieneenkin nyt joulurauha suloisin! Joyful Christmas!

Merry Christmas! Hyvää Joulua! Bon Noël!

Bon Noël! Merry Christmas! Hyvää joulua!
Eräänä jouluaamuna mieheni ja minä saimme yllättävän, kauniin lahjan, jouluseimen. Sen olivat tehneet kaksi taideopiskelijaa. Joulun päähenkilöt oli muovannut askartelumassasta Montrealissa kuvanveistoa opiskellut miniämme Rosanne Lamarre käyttäen pohjana shampoopulloja ym. Ne oli maalannut Torontossa taidetta opiskellut poikamme Matti Amnell. He olivat opiskelleet kumpikin viimeksi Pariisissa Sorbonnessa ja käyttäneet muutamien henkilöiden esikuvina opiskelija-asuntolansa vahtimestaria ja muita naapuruston ihmisiä. Christmas creche made by our daughter-in-law and our son tells many stories.

P.S. Huomaa, että mukana on myös aasi ja Jeesus-lapsen koira. Katolisen perinteen mukaan seimessä on monenlaisia ihmisä ja eläimiä.
P. S. Vasemmalla on pieniä taloja, jotka on ostettu Suomesta ja muualta. Takimmaisena pienoismalli kirkosta, joka jäi Quebecissä veden alle patoamisprojektin vuoksi.
Bon Noël! Merry Christmas! Hyvää joulua!

Jouluseimi Senatintorille

photo: Anna Amne
Senaatintorilla on nykyään joka joulu Tuomaanmarkkinat eli joulutori. Seurakuntayhtymän kannattaisi laittaa Senaatintorille kookas jouluseimi, jollainen on monissa kaupungeissa. Kuvassa on torontolainen kadun varrella erään kirkon edessä oleva luonnollista kokoa oleva jouluseimi.
Joulukertomus on pakolaiste, monikulttuurisuuden ja ihmisoikeuksien kertomus.
Otin valokuvan 1980-luvun lopulla.



Joulutori vuodelta 2012.
Katso koko kansio
Tuomaan markkinat ovat uudistuneet
http://www.hel.fi/www/uutiset/fi/helsinki/tumaan-markkinat-uudistuvat
Katso myös tätä ulkona olevaa seimiasetelmaa

Toivotan rauhallista joulua kaikille lukijoilleni

Christmas Crèche, Murcia, Spain, originally uploaded by Anna Amnell.

Jouluista luettavaa tässä blogissa ja muissa blogeissani.
Jouluseimi on kuvattu Murciassa Espanjassa joulukuun alussa. Christmas Crèche, Murcia, Spain. Photo: Joonas Heiskanen

Tämä sinun täytyy nähdä

Kamelin katselu muuttui välillä keskusteluksi eläintenoikeuksista. Kuvassa helsinkiläisten koululaisten iloista taidetta. Kuva: Anna Amnell

Hannelen blogin banner-kuvassa komeilee ihan oikea kameli itsetietoisen näköisenä joulukuvaelman näyttävänä hahmona! Ja täällä on pysyvä kuva kamelista ja muista joulunäytelmän eläimistä ja ihmisistä.

Kommenttini:

En ole tietenkään mikään kamelien asiantuntija, mutta näin sanovat ne, jotka tuntevat kamelin:

Kamelit ovat olleet kotieläimiä jo 3000 eKr, siis yli 5000 vuotta. Ne opetetaan polvistumaan vasta kun ne ovat täyttäneet vuoden. Niillä taitaa olla rauhallisempi lapsuus kuin nykyajan ihmislapsilla.

Niiden ähkiminen ja puhkiminen ylös noustessa on samaa kuin bodaajan ähinä ja karjahtelu hänen nostaessaan painoja.

Kamelit eivät ole äksyjä ja pahansisuisia vaan hyvänluontoisia, älykkäitä ja kärsivällisiä.

Ihmiset ja eläimet ovat muinaisista ajoista asti liittyneet yhteen selvitäkseen paremmin lyhyen elämänsä läpi niissä vaikeissa olosuhteissa, joihin he ovat syntyneet.

Miten tulisi ihminen toimeen hiekka-aavikoilla ilman kameleita? Kamelit olisivat kuolleet sukupuuttoon jo ajat sitten villeinä. Villikameleita on hyvin vähän.

Hyvä ihminen hoitaa hyvin kotieläimiään, ja eläimen ja ihmisen välille syntyy vahva tunneside. Uskon, että näin voi olla myös kamelin ja hänen omistajansa laita.

Joulu: tietoa ja ideoita

 

Jouluun ei ole enää kahta kuukauttakaan. Olen ostanut taas tänä vuonna lahjoja vähitellen kaupoista ja kirpputoreilta. Voiko jouluksi ostaa kirpputoreilta? Kyllä vaan. Eräs onnistuneimpia lahjojani oli paksu ranskalainen 1900-luvun alun keittokirja, jonka ostin Hietalahden kirpputorilta. Se oli ollut aikoinaan erään helsinkiläisen ravintolan omaisuutta. Lahja meni pojalleni, joka on hyvä kokkaaja ja kerää keittokirjoja.

Kuvassa oleva jouluseimi oli myytävänä viime kesänä Hietalahden kirpputorillla. Siinä on hyvä idea siitä, miten seimiasetelman tallin voi rakentaa yksinkertaisista aineksista.

Jouluaiheiset kirjoitukseni.

Myöhästynyt joulu renessanssin tyyliin - eli suomalaisittain

Jouluseimen ovat valmistaneet Rosanne Lamarre ja Matti Amnell

Olen viettänyt tämän aamun kaksijakoista elämää. Olen korjannut kynä kädessä tekstiäni 1500-luvusta ja vahtinut samalla jouluruokia. Kattilassa on kiehunut kaksi jättibataattia ja toisessa luumu-omena-chutney'a. Jännitän, ehtiikö kalkkuna sulaa. Kalkkunantäyte täytyy vielä keittää. Hedelmäsalaatinkin laitamme jo tänään valmiiksi.

Tuoksuu joululle ja 1500-luvulle. Teksti, jota muokkaan ja ruoat, joita laitan, ovat yllättävän lähellä toisiaan. Jouluateriathan ovat vaatimaton versio renessanssin juhla-aterioista: lipeäkala ja valkokastike, suolasilli, kinkku, riisipuuro, pähkinät, kuivatut hedelmät, piiraset, runsaat itämaiset mausteet (=joulumausteet), glögi, hedelmäkakku.

Tänä vuonna ostin hedelmäkakun kaupasta. Christstollen on tehty Dresdenissä ikivanhan reseptin mukaan. Vanhin vuodelta 1474 oleva resepti on nähtävissä Dresdenin kaupunginmuseossa.

Jamssi on kirkkaan väristä niin kuin renessanssin ruoatkin olivat. Eräänä jouluna valmistin renessanssityylisen ruudullisen vihannespaistoksen, johon lisättiin eri värisiä muhennettuja vihanneksia kerroksittain. Toisinaan värjään keiton sahramilla. Kultajauhetta en ole vielä ripotellut ruokiin, niin kuin renessanssin kokit tekivät.

Kalkkunaa tuotiin Eurooppaan
jo 1500-luvulla

Kalkkuna on uudesta maailmasta, jossa sitä syötettiin Montezuman eläintarhan eläimillekin. Kalkkunoita tuotiin muualle Europpaan jo 1500-luvulla. Sen tulo Suomeen on kestänyt vähän kauemmin.

Joulut ovat yksinkertaistuneet ja muuttuneet. Usein vietämme joulua kahdessa osassa, pienellä joukolla aattona ja suuremmalla vähän myöhemmin, yleensä loppiaisena. Huomenna yhdistyvät joulu, uusi vuosi ja loppiainen.

Jouluseimi on ollut kissan vuoksi kaapissa lasin takana. Miniä on muovaillut seimen henkilöt, aasin ja Jeesus-lapsen koiran askartelumuovista ja poika on maalannut ne. Malleina tietäjille ovat olleet naapurit seimen tekijöiden Pariisissa opiskelun ajoilta. Saimme seimen joululahjaksi eräänä vuonna. Tietäjät muistuttavat joulukertomuksesta ja samalla siitä, että eräs parhaita asioita joulussa, joulumausteiden tuoksu, on tullut meille lahjana idästä, tietäjien mailta.

Myöhästyneet loppiaisterveiset!

Joulu monikulttuurisessa maassa. Xmas stamps from Canada

Joka joulu minua hävettää, kun lähetän joulukortteja Kanadaan ja muualle ulkomaille. Saan sieltä kortteja ja kirjeitä, joissa on kauniita jouluaiheisia postimerkkejä. Suomessa on vain tonttumerkkejä. Mitään varsinaisia joulumerkkejä eli uskonnollisesta juhlasta kertovia merkkejä ei yleensä ole.

Yleensä varaamme jo kesällä joitakin merkkejä, joissa on kirkkojen ja keskiaikaisten patsaiden kuvia tai kuvia talvisesta luonnosta. Joulun aikaan niitä ei ole useinkaan enää saatavissa. Periaatteesta emme osta tonttumerkkejä, vaikka pidämme joulutontuista, käytämme niitä joulukoristeina kodissamme ja otamme jouluna esille kaikki kauniit tonttukirjat. Saatamme käyttää tonttumerkkejä tms kirjeensulkijoina.

Uskonnollisaiheisten joulumerkkien ja yleensä joulun vieton laimentamista ja jopa poistamista mainostetaan Suomessa sillä, että täällä on niin paljon ihmisiä, jotka eivät vietä joulua. Todellisuudessa suurin osa suomalaisista on kristittyjä ja viettää joulua.

Asuin yhdeksän vuotta Kanadassa, kaksi vuotta ontariolaisessa pikkukaupungissa ja seitsemän vuotta Torontossa. Kanadan perustuslakiin on kirjoitettu monikulttuurisuus. Jokainen voi viettää siellä rauhassa omaan kulttuuriinsa ja uskontoonsa liittyviä juhlia, myös enemmistö eli kristityt.

Lastemme ollessa ala-asteella heidän koulussaan pienessä kanadalaisessa kaupungissa vietettiin joulujuhlaa, jossa oli joulukuvaelma "Sininen jouluenkeli". Joulun kuten pääsiäisenkin aikaan eri kirkkokuntien papit kävivät vierailulla koulussa. Joulun aikaan on sanomalehdissä ja aikakausilehdissä paljon kauniita ja kiinnostavia artikkeleita joulusta. Jouluaatto on siellä arkipäivä, ja aattoiltana käydään usein vierailulla ystävien luona. Joulupäivä on uskonnollinen juhlapäivä.

Samalla tavalla hindut, muslimit ja juutalaiset viettivät omia juhliaan. Lähetimme perhelääkärillemme ja naapureillemme Hanukka-kortin [ Hanukkah osuu melkein samaan aikaan kuin joulu], muille Season's Greetings-kortin.


Uudenkaupungin museon joulupostimerkkinäyttely

joulumerkit Wikipedia

Joulumerkkejä maailmalta

Onnellista joulua ja virkistävää juhla-aikaa kaikille lukijoille! Joulukorttina lähetän teille kuvan, jonka olen ottanut jouluseimestä, joka oli Torontossa kadun varrella katoksen alla. Maria ja Joosef olivat luonnollisen kokoisia. Seimi oli valaistu.