Hyvää joulua

Onnellista joulua ja uutta vuotta!
Aleksanterinkatu vuoden 2007 asussa.

Vertauksen vuoksi joulukatu Helsingissä ennen sotia.  Kluuvikatu jouluna 1937. Kuva: Pietinen Aarne Oy / Helsingin kaupunginmuseo.

Blogini kommentointi on edelleen ongelmallinen. Toivon, että ongelmat selviävät tai sitten täytynee siirtyä Wordpressiin ensi vuoden puolella.
lue esim. Joulupukki ikä 1800 + vuotta
Amaryllis kuviani

Pelkästään tämän blogini kävijämäärä on ylittänyt miljoonan jo ajat sitten. Kiitos lukijat1

Turun kirjamessut 2016

TURUN KIRJAMESSUT 2016

Olen mukana Suomen Nuorisokirjailijat -osastolla Teemassa: Toinen puoli, joka kertoo nuorisokirjailijoiden harrastuksista.

Minun harrastuksestani valokuvaamisesta kertoo Tuija Lehtisen tekemä kuvakollaasi, jonka toinen kuvani on joulupukista, joka oli vuosikymmenet esillä ns. Wulffin kulmassa Helsingissä nykyisen Stockmannin tavaratalon rakennuksessa.
Toinen on kuvnia 1500-luvun asuun pukemistani nukeista (kyynärän mittainen ja 1:12 ).

Ohjelmaa mm 13.30-13.50 Fiore A-halli Suomen Nuorisokirjailijat ry 70 vuotta/Nuortenkirjallisuuden historiakimara: Tuija Lehtinen, Anu Holopainen ja Netta Walldén kertovat kohokohtia vuosikymmenien varrelta sekä esittelevät yhdistyksessä vaikuttaneita kirjailijoita.

Toinen puoli valokuvanäyttely Turun messuilla Nuorisokirjailijoiden osastolla syksyllä 2016. Lucia ja joulupukki vasemmalla. Kiitos, Tuija!

lue koko tarina tämän vanhan joulupukin seikkailuista.
https://blogisisko.blogspot.fi/2014/12/wulffin-kulman-joulupukki-koko-tarina.html

Wulffin kulman joulupukki. Koko tarina

Joulupukin kuvat: Anna Amnell

Ystävällinen anonyymi on kertonut kommenteissaan kirjoitukseeni "Tule takaisin Wulffin joulupukki" tämän kauniin joulupukin koko tarinan, jonka olen toistanut tähän hiukan eri järjestyksessä.

KOTOISIN SAKSASTA
Pukki on aina ollut aina ainoastaan Wulffin omistuksessa ja tuli Suomeen Saksasta 1927.
Kun Wulff  rakensi uuden myymälän Mannerheimintie neloseen, muutti pukki mukana ja oli jouluisin uuden myymälän ikkunassa ainakin vuoteen 1987. 

Wulffin lopettua myymälä toiminnan Mannerheimintiellä on Pukki käynyt vierailemassa vanhassa paikassaan Wulffinkulmassa (eli Argoksen talossa) joka on nykyisin osa Stockmannin rakennusta. 


RESTAUROITU

Pukki on restauroitu Museoviraston Konservointilaitoksella, Nuttu on uudistettu ja koneisto tarkasti huollettu. Hylkeenkarvaripsetkin uusittu. Itse olen ollut Wulffilla 80-luvulla maalaamassa öljyvärillä käsien maalivaurioita kuntoon. Jouluna pukki oli ikkunassa ja muulloin pukki peloitteli musta lakana päällään henkilökuntaa kellarin käytävillä, jonne somistamon pojat sen välillä roudasi tietään pois. 




Kuva: Anna Amnell
Joulupukki Stockmannin Esplanadinpuoleisessa ikkunassa

(Kuva on Flickrissä, klikkaa kuvaa)
2014 Lahdessa

Pukki on nyt jouluna 2014 Wulffin omassa myymälässä Torkkelin Paperissa vierailemassa. Hän on vieraillut muuallakin mm. Lelun lumo -näyttelyssä 2012. 

                                                       
[Kuva näyttää kovasti tutulta.:) Kuvia saa lainta, kunhan mainitsee lähteen.]

Pukki on edelleen Wulff yhtiöiden omistuksessa. Hän viettää eläkepäiviään Wulffin tiloissa Vantaalla, mutta toivotaan että ensi vuonna malttaisi tulla Wulffin kulmaan ilahduttamaan Helsinkiläisiä.

Aikaisemmat kirjoitukset
Tule takaisin Wulffin joulupukki (2013) lukijoita
Wulffin kulman joulupukki on viety Lahteen (2014)

Joulupukki, ikä 1800 vuotta (2009)  lukijoita 2044

Argoksen talo eli Wulffin talo
http://www.wulff.fi/fi/wulff+oy+ab/yritys/avaintiedot/historia/

Kenen kengät?

IMG_7064, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Kenen hoikat koivet?
Onko nimi Dasher, Dancer, Prancer, Vixen. Comet, Cupid, Donder vai Blitzen? Joku joulupukin poroista tämä on.  Ei kuitenkaan Petteri Punakuono. Helsingin Aleksilla olevan myymälän valloittava jouluikkuna. Lunta on tulossa, Suomeen ei voi saapua korkokengissä, poroneiti.

Joulupukki ajelulla

Joulupukki ajelulla, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Joulukadun avajaiset vuonna 2008.
Joulupukki-videot
Tämä tuli nyt väärään blogiin, mutta hyvä on aikuistenkin kuulla Joulupukin lempeä ääni.:)

Tontun asun monet värit

Father Christmas in the Doll's House, originally uploaded by Anna Amnell.

Kuvassa on vihreäasuinen joulupukki, jonka olen ostanut kirpputorilta

Vanhempina aikoina tonttujen asut esimerkiksi koulun joulujuhlissa olivat harmaita. Hiippalakit olivat punaisia, samoin vyöt. Tontuilla saattoi olla myös vihreitä ja sinisiä nuttuja.
Tällaisia olivat kansakoulujen pukuvaraston tonttupuvut 1940-1950 -luvuilla ainakin Savossa. Asut saattoivat olla hyvinkin vanhoja.

Tonttupuvuthan muistuttavat keskiajan ja varhaisrenessanssin nuorten miesten vaatteita. Lappalaisten kansallispuvun jakut/nutut muistuttavat renessanssin miesten vaatteita. Ja joulupukki on kuin aito renessanssin vanha herra aamutakkimaisessa hameessaan (vrt papin alba ja arabimiesten vaatteet).

Jenny Nyströmin tontulla oli harmaat vaatteet ja punainen hiippalakki.

Vasta Coca Cola -pukki sai punaiset vaatteet ja "Santa's helpers" eli nykyaikana vakiintuneet tontut samoin. Minulla on kirpputorilta ostettu vihreäpukuinen Viktorian ajan joulupukkikoriste.:)

Työteliäs joulu

Mieheni tarkistaa tämän joulun aikaan kaikki vapaa-aikansa uusimman väitöskirjansa oikovedoksia ja minä leikin tietokoneella. Aloitin yleensäkin Internetiin ja varsin keskusteluihin tutustumisen joulunpyhinä, taisi olla vuonna 2004, kun olin flunssassa eikä ollut muutakaan tekemistä.

Huomaan, että blogini on käynyt yhä enemmän arkiseksi, kuvalliseksi päiväkirjaksi kuten sanon blogin esittelyssä yllä. Olen kovasti hämmästynyt siitä, että kävijämäärä tässä blogissa on suorastaan kaksinkertaistunut. Tosin monet etsivät ohjeitani amarylliksen hoitamiseen ja lukevatkin niitä, mutta paljon on muitakin. Usein kolmannes kävijöistä on ulkomailta. Kaikkien aikojen suurin kävijämäärä tässä blogissa oli tietenkin makasiinien tuhopolton aikana, yli 600 henkilöä päivässä, kun otin kuvia savupilvestä, joka levisi Helsingin ylle.

Nyt ei ole enää yhtä hyvää näköalapaikkaa. Suuria lukijamääriä tuovat yleisesti eniten kärkevät kirjoitukset, joita minulla on edelleen, kun tarvetta sellaiseen ilmenee. Mutta en tunne enää kiinnostusta sellaiseen kansalaisaktiivisuuteen, sillä lehdistömme ruotii Suomen lähimenneisyyttäkin ihan kiitettävästi. Se on hyvä, sillä puhumalla asiat paranevat. Psykologiystävämme korostaa aina ongelmista puhumisen tärkeyttä.

Minusta vaikuttaa myös siltä, että me oikeistolaisetkin bloggaajat olemme saaneet olemassaolonoikeuden blogimaailmassa, joka oli alussa hyvin vasemmistolainen. Kuluneen vuoden aikana tässä blogissani on käynyt yli 91000 lukijaa ja lisäksi tulevat muiden blogieni lukijat. Olen nähtävästi päässyt pannasta, vaikka äänestinkin joidenkin mielestä väärää henkilöä presidentiksi.:) Silloinen kävijämäärä tässä blogissa putosi puoleen. Useimmat boikotoijat hävisivät lopullisesti, he eivät ole ainakaan kommentoineet. Nyt kävijöitä on yleensä vähän yli 200 joskus yli 300. Kiirettä on pitänyt muillakin.




Kuvassa ystävämme, emeritusproffa ja hänen tyttärensä, siviilissä sydänsairauksien tutkija, salaisissa kutsumusammateissaan eli jouluvierailulla naapurin pienen pojan luona. Kuinka tylsää olisikaan ilman joulua!

Ylös, ulos ja lenkille

Joulupukki lähti jo. Nyt on meidän vuoro lähteä liikkeelle!

Hyvää tapaninpäivää!

Sää on olut leutoa. Vrt Pieni jääkausi, josta Suomikin kärsi kauan.

Joulupukki, ikä 1800+

Vanha "Wulffin kulman joulupukki", lasteni suuri ihanne, jota käytiin katsomassa joka ilta. Wulffin talo purettiin, ja joulupukki siirtyi Wulffin näyteikkunasta Stockmannin näyteikkunaan. Wulffin talosta jätettiin talteen vain julkisivu.
Vihdoinkin tositarina Wulffin eli Argoksen kulman joulupukista
http://blogisisko.blogspot.fi/2014/12/wulffin-kulman-joulupukki-koko-tarina.html

"Sarvellisena pukkina hän tuli Suomeen 1700-1800-luvuilla Saksan ja Ruotsin kautta. Siitä ajasta on säilynyt hänen suomenkielinen nimensä joulupukki", kertoo Bo Förström tänään HS:n Mielipide-osastolla. (Bo Förström: Joulupukki on maahanmuuttaja. HS/Mielipide 23.12.2009)

Joulupukki on turkkilaista alkuperää, anteliaisuudestaan kuuluisaksi tullut Pyhä Nikolaus. Hyvällä lapsella on monta nimeä, niin joulupukillakin. Monilla kielillä hänet tunnetaan nimellä Santa Claus. Hänellä on ollut kautta aikojen myös monenlaisia hahmoja ja asuja. Joulupukki sai punaisen ja valkoisen asunsa vasta 1940-luvulla Coca Cola -mainoksesta.

Meidän perheeseen Pyhä Nikolaus ilmestyi jouluisin kelsiturkki nurin ja irtoparta peittämässä muutoin kovin tutuilta vaikuttavia kasvoja. Lahjoja täynnä oleva reki oli eteisessä, porot olivat jääneet pihalle lumensyöntitauolle. Kerran kelsiturkki ulottui maahan asti, kun 8-vuotias poikamme halusi esittää itse joulupukkia. "On raskasta olla joulupukki", hän totesi jaettuaan lahjat. Mieheni ensimmäinen lapsuusmuisto on joulupukin käsi, joka antoi hänelle lahjapaketin oven raosta. "Ei tullutkaan joulupukki, vaan isäpukki", totesi pieni poika, sillä hän tunnisti isänsä sotilaspuvun hihan. Minäkin näin yhtenä jouluna vain joulupukin ison rukkasen, joka heitti lahjat ovenraosta.



Mutta minähän olen nähnyt myös oikean joulupukin! Istuin 7-vuotiaana tekemässä läksyjäni keittiönpöydän ääressä. Ulkona satoi lunta, joulu oli tulossa. Äkkiä joku koputti ikkunaan. Punaposkinen joulupukki vilkutti siellä minulle heiluttaen isoa rukkastaan. Sitten näky hävisi. Jouluna sain lahjaksi nuken ja nukensängyn, jossa oli lakanat, pieni tyyny ja tilkkutäkki peittona. - Nuo sänkyvaatteet ovat sitten joulupukilta, äiti sanoi.

Seuraavana kesänä istuin leikkitoverieni kanssa keittiön rappusilla.
- Tuo uskoo joulupukkiin, sanoi eräs poika osoittaen minua. Muut katsoivat järkyttyneinä. He olivat 8-vuotiaan elämänkokemuksellaan päässeet selville siitä, että koko joulupukkijuttu oli satua, suorastaan valetta.
- Enkä usko, sanoin.

Minusta tuntui kamalalta, sillä minä uskoin joulupukkiin. Kuinka olisin voinut olla uskomatta, kun olin nähnyt hänet omin silmin? Olin pettänyt ystäväni joulupukin.

Vasta paljon myöhemmin sain tietää, mitä oli tapahtunut. Samassa pihassa asuva sukulaistyttö oli pukeutunut joulupukiksi, laittanut joulupukin naamarin kasvoilleen ja käynyt näyttäytymässä minulle.

Sama tyttö kuoli keuhkotautiin vuoden parin päästä. Kun menin oppikouluun, katselin koulun piirustusluokassa hänestä ehkä noina aikoina piirrettyä kuvaa, joka oli siellä parhaitten piirustusten joukossa kehystettynä seinällä. Hän oli kaunis tyttö, hyvin paljon pikkusisareni näköinen.



Nukkekotini joulupukki on vihreäasuinen, sillä siellä eletään 1900-luvun alkua.

Pääset muihin joulukirjoituksiini klikkaamalla alla olevia hakusanoja tai oikella sivupalkissa olevaa kuvaa.

Mikä siinä Bloggerissa on vikana?

Old Santa Claus looks at modern Helsinki, originally uploaded by amnellanna.

Vanha Wulffin joulupukki kurkistelee nyt Stockmannin ikkunasta Esplanadille päin.
On hankalaa, kun Bloggerikin lakkaa välillä toimimasta.

Onnea uudelle blogille!

Our Christmas flowers 7, originally uploaded by amnellanna.

Listan kätköistä on uusi blogi, Blogilistan kehitysblogi, johon voi nyt lähettää valituksensa ja toivomuksensa.

Se on syntynyt tänään vähän sen jälkeen, kun muiden muassa minäkin lähetin blogitaivaalle vaikerrukseni Blogilistan hitaudesta ja muista Blogilista-huolistani. Blogilistan Kehitysblogin voi tilata itselleen Blogilistalta. Sen nimi on Listan kätköistä. Ja Blogilistalla on uusi omistaja. Onnea uudelle blogille!

Muistatko tämän joulupukin?

loppiaisaatto 139, originally uploaded by amnellanna.

Tämä arvokas joulupukki oli ennen Wulffin kulmassa omassa ikkunassaan ja nyökkäili päätään lapsille. Tämän pukin luo suuntasimme lasten kanssa iltakävelyn joulun aikaan. Nyt joulupukki ihmettelee maailman hulinoita tavaratalon ovella.

Kuvat: Anna Amnell

"Taas kaikki kauniit muistot..." Thank you, Father Christmas for this digital camera

1.kuva/My first digital photo: Anna Amnell
Ensimmäinen valokuvani digikameralla

Ei tullutkaan bloggauslomaa, sillä joulupukki toi digikameran. Sitä täytyy opetella heti käyttämään. Aito vihreä joulupukkimme on kotoisin Hietalahden kirpputorilta ja asustaa joulunaikaan kunniapaikalla kodissamme.

"Taas kaikki kauniit muistot" ja muutkin joululaulut tulevat meille mieliin. Anni Heino Australiasta kertoo lisää joululauluista.
Jukka Kemppinen muistelee erästä merkittävää henkilöä, nimittäin Juhani Rekolaa, jonka Tukholmassa kirjoitettuja kulttuurikolumneja minäkin luin vuosikaudet Kotimaa-lehdestä.

Narnian kaapista kurkistaa tämän joulun suosikkifilmitähti Georgie Henley eli Lucy ja toivottaa puolestani virkistävää jouluista viikonloppua kaikille lukijoille ja bloggaajille.

Joulukoristeet säilyttävät muistoja

Photo: Anna Amnell
Täysin koristettu joulukuusi makasi joulun jälkeen Torontossa kadun varrella jätesäkkien päällä odottamassa kaatopaikalle menoa. Tuijotin sitä hämmentyneenä. Se oli minusta kuin heitteille jätetty omainen.

Olin tottunut ajattelemaan, että joulukoristeet säilytetään vuodesta toiseen, jopa sukupolvelta toiselle. Vai olinko minä vain siirtolaisena tavallista kiintyneempi perinteisiin? Nyt olen asunut jo kauan Suomessa ja olen yhä yhtä kiintynyt vanhoihin joulukoristeisiin ja vanhoihin joulutapohin. 25 vuotta vanha tonttukynttilä pääsee aina paikalleen nurkkakaapin päälle.

Ripustamme aina olohuoneen ovenkamanaan tai joulukuuseen kaksi joulukelloa. Toinen on minun lapsuudenkodistani, yhteen liimatuista paperisuikaleista muodostettu kello, ensimmäisiä sodanjälkeisiä joulukoristeita. Olen korjannut sitä samanvärisellä kynsilakalla. Toinen kello on mieheni kotoa. Sekin on paperista ja päällystetty hopeapaperilla. Nuo kellot ovat samankokoisia kuin ne kellot, joilla soittaen ja joululauluja laulaen kuljin AFS-vaihto-oppilaana amerikkalaisen perheeni kanssa talosta taloon toivottamassa ystäville ja naapureille hyvää joulua.



Kuvassa Kanadassa hankittu matka-arkku

Monet joulukoristeistamme ovat mieheni veljen tekemiä: puinen lyhty, vanhan ajan pulpetti, jossa yksi tontuista istuu ja poron vetämä reki, jossa joulupukki istuu syli täynnä miniatyyrilahjapaketteja, jotka tyttäremme valmisti pienenä lapsena. Mieheni äidin neuloma joulutonttu, nuoremman poikamme ikätoveri, istuu takan vieressä halkokorin päällä. Seimiaiheisen julisteen toi ystäväni Venäjältä, kun joulu oli siellä jälleen sallittu.

Joululahjat laitetaan valkoiseen rekeen, jossa työnsimme Suomenlinnassa asuessamme lapsia lumituiskun läpi saunaan toiselle saarelle. Kanadan joulun 40 asteen pakkasista muistuttavat lasiset jääpuikot, jotka ripustetaan kuuseen.

Joulukoristeita on kertynyt vuosien varrella paljon. Niillä kaikilla on tarina kerrottavanaan. Vanhat joulukoristeet kertovat tarinoita.