Perinteen säilyttäjät ja tuhoajat

Prahan vanhassa kaupungissa on tämä keskiaikainen vuonna 1410 rakennettu astronominen kello. Prahan asukkaat ovat aina pyrkineet varjelemaan kulttuuriaan, ja heillä on kaupunki, jossa viihtyy.




Tsekkiläinen Olomouc on kovan onnen kaupunki. Sen tuhosivat hakkapeliitat melkein maan tasalle 1600-luvulla. Tuhotyötä jatkoivat viime vuosisadalla natsit ja kommunistit. Tämän 1409-1422 valmistuneen kellon ampuivat natsit sodan lopussa huvikseen hajalle, ja sodan päätyttyä se muutettiin ns. kommunistiseksi kelloksi. Nykyaikaiset ammatit laitettiin keskiaikaiseen kelloon sosialistisen realismin hengessä.

Katso kansio kahdesta kellosta. Old Clocks in Prague and Olomouc. Otin kuvat toukokuussa 2012, kun olimme käymässä tyttäremme ja vävymme luona Tsekissä ( ja Puolan puolella Krakovassa).

Kaikkina aikoina on kiihkoilevia ryhmiä, jotka haluavat tuhota toisinajattelvien kulttuurin ja polkea sen jalkoihinsa.

Olomouc on noussut jälleen, ja se on hyvin kaunis kaupunki.
Lue lisää kellosta, joka esiintyy myös Kunderan romaanin mukaan tehdyssä elokuvassa "Pila" ( The Joke)
Katso myös Kafka Prahassa, kuva patsaasta.

Vanha viha elää siirtolaisuudessa

Kuvassa soft sculpture -teos torontolaisessa ostoskeskuksessa. Photo: Anna Amnell
Kanadansuomalaiset vieroksuivat toisiaan punaisten tai valkoisten juurien vuoksi. Punaisten ja valkoisten jälkeläiset toimivat yleensä omissa haaleissaan tai kirkoissaan. Edes rojalisti ei päässyt eroon "punaisesta" maineesta, jonka hän oli perinyt isoisovanhemmiltaan. Samanlaista jakaantumista entisen kotimaan poliittisten tapahtumien vuoksi oli nähtävissä myös mm kiinalaisissa ja unkarilaisissa siirtolaisissa.

Suomen television ohjelmistahan saa useimmiten sellaisen käsityksen, että kaikki kanadansuomalaiset siirtolaiset ovat jonkin sortin sosialisteja. Ohjelmat on tehty yleensä pelkästään vasemmistolaisesta näkökulmasta.

Eräs Suomesta Kanadassa vieraileva ministeri olikin hyvin hämmästynyt tajutessaan, kuinka suuri oli nimenomaan "kirkkosuomalaisten" (eli "valkoisten" sukujen) vaikutus siirtolaisyhteisössä.

Aiheesta on tehty nyt dokumentti, josta torontolainen lehti Vapaa Sana kertoo. Samassa artikkelissa on myös erittäin kiinnostava valokuva eräästä hääparista, joka on vaikuttanut hyvin paljon kanadansuomalaisiin.

Brittiupseeri rakastui suomalaiseen Aini Kauppiseen. Nuori nainen lupasi mennä miehen kanssa naimisiin ja muuttaa Kanadaan, jos "veli ja hänen kaverinsakin" pääsevät mukaan. Näin kävi, ja tehokas punaisten toimittajien ym keskeisten punaisten joukko siirtyi Kanadaan ja levitti aatettaan hyvin tehokkaasti.

http://www.vapaasana.com/19-06karvonen.htm
Lisäys: Kun katsoo hääparin kuvaa, tulee mieleen, että ehkä kyseessä oli "järjestetty" avioliitto. Sulhanen vaikuttaa kovin vaatimattomalta isokokoisen morsiamen rinnalla.

Taistolaisten lauluja? Ei kiitos. No, thank you.

Kun prinssi Henry puki huvikseen hihaansa natsisymbolin, siitä tuli kansainvälinen skandaali. Olisiko tullut skandaali, jos hän olisi pukeutunut jotain äärivasemmistolaista sankaria ihannoivaan t-paitaan? Sehän on muotia.

Olemme demonisoineet natsit heidän hirmutekojensa vuoksi, mutta nauramme leppoisasti kommunisteille tai saatamme jopa ihailla heitä edelleen, vaikka tiedämme varsin hyvin, mitä hekin ovat tehneet.

Kun etsimme neuvostojohtajia esittäviä matuskoja Tallinnan venäläisiä esineitä myyvistä lahjatavarakaupoista, myyjät punastelivat ja olivat hyvin kiusaantuneita. Heitä ei naurattanut.

Toisille virolaisille neuvostoaika merkitsee häpeää, toisille suurta surua. Imbi Pajun dokumenttielokuva virolaisten kyydityksistä Siperiaan Neuvostoliiton aikana on liikuttanut eroparlamentikkoja Brysselissä, kertoo tämän päivän sanomalehti. (10.3.2006 HS/Kulttuuri/C5)

Jotkut ihannoivat taistolaisaikojen "työväenlauluja". Ensinnäkään ne eivät ole työväenlauluja. Niiden tekijät ja laulajat olivat porvarisperheiden kapinallisia jälkeläisiä. Jos heidänkin poliittiset haaveensa olisivat toteutuneet, Brysselissä kauhisteltaisiin tänään myös suomalaisten kohtaloita.