Tapahtumapaikkana on rehevä laakso neitseelliseesä 1900-luvun alun asussa ja laakson reunalla oleva kartano. Kasvillisuus on rehevää, kesä kuuuma. Sellaisena kesänä ja sellaisessa talossa kummittelee.
Sama kuva suurena (Matti Amnell)
1900-luvun alulle olivat tyypillisiä monet kummitusromaaniin sopivat asiat: kiinnostus yliluonnollisiin asioihin, yritys valokuvata haamuja, Freud ja psykoanalyysin alku (alitajunta, unet, lapsuuden traumat, unissakävely).
Herrasnuoret olivat joutilaita, köyhät lapset palvelijoina. Oli salaperäisiä hylättyjä lapsia. Oli ihmeelliset ja monimutkaiset hautajais- ja suremisrituaalit.
Sopivaa rekvisiittaa tarjoavat valkoiset maata laahaavat leningit ja tavarapaljoudet ullakoilla. Sähkövalot olivat harvinaisia ja sammuivat helposti. Upeat viktoriaaniset talot olivat suunnattoman suuria, palvelijat ylirasittuneita ja oppimattomia. Suomalaisten palvelustyttöjen lukutaitoa ihmeteltiin.
1900-luvun alku oli aivan kuin toinen maailma Toronto ja Kanada olivat osa brittiläistä imperiumia. Oli yhteyksiä eri puolille aailmaa. Matkusteltiin sukulaisten luo Intiaan, oli siirtolaisia, irlantilaisia orpoja tuotiin palvelijoiksi. Torontossa on edelleenkin syviä rotkomaisia laaksoja , on intiaanit ja lähellä myyttinen Niagara.
Kolmas kirjani syntyi sen jälkeen, kun olin tullut takaisin Kanadasta. Se kertoo laaksosta, johon kiinnyin, ja Toronton laaksojen rehevästä luonnosta.
Lue lisää (Kirja on loppuunmyyty, mutta sitä saa kirjastoista.)
