Lapikkaat esiin

Tänä syksynä ei kannata myydä kirpputorilla lapikkaitaan. Ne ovat muotia. Saamelainen kultttuuri kiinnostaa nyt muotitaiteilijoita. Siksi lapikkaatkin ovat päässet muotilehtiin. Ruotsissa ovat suosituimpia Pajalassa tehdyt lapikkaat. (Damernas värld 9/2005) Kuvassa aidot suomalaiset kippurakärkiset lapikkaat. Photo: Anna Amnell

Tämä blogi täyttää tänään kaksi kuukautta

Blogisiskon 1. vuosi/The 1st year of my blog


Blogivauvaa on käyty kurkistamassa jo melkein 5000 kertaa siitä lähtien, kun blogiin tuli tämä nykyinen kävijälaskuri. Tämä synttäri-idea on Kotikarusellista , jossa "tsu" kertoo kuusilapsisen perheen elämästä. Siellä on vielä hauskempiakin tapoja kertoa lähestyvistä synttäreistä.

Kashmir-kuviot ovat jälleen muodissa

Kashmir-kuviot tulevat muotiin yhä uudestaan, niin että jokainen sukupolvi käyttää niitä useaan kertaan elämänsä aikana. Ne putkahtavat esiin milloin miesten solmioissa ja aamutakeissa, milloin tapettien kuvioissa, peitoissa ja huonekalukankaissa. Tänä syksynä niitä tullaan näkemään taas naisten muotikankaissa.

Kashmirissa oli taitavia kutojia jo antiikin aikoina. 1600-luvulla kashmirilaisten shaalien kukkakuviot yhtyivät muihin koristeaiheisiin, ja syntyivät nuo jännittävät pisaran ja liekin muotoiset kuviot.

Ohuita villaisia Kashmir-huiveja tuli Eurooppaan jo 1700-luvulla kapteenien, sotilaiden ja diplomaattien mukana. 1800-luvun puolivälissä näitä huiveja tehtiin jo Euroopassa, varsinkin Skotlannissa Paisleyn kaupungissa, joka antoi noille kiemurakuvioille nimen ’paisley’, jota käytetään niistä englannissa ja ruotsissa.

Miehetkin käyttivät hartiahuiveja 1800-luvulla. Tarkkaavainen TV:n katsoja on nähnyt sellaisen myös Sherlock Holmesilla. Abraham Lincolnilla oli kashmirkuvioinen hartiahuivi. Kuningatar Viktorialla oli niitä tusinoittain, jotkut maahan asti ulottuvia. Kashmir-huivien kulta-aika oli 1840- ja 1850-luvuilla. Niitä pidettiin viktoriaanisena aikana pianon ja flyygelin päälläkin koristeina.

Mallit kulkivat edestakaisin Euroopan ja Intian välillä. Huiveja ostettiin edelleen myös Intiasta. Sitten Englannissa keksittiin kutomakoneet ja Ranskassa jacquard-menetelmä, jolla malli laitettiin reikäkortteihin, joiden avulla kone kutoi kankaan. Näin kashmirkuvioiset huivit tulivat halvemmiksi ja leveämmiksi kuin alkeellisilla intialaisilla kangaspuilla kudottaessa.

Vähitellen kashmirkuviosta tuli kansainvälinen muoti-ilmiö. Kuvassa kirjoittajan aviomiehen solmio.

Lisäys vuonna  2016:

Lisätietoja esimerkiksi  täällä

http://www.paisleypower.com/#!history-of-paisley/c9ar

1.8.2005. Pound, eräs harhautuneita kirjailijoita

"The leaves fall early this autumn, in wind.
The paired butterflies are already yellow with August
Over the grass in the west garden;
They hurt me. I grow older."
Ezra Pound


(Myöhemmin, puolen päivän aikaan)

Olen odottanut kommentteja. Ezra Pound oli eräs 1900-luvun harhautuneita runoilijoita. Hän innostui Mussolinista ja esitti antisemitistisiä ajatuksia, jopa ylistysrunon Mussolinille - aivan niin kuin Neruda omalle ihanteelleen, Stalinille, josta näimme äskettäin dokumentin Suomen TV:ssäkin.

En tunne ollenkaan Poundin runoutta. Minulla on ollut syvä vastenmielisyys häntä kohtaan. Laitoin Poundin säkeet blogiini kokeeksi. Näyttäisi siltä, että Nerudalle annetaan anteeksi Stalinin ihailu. Annetaanko Poundille anteeksi fasistien ihailu?

Ehkäpä yksi lukijoistani on reagoinut pudottamalla minut listastaan. Olisi mielenkiintoista keskustella tästä aiheesta: miten suhtautua näihin harhautuneisiin kirjailijoihin?

Kun Helsingissä oli PEN-konferenssi joitakin vuosia sitten, Agneta Plejel sanoi puheenvuorossaan, että monet olivat 1900-luvulla "seduced by the evil". Pound kuuluu heihin.

Olen sitä mieltä, että kaikkiin näihin kirjalijoihin tulee suhtautua samalla tavalla: joko boikotoimme kaikkia tai annamme kaikille anteeksi.

Etelä-Afrikassa otettiin periaatteeksi anteeksianto. Miten suomalaisessa kirjallisessa maailmassa?