Vain superblogit jäävät eloon, väittää blogologi

Tule täydelliseksi tai tuhoudu. Tämän tulevaisuudenkuvan rinnalla Hesarin Anssin vierailu on päänsilitystä.

Blogologi paljastaa superblogin salaisuudet. Blogin eloonjäämiselle ovat välttämättömiä seuraavat ominaisuudet:

1.kiinnostavuus
2.erikoisuus, outous
3.hyödyllisyys
4.luovuus ja innovatiivisuus sekä kielessä että ulkoasussa
5.luotettavuus
6.mielikuvitus ja omaperäisyys
7.voima ja rohkeus
8.altruismi sekä korkea eettinen ja moraalinen taso

Kaikki tämä yhtäaikaa, muutoin on kohtalona joutua unohdukseen, blogien hautuumalle, väittää tämä "blogologi" Stephen Streight omassa blogissaan

Mutta sanoisin, että asiassa on yksi hyvä puoli: Ne, jotka eivät pärjää bloggaamisessa, voivat ruveta blogologeiksi, blogien tutkijoiksi ja blogikriitikoiksi.

Hauskaa Chaplinin seurassa

Viime päivinä olemme nauraneet enemmän kuin aikoihin. Olemme katsoneet "The Chaplin Collection" -filmejä. Tuntuu mukavalta ajatella, että vanhempammekin pitivät näistä samoista elokuvista. Heillä ei ollut kuitenkaan mahdollisuutta nähdä niitä kotona yhä uudestaan ja uudestaan eikä varsinkaan tutustua kiinnostaviin dokumentteihin, jotka liittyvät näiden mykkäelokuvien tekoon ja Chaplinin henkilöhistoriaan.

On mielenkiintoista, että vaikka Charles Dickens ja Charlie Chaplin ovat molemmat poikkeuksellisen köyhistä oloista, kumpikin oman aikansa englantilaisen yhteiskunnan pohjalta, heidän maailmankuvansa ei ole katkera vaan ennemminkin idealistis-utopistinen, kuten Nykyaikaan liittyvässä Philippe Truffaut'n dokumentissa sanotaan.

Olemme katsoneet viime päivinä kolmea Chaplinin elokuvaa: Kaupungin valot, Nykyaika ja Diktaattori.

"I remain just one thing and one thing only --and that is a clown. It places me on a higher plane than any politician." Charlie Chaplin

Mitä muuta Chaplin sanoi

Dickens - ensimmäinen julkkiskirjailija ja klassikko (literary best-seller)

Jane Austen kirjoitti kirjansa salanimellä tai nimettömänä. Hänen kirjailijantyöstään tiesi hänen elinaikanaan vain hänen perheensä ja pieni ystävien joukko. Jotkut kirjailijat saattoivat olla silloinkin tunnettuja ja jopa kuuluisia (famous, Byron), mutta he olivat kuitenkin etäällä lukijoistaan. Julkisuus ei hallinnut heidän elämäänsä.

Dickens muutti kaiken. Hän julkaisi kirjansa ensin jatkokertomuksina, joita seurattiin niin kuin nyt TV-sarjoja kuukausien, jopa kokonaisen vuoden ajan. Dickens oli lukijoittensa palvonnan kohde, sillä hän oli sekä suuri kirjailija että julkkis (celebrity), niin kuin nyt sanotaan.

Muutkin viktoriaaniset kirjailijat alkoivat julkaista kirjansa aluksi jatkokertomuksina. Lukijoiden reaktiot vaikuttivat henkilövalintoihin ja juonen kulkuun ja toimivat joskus sensuurina.

1900-luvun alussa osa kirjailijoista sanoutui irti julkisuudesta ja yleisön miellyttämisestä ja keskittyi olemaan "kirjallisesti merkittäviä" (literary fiction, esim. Woolf). Toiset (esim. Galsworthy) jatkoivat Dickensin linjaa olemalla sekä taloudellisesti menestyviä että kirjallisesti tasokkaita, mutta he eivät saavuttaneet Dickensin tasoa kuuluisuudessa ja kirjallisessa laadussa.

1900-luvun lopulla tilanne muuttui. Kirjallisesta fiktiosta tuli ”lukijaystävällisempää”. Ilmiö ”literary best-seller” ilmestyi jälleen kirjalliseen maailmaan. Uudet dickensit (esim. Eco) astuivat areenalle. Heillä on Dickensin lailla suunnaton levikki ja korkea kirjallinen taso.

Dickensin ja heidän tavoin kaikkien kirjailijoiden on nyt oltava mukana julkisuudessa, kestettävä sen hyvät ja huonot puolet.

(David Lodge: Consciousness and the Novel. 2002. Luvussa “Dickens our contemporary”. David Lodge on kirjailija ja oli vuoteen 1987 kirjallisuuden professori Birminghamin yliopistossa.)

Aleksis Kivi

”Usein unohdetaan, että hän oli sivistynyt, paljon lukenut kirjailija. - - Hän tunsi muun muassa William Shakespearen draamoja ja sai niistä vaikutteita. Hän ei ollut mikään primitiivinen sielu, ei Jukolan poikien kaltainen. Hän suhtautui kirjallisuuteen vakavasti. Hänellä oli hämmästyttävä mielikuvitus ja ihmistuntemus. Sen lisäksi hänen tuotannossaan näkyy suuri myötätunto kanssaihmisiä kohtaan.”
Anto Leikola, Helsingin Sanomat tänään 10.10. 2005
Lue lisää Aleksis Kivestä. Lue tekstejä. Testaa tietojasi. Tällä hetkellä. Kivi-linkkejä.